© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Pitääkö kansalainen saada sivuun päätöksenteossa?

July 31, 2018

 

Aristoteles: ”Hallitsijan ja hallitun tulee oppia eri asioita ja kansalaisen on osattava ne molemmat ja oltava niistä molemmissa osallinen.”

 

Kansalaisvaikuttaminen on toimintaa, jolla kansalaiset pyrkivät muuttamaan tai säilyttämään yhteiskunnassa vallalla olevia asioita.

 

 

 Markku Kuisma sanoo markkinoiden saaneen liikaa valtaa.

 

​​1. MARKKINOIDEN JA KANSAN KRITIIKKI.

Kaksi arvotettua professoria, Markku Kuisma ja Bengt Holmström puhuivat suunsa puhtaaksi. Ihan eri suuntiin. 

 

Markku Kuisma päätti hienon uransa kysymällä nykykapitalismin perään. Hänen mukaansa markkinatalous on ymmärretty ajassamme väärin, ja sitä käytetään väärin. Kuisma kyseli ”miten nykyiset sukupolvet vaikuttavat olevan markkinoiden edessä avuttomia.” 

Hänen mukaansa ”tuhansien vuosien historiasta ei löydy yhtään onnistunutta valtiota, joka olisi pyrkinyt olemaan mahdollisimman pieni, heikko ja talouselämään puuttumaton.”

”Markkinat ovat uskomaton voima. Ne ovat kuin tuli, joka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kun markkinatalous pannaan töihin oikealla tavalla, se tekee yhteiskunnalle suuren palveluksen. Mutta jos sen dynamiikan ja logiikan annetaan hallita kaikkea, ei siitä tule yhtään mitään,” Kuisma sanoi Helsingin Sanomille. 

 

Holmström jatkoi hienoa uraansa panemalla puolestaan kansaa paikalleen, ”Kansa on lähtenyt sille linjalle, että sen pitää saada nähdä enemmän ja päättää enemmän asioista... Luullaan, että läpinäkyvyys on ratkaisu ongelmaan, mutta minä väitän, että se on osa ongelmaa”, hän sanoi HS:lle.

Holmströmin mukaan kansalaiset eivät ymmärrä politiikan kokonaisuuksia ja yliarvioivat omaa tietämystään…

Hän sai vastaansa toisen lajin tutkijat, jotka syyttivät häntä elitismistä. 

 

Mistä eliitti siis väittelee kun se puhuu sinusta kansalaisena.

 

2. KANSALAISTEN OPPOSITIO?

Elämme maailman kivuliaita murrosvuosia; uudenlaisia tapoja toimia yhteisöissä, suhteessa luontoon, käsitellä tietoa ja tehdä työtä. 

Samaan aikaan kansalaisten ja päättäjien välinen juopa demokratiassa on kasvanut epäluottamukseksi jota yllytetään sosiaalisessa mediassa.

Euroopan Unionia tutkinut William Walters on todennut, että ”poliittinen hallinta pyrkii vakiinnuttamaan itsensä demokraattisten käytäntöjen asteittaisella sopeuttamisella hallintokoneistoonsa, eli muutokset ovat enemmän sisältä tulevia ja valtaa vakauttavia kuin ulkoa tulevia ja valtaa muuttavia."

 

Poliittisissa hallinta-  ja agitaatiopyrkimyksissä tässä ajassa on tavoitteena "sielujen hallinta” - mielten haltuunotto, eivätkä vain klassisen kontrollivallan konstit; sääntökuri, pamppu ja järjestys.

 

Kansalaisten kannalta ei siis merkityksellistä ole vain kuka hallitsee vaan miten meitä hallitaan, mitkä ovat hallinnan vaikutukset kansalaisen autonomiaan, onnellisuuteen ja yhteisön hyvinvointiin.

 

Kansalaisfilosofian ydin on nähdä ihminen yhteiskunnassa toimivana subjektina (ajatteleva tai toimiva minä) hallinnallisen alamaisuuden, objektina (toiminnan kohde) olon sijaan.

 

Tämä on vastakkainen käsitys nobelistimme Bengt Holmströmin huoleen ihmisten osallistamisen tehottomuudesta. 

 

3. KANSALAISUUDEN JA VALLAN UUSI PERUSASETELMA.

Kyse on siitä, oletko Sinä, kansalainen, itse toimija ja tekijä vai toisen kohdistamien toimien kautta vain olemassa oleva hallinnan kohde.

Siksi ihmisen autonomian, riippumattomuuden varjeleminen on tärkeää.

 

Riippuvuushan on keskeisin vallan ilmenemismuoto. Riippuvuus työsuhteeseen, asuntoon, ruokaan ja yhteisöön kuulumiseen ovat meille tärkeitä, mutta menettämisen pelossa alistamisen perinteisiä painostusvälineitä.

Riippumattomuus lisääntyy sitä mukaa, kun vallan alaisuudessa oleva kansalainen saa korvaavia pelimerkkejä vallan haltijan voimavaroille. Nyt ne ovat ulottuvillamme tieto- ja kommunikaatioverkkojen kautta.

 

Bengt Holmström sanoo kansan

saaneen liikaa valtaa,

 

 

4. HOLMSTRÖMIN ARGUMENTTI EI PIDÄ.

Subjektiksi, toimijaksi ihmisen tekee lajillemme ominainen vapaa mieli ja oma tahto. Olemme vapaita ajattelemaan mitä tahansa, eikä tätä ominaisuutta voi meiltä riistää, lopulta ihmismieltä ei voi kahlita. 

Muuttuessaan objektista subjektiksi; alamaisesta tasavertaiseksi, ihminen joutuu silloin myös hyväksymään, että myös vastuu on aina päätöksen tekijällä. Vastuuta pitää myös kantaa, siksi yhteiskunnan subjekti ei ole hyvinvointiyhteiskunnan rusinapullan huoltotoimien kohde, vaan itsekin hyvinvointinsa toteuttaja.

Tämä voi olla aivan yksikertainen juttu, kuuluuko yhteiskunnan maksaa ylipainomme sairauslasku vai voisimmeko me syödä terveellisemmin ja vähemmän? Tai myös  velvoitteen sisältävä kansalaispalkka…

 

Kansalaisvaikuttaminen on tärkeä osa toimivaa demokratiaa. Eduskunnassa, kunnanvaltuustossa tai EU:ssa päätetään asioista, joihin ihmiset haluavat sanoa oman mielipiteensä. 

 

Olisi perin omituista jos suomalaisessa tietoyhteiskunnassa, 150 vuoden kansansivistystyön ja koulutuksen kärkisijoituksen jälkeen taas palattaisiin toteamukseen ”Suomen kansa on tyhmää.”

 

Ihmiset eivät ole häiriöksi päätöksille, vaan heidän osallistamisensa ja osallistumisensa kehittäminen on aikamme edistyksen ja yhteiskuntarauhan edellytys.

 

Vaihtoehtona on totalitarismi. Pakottamisen yhteiskunta.

 

 

LUE LISÄÄ KASVUN RAJOISTA JA KANSALAISUUDEN PUOLUSTUKSESTA

 

 

 

.

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png