© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Historian suurin petos on bisnes as usual, finanssikriisin kadotettu vuosikymmen

August 20, 2018

 

 

Aikamme peruskysymys on: 

onko yhteiskunnassa kysymys minästä vai meistä?

 

Syyskuussa tulee täyteen tasan kymmenen vuotta maailman taloushistorian suurimman kuplan puhkeamisesta, joka todentui investointipankki Lehman Brothersin kaatumisessa. Se yllätti maailman, joka ei ollut katsonut ympärilleen ja aloitti vuosikymmen piinan, josta Suomi selvisi samoille - vuoden 2007 - kansantuotetasolle vasta tällä viikolla.

Välivuodet meitä vietiin kirjaimellisesti kuin pässejä narussa.
 

1. HÖLMÖLÄN KANSAN KOULU. 

Tapahtumain ketjun takana on ollut myös ideologia ja sen takana oleva taloudellinen valta. 

Vasta nyt professorit Markku Kuisma ja Sixten Korkman ovat saaneet sanotuksi uusliberaaleille, että tähän ei olisi jouduttu, jos taloutta olisi valvottu ja säädelty paremmin.

 

Aiemmin politiikan tarkoitus oli käydä köyhyyden kimppuun -tässä kriisissä se on käynyt köyhään kiinni. 

 

Talouskasvun tarkoitus on saada aikaan hyvinvointia- eikä huonontaa hyvinvointiatalouden kasvun vuoksi.

 

Maailmanhistoria on täynnä aikakausia, joiden aikana älykkäiltä näyttäviä hölmöjä huijataan muka uusien oppien kautta jonkun piilotetun edunsaajan etujen puolustajaksi.
Intelligentsialla on ollut aina suuri halu hienosteluun - liittyä huutosakiksi rikkaiden touhuihin.

 

”Markkinataloutta ei voi päästää hallitsemaan kaikkea.”

Markku Kuisman

mielestä markkinataloudesta on

kuitenkin tullut itsetarkoitus,

joka muistuttaa jo uskontoa.

 

2. HARHAOPPI JYLLÄÄ YHÄ VAIN.

Globalisaatiotalouden harhaopissa politiikka ja talous erotetaan toisistaan, talous sääntelee itseään eikä valtion interventiota kaivata eikä tarvita. Se tarkoittaa painetta keventää julkista sektoria ja siirtää hyvinvointitehtävät yksityissektorin tuotettavaksi yhteiskunnan toimiessa vain tilaajana. Sote on siitä hyvä esimerkki.

    Perusteluna on käytetty julkista velkaa. Sanomatta on jäänyt, ettei julkinen velka ei ole kasvanut julkisten menojen kasvun vuoksi.

    Syy velkaantumiseen on valtioidentulojen alenemisessa, joka johtuu vuosikymmeniä jatkuneista yritysten ja varakkaiden veronalennuksista, pankkien takaamiseen otetusta velasta ja suurista yritystuista.

    Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota ei nähtyjen orpojen budjettinäytelmien vuoksi, vaan siksi, että Suomessa on tosiasiassa käynnissä ihan todellinen kampanja Teekutsuliikkeen idean pystyttämiseksi Suomeen. 

    Se ei lievene edes trumpismissa.
     

    3. TÄHÄN ON TULTU. 

    Vapaa markkinatalous - yksi totuus - kaatoi sosialistisen ja jopa keynesiläisen talousteorian neuvostoimperiumin kaatuessa. 

     

    Tämäkin ainoa totuus testattiin sitten taas huonoksi finanssijättien holtittomuuden kaatuessa kansakuntien vastuulle vuoden 2008 finanssikriisissä. 

     

    Rahanomistajat eivät tietenkään silti luovuttaneet. Parin vuoden päästä kasino alkoi pyöriä taloudessa uudelleen, keskuspankkien jakaessa pankeille miljardeja toisensa perään.

    Talouskriisi sai alkunsa finanssilaitoksiksi muuttuneiden pankkien holtittomasta varainkäytöstä. Se puolestaan johtui siitä, että niille syntyi pelin paikka keskuspankkiirien luomasta mielikuvasta, että mitään riskiä ei pankkitoiminnassa ole, vaan lopulta yhteiskunnat huolehtisivat pankkien tappioista.

     

    Omistajien perinteinen pelikenttä, pörssi, sai rinnalleen uudet varjopankit ja uuden ajan alkemian lähteeksi niiden instrumentit, joilla tehtiin uusia virtuaalikokeiluja, joilla velka myytiin tuottona aina seuraavalla suuremmalle hyväuskovaiselle rahan alkemistille.

    Markkinataloudessa kilpailu on vääristynyt finanssikonsernien luisuttua entistäkin harvempiin käsiin. 

    Finanssilaitokset ovat puolestaan pääomistajia niissä 120 yrityksessä, jotka hallitsevat neljää viidennestä koko maailmankaupasta.

    Koko maailmasta on siten syntynyt yhtenäinen markkinapaikka, jossa valtaa pitää tämä suuri trusti: pienen ryhmän valvonnassa oleva yhteenliittymä.


    4. ROSVOT VAPAAKSI.

    Yhdysvaltain omat ja kansainväliset pankit ovat joutuneet maksamaan sakkokorvauksia vuosina 2009-2014 kaikkiaan lähes 100 miljardia euroa holtittoman velanoton, riskipelin ja asuntovelallisten huijaamisen vuoksi. 

     

    Siltipankkien johtajia ei ole pantu vastuuseen.

    Miljardiluokan sakot ja vahingonkorvaukset ovatkin siksi nyt vain finanssiliiketoimintaan ”kuuluva” riski, business as usual, joka kuuluu ”riskiportfolioon”. Se on johtanut taas valtavien uusien riskien ottoihin kun samat bonusnälkäiset ihmiset saavat jatkaa toisten rahoilla peliään ilman henkilökohtaisia seurauksia.

     

    Euroopassa keskuspankki puolestaan lahjoitti ensin euroja pankeille puolen prosentin tai nollakoroilla, jotka nämä sitten lainasivat valtioille takaisin 2-7 prosentin koroilla. Sitten ruiskutetiin tuhansia miljardeja.

    Kummallista on tietenkin ollut, että tämä raha ei ole kiertynyt koko uuden vuosisadan aikana reaalitalouteen, yrityksiin synnyttämään investointeja, vaan jäänyt pankkien kesken jaettavaksi. 

     

    Eurooppa ja Suomi ovat yhä elinkeinorakenteen rajusta murroksesta aiheutuneessa pysähdyksen jälkitilassa. 

     

    Pitäisi synnyttää ja laajentaa kansainvälisesti kilpailukykyistä yritystoimintaa, tehdä uutta elinkeinopolitiikkaa, ratkaisut eivät synny vain makrotasolla, vain on pakko tajuta uusi aika ja sen haasteet.

     

    Pieni on kaunista. Suuruuden ekonomia on vain toinen vaihtoehto.

     

    Kyllä: talouteen tarvitaan reaalimaailmaa ja poliitikkoja tekemään politiikkaa ja säätelemään virtuaalista talouttakin.

     

     

    JAA JUTTU TYÖKALUT ALLA. KIITOS.


     

     


     

    Share on Facebook
    Share on Twitter
    Please reload

    OTA OSAA KESKUSTELUUN:

    RADIOSSA

    RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
    Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
    tai mene nettiradion ohjelmasivuille
    Televisiossa
    Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
    Osallistu
    LINKKIPALLOMERI.jpg
    kolmas_draft1 – Kopio.jpg
    Tieto-ekirjat
    Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png