© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Kaikki syyttävät kaikkia kaikesta mitä kaikki ovat tehneet

August 27, 2018

 

 

Vaalit ovat puolen vuoden päässä. Syyllisten hakeminen, pyhimykseksi julistautuminen ja väärin muistaminen olivat eduskuntaryhmien ja budjetti-kesäteatterin ohjelmistossa.

 

Budjettinäytelmän päähenkilöt Orpo ja Sipilä 

 

1. POLIITTINEN MUISTI.

Pääministeri Juha Sipilä sanoi, että hän on saanut korjata vihervasemmiston virheitä koko vaalikauden. 

 

Sillä hän viittasi perintöön, joka Kokoomuksen johtamalta ja vihervasemmiston sisältävällä Jyrki Kataisen-Alexander Stubbin hallituskaudelta jäi jäljelle; kuin vihreät vasemmistoliitto ja SDP olisivat vastuussa kaikesta pahasta ja Sipilän hallitus kaikesta hyvästä.

 

Vihervasemmisto, joka häpeää tätä Jussi Halla-ahon pilkkakirveeksi tarkoitettua arvonimeä punavihreyttään, syytää puolestaan hallitusta tekemättömyydestä

Oppositio huomauttaa aiheestakin, että maata ovat vuodesta 2003 johtaneet vain kokoomuslaiset ja keskustalaiset pääministerit. 

 

Keskustalaiset Matti Vanhanen 2003-2010, Mari Kiviniemi 2010-2011 ja Juha Sipilä vuodesta 2015. Kokoomuksen Jyrki Katainen oli pääministeri 2011-2014 ja Alexander Stubb 2014-2016.

 

Hallitupuoluelainen puolestaan sanoo, että valtiovarainministerin synnitne suurimmat ovat tarkoittaen Antti Rinnettä, joka hoiti hommaa 2014-2015.

Hallituspuolue kokoomus ei muistele, että 2007-2011 katastrofin vuosina virkaa hoiti Jyrki Katainen ja tällä vaalikaudella ensin Alexander Stubb ja sitten Petteri Orpo. SDP:n Jutta Urpilainen oli vastuussa valtion varoista 2011-2014.

 

2. SYNTISTEN LISTA.

Aloitetaan siis syntilista valtiovarainministereistä ajanlaskuna Suomen syöksy vuonna 2008.

Tilannetajuinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen sanoi vielä syksyllä 2008, ettei finanssikriisi vaikuta Suomeen. Hän löi vetoa eduskunnassa kahveista, että kolmen vuoden kuluttua koko juttu on ohi.


Vielä helmikuussa 2009 hän astui julkisuuteen valtiovarainministerinä sanoen ”ettei taloudessa ole syytä huoleen.”
”Suomi on Euroopan kestävin talouslinnoitus, vaikka muut taantuvat, seisoo Suomi viimeisenä.”


Financial Times valitsi Kataisen Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi.

 

Kataisen valtiovarainministerikaudella valtion velka kasvoi 31 miljardia euroa.

Kokoomuksen pääministerikauden päättyessä vuonna 2015 oli velka lisääntynyt jo 46 miljardilla vuoden 2008 54 miljardista eurosta.

 

Matti Vanhasen ja Jyrki Kataisen hallituksilla oli kolme keinoa murtaa syöksyä. 

Tärkein 2011-2015 vaalikauden idea oli yritysten tukeminen johon satsattiin vaalikaudella osapuilleen kymmenen miljardia eri muodoissaan ja suurituloisia suosivat tuloverohelpotukset.

 

Toinen oli palkkamaltti mikä petti pahasti Sari Sairaanhoitajan aikaan 2008. Vuonna 2013 päästin sentään sopuun keskitetystä ratkaisusta.

 

Kolmas oli menojen leikkaaminen, jonka suhteen Kataisen-Urpilaisen hallitus onnistui yhtähyvin kuin tulojen vähentämisessä omituisen kaksipäisen budjettihaukan systeemillä; jossa leikaukset ja verohelpotuksen liitettiin yhteen.

 

Vaihtotase putosi 2001-2015 peräti 10 miljardin plussalta 14 miljardia pakkaselle. Teollisuustuotanto putosi 25,3 prosentista 15,3 prosenttiin. Sairauskulut tuplaantuivat; seitsemästä 14 miljardiin, sosiaalikulut olivat 2015 kasvaneet 23 miljardia.

 

Vanhasen ja Kataisen hallitusten ”velkaelvytyksen” ongelma oli, että raha suunnattiin vanhan ylläpitoon ja tuottamattomiin projekteihin. 

 

Suurin osa otetusta lisävelasta oli syömävelkaa, arviot taloudesta olivat päin mäntyä.

 

Nyt kannattaa muistaa, kuinka metsään hallitukset arvioivat talouden tilanteen, 2008 ja uudestaan 2011, hallitusneuvotteluissa.

Muistaa sekin, kuinka nämä budjettikesäteatterin madonluvut VM:stä aina luetaan aina vaalien alla ja aina uudestaan hallitusneuvotteluissa.

 

Jyrki Katainen osasi ennustaa taloutta kuin kuurosokea.

Stubb ei sitäkään.

 

3. ”EI OLE JAKOVARAA”- MUTTA JAETAAN SILTI. 

Kaikkien syyttäessä nyt kaikkia kaikesta on hyvä tietää. että kaikki, Vanhasen-Kataisen-Stubb-Sipilän, hallitukset ovat todellisuudessa jatkaneet samaa vanhaa jakopolitiikkaa, joka oli vaalien 2007 perusteema äänenonginnassa.

 

Vain edunsaaja muuttui. Köyhän sijasta jaetaan rikkaille ja pienten yritysten sijasta suurille. Vain maataloustuki on pysyvä etu.

 

Uudessa jakovarassa kestävyysvajeen kokoiset yhteisöverohelpotukset ja yritystukien kehityseurot hyödyntävät investointilaiskoja suuryrityksiä. Kapitalismin uudistavaa luovaa tuhoa ei synny, vain pelkkää tuhoa.

 

Edellisen vaalikauden loppupuolella radion Pääministerin haastattelutunnilla Alexander Stubb löi talouslöylyä katsoen demarien ja kokoomuksen eroavan siinä, että kun kokoomus haluaa ”rakenneuudistuksia”demarit haluavat ”kasvua.”

 

Nyt vaalikauden päättyessä näemme, että syntyi ”kasvua”, mutta ei ”rakenneuudistuksia”. Ellei rakenneuudistukseksi katsota valtion- ja kansallisomaisuuden luovuttamista markkinoille.

 

Nytkään luonnon tuhoutuessa ja taloushuuman pian sammuessa kukaan ei tunnu katsovan kauas, koko maa elää edelleen pikavoittojen ryöstöviljelystä.

 

Mitä varten tulevaisuusselontekoja tai reformiesityksiä tehdään - kun ne ammutaan aina alas?

 

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png