© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Euroopan 10 haastetta 2030--2050 1. Työllisyys, oikeudenmukaisuus ja työn murros

May 23, 2019

Uusi sarja

EUROOPAN 10 suurinta ongelmaa

 

1. 

"Työtä ei tule riittämään nykymuodossa kahdeksalle miljardille

ihmiselle vuonna 2025"

 

 

Digitalisaatio, robottien lisääntyminen ja tekoälyn lisääntyvä käyttö muuttaa työn tapoja ja ammatteja.

Työtapa ja turvakin on muuttunut.

 

Kolmasosa: 700 000 suomalaista, tekee jo pätkätöitä, joiden lomaoikeus ja työsuhdeturva on kuin tehtaassa 1930-luvulla.

 

Eurooppalaisten työmarkkinoiden ongelma on pienentyvä nuoriso, alle 15-vuotiaita j meillä on koko Euroopassakin vain kolmasosa: 15 prosenttia verrattuna esimerkiksi naapurimanner Afrikan 45 prosenttiin.

 

Raskaat työt teetätetään tulevaisuudessa yhä kasvavassa määrin automaation kautta, mutta muutos koskee myös valkokaulusammatteja. 

 

Suhteemme työhön täytyy uudistua.

Siksi työntekoja toimeentulo pitää erottaa toisistaan.

 

Onneksemme taloudessa kasvaa uudenlainen tapa toimia; jakamis- ja kiertotalous tuovat lisää mahdollisuuksia luoda arvoa ja toimia yhteisössä, Alustatalous tuo talouteen uusia pelaajia - kaikki meidät. 

 

Eurooppa on suuren haasteen edessä, koska se ei ole menestynyt tässä uudessa kilpailussa kovin hyvin.

 

Työn muuttuessa törmäämme uudelleen koulutuksen haasteeseen muuttuvilla työmarkkinoilla. 

 

Kykymme kilpailla muiden kanssa riippuu miten me hallitsemme muutoksen ja olemme sen mahdollisuuksien toteuttaja emmekä uhkien lamaannuttamia.

 

Kyse ei ole yhdestä digitalisaation, tietoverkkojen luomasta asiasta vaan sarjasta yhtäaikaisia tapahtumia. Tämä merkitsee uuden taloudellisen yhteisvastuun merkityksen ymmärtämistä ahneen markkinatalouden pahimpien piirteiden jäädessä syrjään.

 

Yhteiskuntarauha säilyy ja ääritoiminta torjutaan vain pitämällä kaikki mukana kehityksestä ja luomalle nuorille vaikutusvaltaa – äänioikeuden laskemisella 16 vuoteen ja nuorten kiintiöillä päätöksenteossa koko Euroopassa - ja nuorten tietoisuutta niin ongelmien ratkaisutavoista kuin hyvin asioiden kierteiden syntymisestä.

 

Jokaisella historian aikakaudella on ollut tapana liioitella elettävän ajan muutoksen suuruutta, näin ei ehkä nyt ole koska ajan haaste ulottuu luonnon kiertokulun häiriöön; eniten ihmisen itsensä osalta jatkua lajina.

 

Siksi vastuuta ei voi siirtää toisille; suurimmille, vaan vaatimalla parempaa globaalia yhteistyötä ja tekemällä enemmän kuin oman laskennallisen osuuden verran.

 

MENE LISÄOPPIKOULUUN - KLIKKAA KUVAA;

 

 

E-quality EXTRA

 

EUROOPPA JA KANSALAINEN - KRIITTINEN HUOMIO

 

Euroopan integraatio muokkaa uusiksi käsityksiämme valtiosta, hallinnosta, suvereniteetista ja kansalaisuudesta.

Politiikkaa, demokratiaa kuin identiteettejäkin tarkastellaan nykyisin ylikansallisissa kehyksissä. 

 

Prosessissa hylätään vanha demokratiakäsitys,  jossa kansalaiset suuntasivat aloitteita ja toivomuksia hallintoon päin: nyt hallinto näyttää heille paikan olla.

 

Uudessa opissa hallinnon ei pidä enää muuttua, vaan kansalaisen. 

 

Näkökulma yhteiskuntaan on käännetty päälaelleen ja demokratiakäsitys kokonaan uusiksi eli muutokset ovat taloudellis-poliittisen kaksoiseliitin sisältä tulevia ja sen valtaa vakauttavia eikä enää ulkoa demokraattisesta prosessista tulevia tai valtaan vaikuttavia tai sitä muuttavia. 

 

Aikamme valtarakenne on keskittynyt.

Keskitetyssä  ja hierarkkisessa vallankäytössä valta paloitellaan niin, että hierarkiassa alemmalla tasolla olevilla yhteisön jäsenillä on valtaa, mutta heidän yhteen koottukaan, saati yksittäisen toimijan valta, ei riitä edes periaatteessa kumoamaan ylempien tasojen valtaa toimijoiden suuremmasta määrästä huolimatta.

 

Jokin määrä valtaa on toki jaossa niin, että hallinnan subjektit voivat toteuttaa tehtävänsä (Therborn 1980, 16–18).  Tällainen valtarakenne on esimerkiksi armeija.

 

Malli oli äärimmillään käytössä apartheidin, erottelevan sortovallan ajan Etelä-Afrikassa.

 

Jaettu  yhteisövalta puolestaan merkitsee yhteiseltä pohjalta rakentuvaa, voimia yhdistämään pyrkivää ja yhteisesti jakavaa valtajärjestelmää. 

 

Se on enemmän eettistä kuin talouden demokratiaa, jossa keskitetty valta luopuu symbolistisista hierarkkisista rakenteista muutoksen aikaansaadakseen.

 

LUE MUUT ONGELMAT

 

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png