© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Liberalismi on väärinkäytetty muoti-ilmaisu

June 16, 2018

 

 

1. Epätasapainosta on tehty tarkoituksellinen talouden peliväline.

2. Epävakaus ei ole satunnaista vaan sitä ylläpidetään etujen takaamiseksi.

3. Näkökulma yhteiskuntaan on käännetty päälaelleen ja demokratiakäsitys kokonaan uusiksi.

4. Poliittiset muutokset ovat lobbauksellla pyörivän taloudellis-poliittisen kaksoiseliitin sisältä tulevia ja sen valtaa vakauttavia eivätkä valtaan vaikuttavia tai sitä muuttavia.

 

 

 

Kuuntele myös. radio-ohjelma

KOLMAS ITSENÄISYYSTAISTELU-TIEKARTTA SUOMELLE

 

KAIKEN MAAILMAN LIBERALISMIT JA LIBERAALIT

Veli-Antti Savolaisen radiovieraana entinen liberaalikansanedustaja Terhi Nieminen-Mäkynen. Kaikki ovat nykyään liberaaleja, mutta puhuvat eri asioista.

Haluatko ymmärtää arvoja, ideologioita ja muka talousoppien eroja?

Ohjelmassa kerrotaan mitä kukin suunta liberalismien joukossa on. Ohjelmaa tukee laaja luku Kolmas itsenäisyystaistelu e-kirjassa.

 

-----------------------------------------------------------------------------------------

 

1. KANSALAISUUS TARVITSEE PUOLUSTAJANSA.

Kansalaisten tapa osallistua politiikkaan on muuttunut. Puolueet toivovat, että kansalaiset osallistuisivat poliittisiin instituutioihin.

 

Todellisuudessa poliittisiin instituutioihin kohdistuu voimakkaita odotuksia ja vaatimuksia, joita esitettäessä kyseenalaistetaan vallan rakenteet.

 

Nykydemokratiasssa epäluulosta on tullut taitavasti käytettynä myös vallan käytön osanen, jonka turvin päättäjät toimivat edustuksellisissa demokratioissa ”strategisen viestinnän” ja leivän & sirkushuvin modernin kohusoveltamisen kautta.

 

Epäluulo demokratiaa kohtaan on kytköksissä vallan rakenteisiin kohdistuvaan epäluuloon, ne vahvistavat toisiaan.

 

 

Uusi digitaalinen, verkostoitunut maailma tarjoaa uusille ryhmille lähimallin paikallisesti ja samalla huikean globaalin areenan verkostua.

Sosiaaliseen mediaan on syntynyt kansalaisten uusi oikeusasetelma valvoa, tuomita ja torjua - ja kiittää - poliittisten päättäjien toimintaa. 

Sen äärimuoto on populismi ja vihapuhe.

Vastaus kansanvallan uudistamisessa ei kuitenkaan ole vallan kumoaminen ja demokratian vastaisuus kuten populisteilla useimmiten on, vaan demokratian kohentaminen ja laillisen yhteiskunnan suojaaminen niin ääriliikkeiltä kuin ahneilta markkinavoimiltakin.

 

Tulisi siis syventää demokratiaa entisestään ja löytää ulospääsy edustuksellisen demokratian ongelmiin.

 

 

 

2. LIBERALISMIN VÄÄRINKÄYTTÖ.

”Liberalismi”-sana on levinnyt viitteeksi, jonka alle on tunkua sellaisissakin piireissä, joiden vapaamielisyys on verovapaamatkustamista toisten selässä.

Aikamme on täynnä liberalismeja. 

 

Liberaalit pitää jakaa kahteen pääleiriin konservatiivisiin markkinaliberaaleihin - ja toisaalta vihertäviin sosiaaliliberaaleihin.

 

Uusliberaalit, konservatiiviset markkinaliberaalit, jotka hallitsevat talouden järjestelmää uskovat kulutuskansalaisuteeen perustuvaan kansalaiskäsitykseen, jossa tarjonta itsessään luo kysyntää ja paras tulos saavutetaan markkinoita kiihdyttämällä, synnyttämällä aina vain kasvua, jossa pyrkimyksessä kaikki on alisteista maksimaalisen vapauden markkinoille. 

 

Sosiaalilberaalit puolestaan suosivat hyvinvointiyhteiskunnan solidaarista mallia enemmän kuin markkinaoppia arvellen siten lisäävänsä yksilöiden todellista valinnanvapautta. 

Liberalismien väliltä löytyy myös aikamme ratkaisevin vedenjakaja; ero kansalaisuuden sisältöön. 

 

3. KAKSI ERI LÄHTÖKOHTAA.

Liberalismin arvoihin kuuluu radikaaleja arvoja suvaitsevaisuudesta, naisasiasta, uskonnon vapaudesta, abortin hyväksymisestä homojen oikeuksiin. 

Erot uusiberaaleihin näkyvät sosiaaliberaalien näkemyksissä sosiaalisesta vastuusta kaikkien ihmisten kesken aina ajatukseen ekologisesta periaatteesta taloudessa - eli ihmisen toimien ja luonnon kiertokulun häiriöttömästä suhteesta ja ajatuksesta kansalaisvapauksien ehdottomuudesta.

 

Vapauskäsite sisältää kuitenkin sosiaaliliberalismissa vastakkaisen katsannon uusliberaaleihin ja näiden valtiovastaiseen, yksilön kaikkea vapautta taloudessa koskevaan puuttumattomuusoppiin.

 

Sosiaaliliberaaleilla tarkoitetaan niitä, jotka kannattavat vapaata markkinataloutta ja yksilönvapautta, mutta jotka, markkinaliberaaleista poiketen, vaativat verorahoitteista sosiaaliturvaa, sekä markkinain säätelyä; valvontaa ja markkinahäiriöiden korjausmekanismeja, esimerkiksi pankkivalvontaa, varainsiirron verotusta, kilpailulainsäädäntöä, kuluttajan suojelua ja työsuojelua laein.

 

Sosiaaliliberalismi katsoo, että yhteiskunnalla ei ole oikeutta moralisoida , mutta yhteiskunnan tehtäviin kuuluu mahdollisuuksien tasa-arvon turvaaminen kaikille kansalaisilleen. 

Sosiaaliliberalismi kannattaa silti kriittistä, epäilevää suhtautumista valtioon asioiden ainoana hoitovälineenä.

 

Asennetta voisi kutsua valtioepäilyksi. Käsite on hyvä.

Yhteiskuntaa ei pidä järjestää liioiteltuun tehtävätaakkaan, vaan keskittyä  olennaiseen. 

Sosiaaliliberalismi on myös lain auktoriteetin kunnioitusta. Lakien inflaation välttämisen kannalta on kuitenkin järkevää säätää lakeja säästeliäästi. 

Mitä yksinkertaisemmat pelisäännöt meillä on, sitä helpompi niihin on sitoutua.

 

 

Teesi; voidaksemme ymmärtää käynnissä olevia ”rakenteellisia uudistuksia” - meihin kohdistuvaa hallintaa, on hyvä tuntea niiden ideologiset lähtökohdat.

 

 

LUE LISÄÄ: EKIRJAN LUKU LIBERALISMEISTA

 

 

 

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png