© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Uusi kunta 3. KUNTAUUDISTUS HALLITUSOHJELMASSA - Kuka omistaa tulevaisuudessa palvelut ja kansallisvarallisuuden?

May 19, 2019

 Alfastudio

AJATUSTEN MYRSKY televisiossa

Kotinurkilla kuhisee - hallitusohjelma

asiantuntijavieraina fil.tri Antti Hautamäki, dosentti Ari-Veikko Anttiroiko ja Vantaan kaupungin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen

 

Kotinurkilla kuhisee. - hallitusohjelma 9/12

ensiesitys torstaina 18.4, klo 19 Alfatv kanavapaikka 15, uusinta sunnuntaina klo 22.00

KATSO NETISTÄ NYT

Veli-Antti Savolainen ja asiantuntijavieraat: Antti Hautamäki, Ari-Veikko Anttiroiko ja Kirsi-Marja Lievonen miettivät mitä uuden hallituksen on tehtävä kotinurkilla ja kuntien uudistamisessa ihmisten omaksi.

Katso esittelyvideo:

 Kansalaiset haluavat elämältään muutakin kuin suurinta mahdollista kustannustehokkuutta. 

 

Keskittämisen ja ylhäältä johtamisen sijaan meidän pitää pyrkiä hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnaksi.

 

Meillä on kansallista varallisuutta. Sitä pitää ehdottomasti jalostaa, mutta ei luovuttaa tahoille, jotka toimivat nopeiden voittojen toivossa

 

 

 

Kun puhumme toimintojen keskittämisestä leveämmille hartioille, pitää muistaa, että toiminnan mittakaavaedut vaihtelevat mitä suurimmassa määrin eri palvelutoimintojen välillä. 

1990- luvun lamasta saakka vallinnut markkinanaistumista suosiva talousoppi on kärsinyt käytännön elämänpiirin puitteissa vakavia vastaiskuja kun yritysten päätehtävän, voiton tavoittelun, koko kuva on tullut ilmi. 

 

Ulkoistamisen oppi tulisikin julkisen toimijan ja yritysten julkista toimintaa sivuavassa käytännössä muuntaa sekatalouden malliin, jossa ei ulkoisteta toimintoja, vaan sisäistetään eri paikallisyhteisön toimijat alueen toiminnan osaksi, isännän äänen pysyessä asukasomistajien ja heidän valitsemien edustajien määräysvallassa.

 

 

 Tämä AJATUSTEN MYRSKY  hakee ratkaisuja pitää yhteinen veroilla kerätty omaisuus yhteisessä hallussa ja esittää uuden paikallistoiminnan ja yhteisöelämän malleja toimia ja tehdä osaksi uuden hallituksen tavoiteohjelmaa.


 

Katso video

 

UUSLIBERALISMISTA PAIKALLISOSUUKSIIN ASUKASOMISTAJILLE

Uuden markkinauskovaisen taloususkonnon myötä olemme joutuneet luopumaan aikaisempaan sekatalousmalliimme kuuluneista kotimaisista yhteistyörakenteista, erityisjärjestelyistä ja kotibisneksen ja jatkuvuutta varmistavista sinivalkoisista pääomaryhmittymistä.

Nyt alkaa taas ääni kellossa muuttua kun huomaamme, etteivät kaikkitietävät markkinat kontrolloikaan ylettömiä ansioita, voittoja, investointilamaa, velkaantumista, veroparatiiseja tai hoidakaan ihmisarvolla vanhusten hoitobisnestä ja terveyttä.

 

ASIAT VOIDAAN TEHDÄ TOISINKIN.

 

 

Suomessa, kuten monessa muussakin maassa on markkinoiden rinnalla toiminut talouden kansansektori eli osuustoimintajärjestelmä, jossa jäsenet omistavat ja saavat siitä etua. 

Osuuskunta on hyödykkeiden ja palvelujen käyttäjien omistama hallitsema ja asiakasomistajiaan hyödyttävä toimintamalli mitä kuntakin on verojäsenmaksua maksavien asukasomistajiensa suhteen. 

Osuuskunta on itsenäinen henkilöyhteisö, jäsentensä omistama ja demokraattisesti hallitsema yrityksen muoto, jonka avulla jäsenet voivat vahvistaa taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan. 

Mallin soveltaminen kuntatasolla avaisi uusia mahdollisuuksia.

 

Osuustoimintamalli kuntayhtymien sijaan olisi keino avata julkiset palvelut yhteistyökentäksi osuuskunnille ja kansalaisjärjestöille ja yrityksille mutta myös keino estää monikansallisten jättien kaappaus ja kermankuorinta yhteisesti kerätyn yhteisen omaisuuden suhteen. Käyttäjälähtöisyys edistyisi, käyttäjä tulisi keskiöön, vahvistaa palvelun kohdentuvuutta ja laatua ja luoenemmän hyvinvointia.

 

Osuustoiminta on JO YHTEISKUNNALLISESSA KÄYTÖSSÄ

Osuustoiminnan asiakasomisteinen ja kotimarkkinalähtöinen Suomiliitos edustaa uudessa suomalisessa talousmallissa globaalitalouden riskejä tasoittavia ja omaehtoisia kotimaisia kehitysedellytyksiä: kasinotalouden rinnalla toimisi myös kansankapitalistinen järjestelmä, jossa saatu tulos jaetaan kaikkien eikä harvojen kesken. 

Kuntaosuuskunnan jäseninä olisivat alueen kaikki asukasomistajat ja demokraattisesti valitut päättäjät, kansalaisyhteisötoimijat ja paikalliset yrityssektorin toimijat. Hybridi- elimoniomistajuusosuuskunnat voisivat toteuttaa kuntien keskeiset palvelut, ja infrastruktuurihankkeet

 

 

Mene äänestämään ja ideoimaan klik
 

 

TEESIT: Osuuskuntakäytännön mallinnnos olisi kansanvaltainen ja mukaanottava malli vahvistaa yhteistyötasoja niin maakuntatasoa kuin kuntaa, sen minipolien lähitekemistä ja lähi- ja jakamistaloutta.

 

Asukasomistajien KUNTAOSUUSKUNNAT yhteisötyöalustoina olisivat demokraattinen ja monia mahdollisuuksia tarjoava tapa toimia eri lähitasoilla. 

 

Alue- ja kuntaosuuskunat ostaisivat ja järjestäisivät tarvittaessa toimintoja ja palveluja yrityksiltä ja kolmannen ja avoimen sektorin toimijoilta sekä loisivat verkostuneita toimintamalleja markkinaluovutuksen sijaan.

 

 

PILKOTAAN METROPOLIT KÄVELYMATKAPALVELUN MINIPOLEIKSI

ASIAT VOIDAAN TEHDÄ TOISINKIN

Katso video

 

 

Paikallistumisesta puhuttaessa on hyvä muistaa että paikan eli territorialisuuden tarve myös vähenee kun otetaan alustatalous ja jakaminen täyskäyttöön - kun horisontaalisen verkkotyön malleja käytetään vertaistoiminnassa.

 

Teknologiat ovat jo olemassa tähän. Vain ajattelumme laahaa jäljessä.

Uuttakuntakuvaa on kuitenkin jo seurannut suvaitseva sääntöjen höllentyminen. On alettu antaa lupa tehdä omia juttuja kaduilla ja yhteisissä tiloissa. Yhä enemmän kansalaiset ovatkin esittämässä yhdessä kehitettyjä ideoita ja olla mukana lähiympäristöä koskevissa hankkeissa.

Siksi olisi kertakaikkiaan pöljää sitoa paikallisuus vanhoihin hallinto- ja työpaikkalue-rajoihin kun automaattiautot tulevat, työtä tehdään paikkavapaasti ja se muodostuu enemmän yhteisöpalveluksi.

Luontokriisi edellyttää uusia toimintamalleja ja kaupunkirakenteita jossa palvelujen ja toiminnan pitää olla ihmisten ulottuvilla.

 

SOTEASIAT VOIDAAN TEHDÄ TOISINKIN.

Jos ihmiset liikkuisivat enemmän, söisivät terveellisemmin ja pitäisivät parempaa huolta itsestään seuraisi omavastuusta miljardien säästöt jota voitaisiin myös palauttaa kansalaispalkan kannustinlisänä.

 

Terveysrobotiikka on olemassa ja se säästää ja tekee ikävät työt vapauttaen hoivatyöväen päätehtäviinsä.

 

Hallintouudistusta tärkeämpää on ymmärtää järjestelmän sisäinen vanhanaikaisuus. Järjestelmässämme terveydenhoito on sujuvaa ja laadultaan hyvää mutta terveyden huollon sisäinen järjestelmä on teknisesti kömpelö ja sen hierarkkinen arvojärjestelmä ja nokitusmalli mennyttä maailmaa.

Malliksi mahdollinen soten osuustoimintamallki on JO YHTEISKUNNALLISESSA KÄYTÖSS, esimerkkeinä vesihuolto-ja laajakaistaosuuskunnat, sosiaaliosuuskunnat, myös sote-alan toimivat henkilöstöomisteiset osuuskunnat. Kansainvälisinä esimerkkeinä ovat terveys-ja sosiaalipalvelut, Japani, Italia, Ruotsi.

 

SOTUASIAT VOIDAAN TEHDÄ TOISINKIN

Kansalaispalkka on minimipalkkainen ellei kansalaispalkansaaja ansaitse yhteisötyölisää tai omatyölisää hyvistä töistään. 

 

Kannustava palkitseminen tulee saadaan mahdolliseksi kun julkinen yhteisötyö ja vapaaehtoinen yhteisötyö yhdistetään osaksi työmarkkinaa ja vapaaehtoista oma-aloitteisuuta palkitaan.

 

UUSI KUNTA: ASIAT VOIDAAN TEHDÄ TOISINKIN

Rakennetaan hartiat mutta jätetään lähipalvelut ihmisten ulottuville missä asukaspohja riittää.

Lähipalvelussa pitää hakea uusia digitaalisia ja toimintamalleja.

 

Verkostotyö horisontaalisena VERTAISTYÖNÄ

Minipolien puitteissa organisoidaan uuden paikallistumisen äly- ja lähiyhteiskehittäminen ja kulutus-tuottamismallit. Siis ostomallit, kaikki jakoon ja kierrätykseen-jakokeskukset

 

Minipoleissa jaetaan julkisten tilojen käyttö eli kaikki julkinen tila suunnitellaan ja saatetaan yhteiskäyttöön. Tavaroiden ekologista käyttötapaa organisoidaan yhden käytöstä järkeviin jakamiskäyttötapoihin kaikki voittvat periaatteella. 

 

Esimerkkinä vapaaehtoinen kimppa-auton jako kävelyetäisyyden minipolimallina, laitejako, yhteisostopalvelut, verkkokaupan jakelupisteet ja suoramyyntitorit.

 

Organisoidaan "pop-upismi" tavaksi toimia yhteistiloissa ja katutilan käytössä.

 

Käynnistetään siis toiminnan funktion uudistuminen mallina jo toimiva kirjastoajattelu - vaikka Oodi - eli synnytetään verkon rinnalle myös fyysisen sosiaalisuuden kohtaamiskeskupaikat, jossa kaikki ikä- ja väestöryhmät voivat olla myös yhdessä. 

 

 

SYNTYY UUSI TOIMINTA- JA AJATTELUTAPA

  1. KUNTA TOIMII ASUKASOMiSTAjIENSA PALVELUNA 

  2. KUNTA ON PUITTEET LUOVA TOIMINTA-ALUSTA

  3. METROPOLIT JA SUURET KUNNAT PIRSTOTAAN MINIPOLEIKSI

  4. KUNNAN JA MINIPOLIEN LÄHITYÖTÄ KEHITETÄÄN OSUUSTOIMINNAN TAPAAN 

  5. KANSALAISEN VASTUUPERIAATTEEN REFORMI ON

    1. VASTUU ITSESTÄÄN, 2. MUISTA JA 3. LUONNOSTA

KATSO VIDEO

 

 

JOHTOPÄÄTÖS: JAETTAVAT VOIMAVARAT YHTEISKÄYTTÖÖN

    Samalla kun kehitämme uutta joudumme tekemään radikaaleja sovittautumisratkaisuja fyysisen yhdyskuntarakenteen sovittamiseksi uuden tekniikan ja toimintamallien kehitykseen. 

    Joudumme myös varmistamaan paikallisten yhdyskuntakehittämisen ratkaisujen demokraattisuuden ja kaupunki- ja yhteiskuntapoliittinen toimivuuden kokonaan uudessa ympäristössä. 

     

    Kaikki eivät osaa ja jaksa mukaan marssille uuteen, yhteisön täytyy purkaa osattomuutta lisäävien ja elämän tuskaa lisäävien tuntemusten vaikutusta luomalla aitoa paikallista osallisuutta ja uusyhteisöllisyyttä.

    Muutos koskee myös monen perusturvaa ja työtä.

    Esimerkiksi suunnilteltu perustulo luo turvallisuutta, mutta ei kovin hyvin ohjaa työmarkkinoille – siinä ei ole riittävän vahvaa kannustavaa houkutinta. 

    Köyhyyden ja työttömyyden ongelmia ei ratkaista jakamalla rahaa, vaan parantamalla ihmisten ELÄMÄN LAATUA kohtaamispintaa muihin ja toimintamahdollisuuksia.

    Siksi sosiaaliturvan uudistaminen ei voi olla saman rahan siirtämistä uudenlaisiin himmelehin, vaan uudenlaisen yhteisön kansalaisuuden kehittämistä.

     

    TEESIMME ON;

    Me pidämme kiinni oikeudenmukaisuudesta ja kaikki mukana rajusti muuttuvassa yhteiskunnassa KYSYEN ITSELTÄMME JA MUILTA mikä on kunkin oma vastuu hyvinvoinnistaan rajautuvien resurssien maailmassa?

     

     

    TIETOISKU

    Osuustoiminta on aidosti osallistava ja käyttäjälähtöinen: jäsenet päättävät.

    Se on henkilöstöomisteinen osuuskunta vaihtoehto yksinyrittämiselle, myössopiva yritysmuoto yhteiskunnalliseen yritystoimintaan, syntyy sitoutmista yhteisössä ja sitä kautta sitoutuminen vaikuttavuus koko osuustoiomintakimpassa.

     

    Esimerkkejä vanhuspalveluuissa asiakkaan vaikutusmahdollisuudet

     

    Minipolien toiminnallinen lähidemokratian malli

     

    vSuojatoimintaväline tilanteissa, kun palvelun jatkuvuus on uhattuna pienissä kunnissa jolloin koko yhteisö voisi olla osuuskunnassa mukana.

     

    Se voIsi olla uuden SOTEn yksi tuotantotapa; yhteiskunnallinen yritystoiminta johon eri osapuolet vosivat ottaa osaa?

     

    Minipolien paikallisosuuskunnat; tehtävänä lähiyhteiskehittäminen, palvelut, jakamistalouspalvelut, kansalaispalkka yhteistyöllistäminen

    Moniomistajuusosuuskunnatvoisivat toteuttaa keskeiset palvelut, ja infrastruktuurihankkeet.

     

    LÄHTEET

    PELLERVO

    ANTTI HAUTAMÄKI

    ARI-VEIKKO ANTTIROIKO

    KIRSI-MARJA LIEVONEN

    Glokalisaatio -paikallisen iso uusi kuva KAKS 2018 Polemia sarja

    HELSINGIN YLIOPISTO

    Jarmo Hänninen Idekoop osuuskunta

    Samuel Skurnik

     

     

     

    Share on Facebook
    Share on Twitter
    Please reload

    OTA OSAA KESKUSTELUUN:

    RADIOSSA

    RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
    Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
    tai mene nettiradion ohjelmasivuille
    Televisiossa
    Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
    Osallistu
    LINKKIPALLOMERI.jpg
    kolmas_draft1 – Kopio.jpg
    Tieto-ekirjat
    Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png