© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Kun juurisyihin ei puututa laskee Eduskunnan ja Euroopan arvostus

 

 

Eduskunnassa nähtiin sotejarrustusnäytelmä monessa näytöksessä.

 

Vaalikausi päättyy taas samanlaisen farssiin kuin kokoomus-sdp hallituksen lopputaipaleella 2015. Seuraus on julkisen terveydenhuollon hallitsematon privatisoituminen.

 

Euroopan Unionin tekokriisi laukesi hetkeksi yritykseen padota pakolaisvirta keskitetyille leireille. 

 

Kokoomuksen uudistanut, EU-komissaari Jyrki Katainenlopettaa väsyneenä ja täyden päivätyön tehtyään politiikassa luodakseen uuden uran.

Toivottavasti hän löytää kykyjään vastaavaa työtä.

 

 

Kokoomuksen uudistanut Jyrki Katainen lopettaa kaikkensa antaneena politiikassa, rouva Katainen sen sijaan haluaa eduskuntaan.

 

Krista Kiuru haluaa kaataa hallituksen

ja soten kokoustekniikalla valiokuntajarrutuksessa.

 

1. MIKSI LOMAKAUSI ALKAA VAIKKA TYÖ JÄÄ KESKEN? 

 

Eduskunta on maan korkein päättävin elin ja pitää kiinni oikeudestaan istuntokauden päättämisestä kesän ajaksi. Kahden kuukauden istuntotauko alkoi ja jatkuu syyskuun 4. päivään saakka.

Sosiaali- ja terveystoimen suuri remontti siirtyi ja sitä myöten vaarantuu.

 

Puhuttiin aikatauluista, mutta tosiasiassa kyse on koko hankkeen taktisesta kriisiyttämisestä. Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren lisäksi pääoppositiopuolue sosialidemokraattien taktiikka on koko soten kaataminen. 

 

Se tapahtuu kokoomuksen helsinkiläisen valiokuntavastaavan, ennenkin kunnostatuneen sotekaatajan Sari Sarkomaan kaltaisten taktisella, hiljaisella tuella.

Soten lykkääntyminen junailtiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa puheenjohtaja Krista Kiurun juoniessa kokoustekniikalla ja loputtomalla puhumisella Väyryset, eli tekemällä hallaa hankkeelle keskellä kesää

 

Jan Vapaavuoren ulkolinja valiokunnassa,

Sari Sarkomaa, on samalla asialla salaisin keinoin.

 

 

Eduskunta ”munaa” itsensä taas ja hankkii syyttä ja suotta laiskan maineen vaalien alla sosiaalitanttojen pelin vuoksi.

 

Helsingin Sanomien mukaan edustajat ovat olleet valiokunnista poissa keskimäärin 15,9 prosenttia kokouksista ja sosiaali- ja terveysvaliokunnasta 10,9 prosenttia.

Valiokunnan puheenjohtaja saa työstä 732 euron lisäkorvauksen kansanedustajan 6510–6 997 euron palkkion ja verottoman kulukorvauksen päälle.

 

Ylitöille olisi ollut peruste.

 

2. ”TÖIHIN SIITÄ!”

 

Näin ajattelee varmaan suuri enemmistö kansasta. Kansa ei kuitenkaan ymmärrä minkälaisesta monimutkaisuuskoneesta sotessakin on kyse. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pöydällä on lähes 4000 sivun lakipaketti, johon sen tulisi asiantuntijaelimenä ottaa kantaa. 

 

Sitä on tehty typerästi yrittäen sovittaa uudistusta kokoomuksen pyhän lehmän: markkinain valinnanvapauden ja keskustan mantran, valtiojohtoisen maakuntadesentraalisaation lypsettäväksi.

 

Uudistus on niin monimutkainen ja paperinen, ettei kukaan, ehkä ylivirkamies Päivi Nergiä lukuunottamatta, tunne sen sisältöä kokonaan. 

 

 

3. KIINTEISTÖBISNES KUVAAN MUKAAN MILJARIDIMITASSA.

 

Pidentynyt aikataulu merkitsee, että kunnat alkavat veloissaan kiihtyvästi pelata paikallista, omaa terveyskeskuspeliään, jossa turvataan paikallispalvelujen säilymistä.

 

Se tapahtuu solmimalla Meri-Lapin kaltaisia monopolisopimuksia tai myymällä kuntien terveyskeskuskiinteistöjä suoraan terveysyrityksille ja liittämällä kiinteistökauppaan samalla monopolioikeus terveydenhoitoon pikavoittojen toivossa.

Mitään valinnan vapautta potilaille ei synny, vain palvelujen siirto markkinoille. 

 

Terveysyhtiöt siis hankkivat terveyskeskuksia tai sote-tiloja ostaessaan todellisuudessa markkinat itselleen, eivät vain itse kiinteistöä. Yhteiskunnan mahdollisuudet hallita sote-kilpailutuksia minimoituu, kun itse kiinteistö on yhden toimijan omistuksessa. 

 

Kyse ei ole aivan pikkurahasta, uudelle maakuntien kiinteistöyhtiölle siirtyy sairaaloita ja muita kiinteistöjä 4,3 miljardin arvosta. 

 

Kun mukaan lasketaan suunnitteilla olevat sairaalat, kiinteistöjen arvo kasvaa kuuteen miljardiin euroon. 

 

Kuntia pelottaa, että niille jää arvottomia kiinteistöjä käsiinsä, siksi ne ovat alkaneet vauhdilla kiinteistökauppoihin koska vuoteen 2024 on arvioitu arvonalennus, joka vastaa puolta koko tämän kiinteistökannan arvosta kertoo Maakuntien tilakeskus. 

 

Jarrutus ja aikataulupeli kaatuu siis yritysten eduksi myös kiinteistöjen osalta. 

 

 

4. SOTESSA KOHTAAVAT ERI IDEOLOGIAT.

 

Kokoomuksen vuodesta 1987 lähtien ajama hallittu rakennenmuutos tähtää hyvinvointipalvelujen ja turvallisuustoimintojen ulkopuolisen yhteiskunnan palvelujen ja organisaatioiden siirtämistä markkinoille.

Ensin yritysmuotoon ja pikkuhiljaa myyden yksityisiksi palveluiksi - jotka veronmaksaja kuitenkin kustantaa. 

 

Tarkoitus on itseasiassa jo laajan suomalaisen yritystukijärjestelmän laajentaminen. Kyse on näin kapitalismin harhaopista, mitä puolueen uusliberaalit, mm. Elina Lepomäki arvostelee rehellisesti.

 

Kokoomuksen muka-vastavoimana on sosialidemokraattinen kerettiläisyys, Puolueen mittavia yhteiskunnallisia uudistuksia puolustetaan museoimalla ne kaikenpuolisilta parannuksilta privatisoinnin paranoiassa - jota kuitenkin edistetään itse aina vallassa oltaessa.

 

Keskustalle uudistus on valtapolitiikkaa, se myöntyy kokoomuksen harhaoppiin yritystukien laajentamisesta sosiaali- ja terveystoimeen kun se saa läpi keskustan vaikutusvallan takeen; maakuntahallinnon.

 

Silloin keskustapuolue hallitsisi suurten Uudenmaan kaupunkien, Turun ja Tampereen ulkopuolista Suomea.

 

 

 

5. MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALUVIKA. 

 

Maakuntauudistuksen harhaoppi on, että vallan hajautus, desentralisaatio, tehdään siirtämällä kuntien päätösvallasta puolet ja sotevarat ei maakunnille vaan valtiolle, joka kontrolloi rahan avulla maakuntia. Todellista vallansiirtoa valtiolta alueille ei tapahdu. 

 

Pelin häviäjä ovat kunnat, itsehallinto ja lähidemokratia. 

 

Hyväähän tässä on, että uudistus yhdistää valtion aluetoiminnot ja antaa mahdollisuuden ajan mittaan siirtää verotusoikeus ja sitä myöden valtaa valtiolta maakunnille. 

 

Nyt se on kuitenkin leikkauskeino, jossa maakunnat saavat päättää vain kuinka ne säästävät ministeriön määräämän, miinus 0,9 prosentin laskennallisen kulukasvuvaran vuodesta toiseen.

 

Juha Sipilä puhuu ”juurisyistä” pakolaisten osalta, mutta ei näe niiden oikeaa luonnetta soten juurisyistä puhumatta.

 

6.. JUURISYY ON LIIKA SÄÄTÄMINEN.

 

Soten aikataulujen juurisyy on yhteiskunnan ja hallinnon liikasäätämisessä lain ja säädösten ulottuessa kaiken ylle. 

Se on johtanut tilanteeseen, jossa kukaan ei tunne eikä siksi voi kunnioittaa liikalakia. Kyse ei ole vain eduskunnan työtavasta, vaan sen koko toimintatavasta.

 

Se pitäisi uudistaa monimutkaisuudesta ja kansalaisten hallitsemis- ja keskittävästä hallinta-asenteesta osallistavaan terveeseen valtioepäilyyn, jossa tarkastellaan säätämistä minimitarpeesta ja kansalaisnäkökulmasta eikä järjestelmästä lähtien.

 

  

6. LEIREJÄ JA UUDET RAJAT.

 

Pääministeri Juha Sipilä puhui toisen kesäkriisin, Baijerin vaalien ja Itävallan, Italian ja Tanskan populistien virittämän maahanmuuttajakriisin ratkaisemisesta ”juurisyihin” puuttumisella. 

Tämä tarkoittaa juhlapuhetta; Afrikan väestön lähtöhalun kitkentää muka-auttamalla olot siellä siedettävämmiksi. Samalla kun kehitystukea lasketaan Suomessa, kaupan suojamuurit ovat pystyssä Välimerellä ja Eurooppa tuhoaa Afrikan ruokahuoltoa dumppamalla maataloustuettua ruokaa sinne.

 

Todellisuudessa Europpan nyt sovittu leirityslinja tarkoittaa vain uuskolonialistista hetken helpotusta, Euroopan uloimman puolustuslinjan siirtämistä ei vain ihmisleireihin, vaan todellisuudessa Euroopan etelärajan ulottamista Välimereltä Libyan etelärajalle ja palkkasotilaiden valvontaan edelleen Nigeriin.

 

Silmän lumetta ja ajanpeluuta katsomatta realiteetteja silmään. Sama juttu kuin ilmastonmuutoksen suhteen siis.

 

 

AJATTELEMISEN AIHETTA:

     

     

     

     

     

    Share on Facebook
    Share on Twitter
    Please reload

    OTA OSAA KESKUSTELUUN:

    RADIOSSA

    RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
    Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
    tai mene nettiradion ohjelmasivuille
    Televisiossa
    Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
    Osallistu
    LINKKIPALLOMERI.jpg
    kolmas_draft1 – Kopio.jpg
    Tieto-ekirjat
    Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png