© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Jyrki Katainen, 46, siirtyy poliittiseen historiaan

July 10, 2018

 

 

Oloni on kuin pilapiirtäjä Kari Suomalaisella Urho Kekkosen siirryttyä pilakuvien ulkopuolelle Tasavallan Presidentiksi 1956.

Hyvä värikäs henkilöaihe olisi nyt kirjoittelun ulkopuolella

 

Jyrki Katainen ilmoitti jättävänsä politiikan, olen arvioinut häntä tällä palstalla kymmeniä kertoja vuodesta 2007 koska aikakauteen osuivat hänen loistavimmat ja raskaimmat vuotensa.

 

 

Jyrki Kataisen kultainen aika muistetaan Kokoomuksessa toivon ja lupausten aikana voiton kautena.

 

LOISTAVAT VUODET

Kokoomuksen uskottavuus on mennyt mutiin sitten Jyrki Kataisen.

 

Kataisen kokoomus oli innostaja: se toimi kansalaisten suuntaan toivona, korvana ja talkoiden järjestäjänä hyvän mainostoimiston ja superviestijä Taru Tujusen oivalluksin. Kataisen-Tujusen linja trimmasi tavoite- ja tulospuolueorganisaatiomallin ylivertaiseen iskuun.

Puoluejohtaja Kataiseen ei tarttunut mikään tahra Kanervista, vaalirahoista eikä edes omista väärinarvioinneista talouden romahtaessa.


Taustalla on merkittävä muutos puolueen aatteellisen perustan pesemisessä laajemmin hyväksyttäväksi. 

Asetelman Katainen kuvasi näin: ”Kokoomuksen aate on ollut sosiaalireformismin, konservatismin ja liberalismin välistä kilpailua.”


Kataisen johdolla liberaalit ja reformistiset linjaukset saatiin näyttämään painottuviksi ja konservatismi piilotettiin taka-alalle.
Kataisen kokoomuksen taktiikka oli ajaa niin vasemmalle, että demareilta ja Kepulta loppuisi poliittinen ilma hengittää.

Samalla kun puolue on junaillut suuret veroedut varakkaille, vähentänyt suuryritysten verotaakkaa ja siten edistänyt tuloerojen kasvua, se onnistui erinomaisen taitavasti näyttämään muuttuneelta ja ”sosiaalireformisteilta” - jopa ”työväenpuolueelta.” 

 

 

IDEOLOGI JA AMMATTIYLPEÄ POLIITIKKO.

 

Katainen oli valmistellut oman puoluejohtajuutensa hyvin, hän oli ensin kolme vuotta vetänyt puolueohjelmaryhmää ja muokannut kokoomuksen puolueohjelmat omaan suuhunsa sopiviksi.


Kataiselle eduskunta, hallitus, puolue ja viimeksi Euroopan Unioni olivat ammatti mitä hoidetaan ammattimaisesti.

 

Hän tunnustaa sen avoimesti ja sanoo olevansa tästä ylpeä, koska: ”arvostan yhteiskunnallisen vaikuttamisen ammattilaisia, eli ns. ammattipoliitikkoja. Vaikka tähän termiin liitetään monesti negatiivisia latauksia, niin koen myös kansanedustajuuden ja poliittisen vaikuttamisen olevan ammattityötä, joka vaatii erityisosaamista.

 

Katainen oli kuitenkin aivan toisenlainen ”poliittinen broileri” kuin hänen edeltäjänsä kokoomuksessa. Harri Holkeri oli ensimmäinen puoluetoimistossa aloittanut puoluejohtaja, joka nousi puoluejohtoon, mutta Kataiseen verrattuna seipään niellyt kameraan katsoja. Katainen oli myös erilainen kuin suurten ikäluokkien ammattilainen Ilkka Kanerva, kaikilla kylillä tuttu ammattipoliitikko, jossa on palo kansan pariin juttusille.

 

Kokoomuksessa on vaikea saada valtaa haltuunsa vaikka olisi sen johdossakin.

 

Ammattimiehen tavoin Katainen sovitteli erittäin taitavasti kilpailutilanteen; Sauli Niinistö-ongelman, josta lehdistö häntä riiputti ristillä puheenjohtajuuden alkuajan. Hän nosti Niinistön jäähtymään arvovaltaan ensin eduskunnan johdossa päivän politiikan ulkopuolelle tehtävään, josta ei olisi sopiva lausua mitään poliittista - ja tuki tätä sitten Presidentiksi.

 

Katainen teki ohjelmatyön hyvin, kokoomuksen ja hänen omat arvot olivat siis synkassa kun ne ovat samasta kynästä.

 

”Arvoja on monenlaisia, mutta yhteistä arvoperusteisessa päätöksenteossa on se, että siinä käsitellään yhteiskuntaa kokonaisuutena - ei vain tiettyjen ryhmien näkökulmasta.”

 

Liberaali-konservatiiviksi itseään kutsuva Katainen astui siis arvomaailmaan, mutta ei ryhmäkuntiin. Hänen kirjoittamansa kokoomus oli ”keskusta-oikeistolainen kansanpuolue”. Sen mielestä ”yhteiskunta on rakennettava toimimaan yksittäistä ihmistä varten.

 

Siinä on eri sävy  kuin kokoomuksessa Alexander Stubbin aikana ja Petteri Orpon aikakaudella, jolloin uusliberaalit arvot ja politiikot lepomäki-rydman-häkkänen-koski luovat uutta markkinalinjaa sosiaalireformin sijaan.

 

Kataisen kokoomuksen puoluekone toimi hyvin, paremmin kuin yhdenkään muun puolueen. Vaalivoitto seurasi toistaan ja häviötkin julistettin voitoksi.

Kataisen image oli suunniteltu, rakennettu ja toteutettu ammativiestinnän perussääntöjen mukaan, puolueen julkisuushallinta hoidettiin erinomaisen näyttävästi.

 

Alexander Stubbin kohtalona oli suuri pettymys Kataisen vuoksi

jota pian lievennetään ellei kansa päätä demareista.

Petteri Orpon kohtalo on olla keskiluokkainen

kahden toivon ja profiilin luojan jälkeen.

Se ei ehkä vedä tarpeeksi.

 

HYVÄ USKO

 

Kataisen suurin virhe oli hyväuskoisuus, joka ulottui tilannetajuun ja tulevaisuuskuviin saakka. Kun finanssikriisi alkoi hän arvioi taloustilanteen täysin väärin jo 2009 ja vielä 2011 hänen oman hallituksensa pohja rakennettiin unelmille.

 

Haastoin hänet tällä palstalla 2009 keväällä: ”Katainen kertoo, että muutamassa vuodessa velkataakka lisääntyy ainakin 30 miljardilla eurolla, minä väitän ja ennustan – muistakaa tämä, että vuoteen 2014-15 mennessä on menty yli 50 miljardia lisää pakkaselle, eli sama määrä kuin Laman aikana.” 

 

Kuvista näki että erotessaan 2014 Pääministerin paikalta hän oli antanut kaikkensa. Kuvasta näkee, että nyt, lähtiessään EU:sta hän on antanut kaikkensa paikassa johon hän ei oikeastaan sopinut. 

 

Siksi veli Alex saa vihdoin mahdollisuuden.

 

 

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png