© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

TARINAMME: Kuinka Kolmas itsenäisyystaistelu syntyi

June 20, 2018

 

 

 Kolmannen itsenäisyystaistelun syntyhistoria ulottuu vuoteen 1992.

KUUNTELE 1-VUOTISJUHLAOHJELMA MYÖS RADIOSTA NYT.

 

Harrastukseni siirtyä yleisestä maailmanparannuksesta analyyttisiin yhteiskuntaelämän strategisiin haasteisiin sai alkunsa jo vuonna 1992.

 

Olin pitänyt juhlapuheen 80-vuotiaan Suomalaisen Työn Liiton kokouksessa Tampere-talolla. Olin silloin Iltalehden päätoimittaja ja kustantaja.

 

Sanomiseni johti siihen, että yleisössä olleet Tampellan ex-pääjohtaja Pekka Salo ja yrityskonsultti Cristina Andersson ottivat minuun yhteyttä ja kutsuivat porukkaan, jossa olivat myös pääjohtaja Jermu Laine , toimitusjohtaja Curt Lindbom, pääjohtaja Yrjö Pessi, valtiotieteen tohtori Hannu Tervonen ja kaupunginjohtaja Pentti Hakulinen.

 

Pohdimme Tervosen vetämän skenaariosuunnittelun kautta parempia vaihtoehtoja lamaan syöksyneelle Suomelle. 

 

Lopulta minä kirjoitin asiat paperille, syntyi kirja Suomen strategia holhousvaltiosta yrittäjävaltioon, joka sisälsi kolme vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa, kirpeän analyysin kuopassa olevasta Suomesta ja peräti 143 parannusehdotusta.

Paavo Haavikon Art House kustansi sen.

Pääosa julkaistiin juttusarjana Iltalehden viikonvaihdenumeroissa.

Suuri osa ehdotuksista on toteutunut.

 

 

 

2. KOHTAAMISYHTEISKUNTA. Kolme vuotta myöhemmin tajusin, että tietotekniikka ja -verkot tulisivat muuttamaan maailmamme perusteellisesti muuutenkin kuin uusina vempaimina.

 

 

Kokosin Larri Helmisen, Kari Hintikan ja muiden kumpppanien avulla tietokirjan raaka-aineet. Tein pääosan kirjasta, mutta pyysin mukaan myös nuoren filosofin Pekka Himasen, jonka kanssa syntyi visio kohtaamisyhteiskunnasta.

 

Pyysin kirjaan luvut myös toimitusjohtaja-guru Klaus Oeschilta, Jari Sarasvuolta, Dan Steinbockilta, Jaakko Visurilta, HPY:n Jarmo Kalmilta ja Valtiovarainministeriön strategiajohtajalta Tauno Heikkilältä.

 

Kohtaamisyhteiskunta-kirjaa meni 20 000 kappaletta valtiovarainministeriön ja HPY:n jakaessa ajan avainteosta sen sisällöstä hyötyville.

 

Kohtaamisyhteiskunta oli ensimmäinen eurooppalainen teos, jossa tietoyhteiskuntaa tarkasteltiin tekniikan sijasta yritystaloudellisena, sosiaalisena ja kulttuurisena muutostekijänä kansallisen strategian taustaa vasten.

 

3. MONIMUOTOMEDIA MONESSA KANAVASSA. Saimme Tekesiltä merkittävän t&k-panoksen selvittää vaihtoehtoisen ja kansalaisyhteiskunnan uusia mediamuotoja.

 

Toisena kimmokkeena on siis ollut uuden median mahdollisuuksien selvittäminen "ruohonjuurijournalismista" käsin. Sekin auttoi, että olin yrittäjänä mm, Tekesin tukeman ”Netti-TV” hankkeen, 1998-1999 puitteissa yrittänyt varhain selvittää monimuotokustantamisen problematiikkaa.

 

Sitä miten eri mediamuodot; teksti, kuva, grafiikka, ääni ja liikkuva kuva saataisiin yhdistettyä uudeksi tavaksi esittää ideoita ja tietoa.

 

Selvitimme mm. Mika Nymanin ja Larri Helmisen kanssa uuden median vaikutuksia myös ”kansalaisjournalismiin”, verkostoitumiseen ruohonjuuritasolla ja kansalaistoimintaan myös omien verkkoalustojen käytön kautta ja järjestämällä mittavia promootioita ja kansansivistyskampanjoita sadoille tuhansille.

 

Tajusimme Mika Nymanin kanssa nopeasti, että ennenkuin kansalaisjournalismi olisi liikkuvan kuvan ja äänen äärellä, kännykkä kunnon tuotantoväline ja media saatu hereille; siihen menisi paljon aikaa - vuosikymmen.

Siirsimme tutkimuksen fokusta tekniikasta sisältöjen kiinnostavuuteen; ihmisen käyttäytymistapojen ja kaksisuuntaisen ilmaisun suuntaan, josta opimme paljon.

Ajan etanointi opetti lompakon ja kanveesin kautta liiketaloutta.

 

Opettelin ja opetin tietoyhteiskuntaa myös Afrikassa ja kiinalaisten kanssa. Kansainvälistynyt perhe, ubuntu ja Konfutse opettivat elämästä ja yhteisöllisyydestä. Ihminen on ihminen toisten ihmisten kautta.

 

Piti odottaa, että kaista laajenee siirtämään suuria tietomääriä, että julkaisuvälineet ja tietotekniset laitteet yksinkertaistuvat ja älyttyvät. Se kesti vuosikymmenen.

 

Uusi ilmaisu, ison tieto- ja idea-aineiston tuottaminen omin käsin, jokamiehen välineillä optimaaliseen monijakelukanavaan ja uusi mediavälinerajat rikkova jutturakenne, on ollut tavoite, toinen missio.

 

 

 

4. TEKNIIKAN KYPSYMINEN. Kun palasin taskut tyhjänä Afrikasta vuonna 2007 näin vähäkaistaisten nettivuosien jälkeen mikä tekninen vallankumous Suomessa oli valokuidun ja älypuhelinten kautta tapahtunut. Kuva vain vahvistui seuraavina vuosina kun tein tietokirjoja mm. puhelinyhtiöstä.

 

Aloin lähestyä asiaa edellä kerrottujen, aiempien tekemisteni kautta jo vuosikymmen sitten.

Päämäärä oli tietokirjan kautta katsoa mihin mittaan sen aineisto saataisiin moneen mediamuotoon - ja kaikkiin jakelukanaviin - ilman raskasta organisaatiota ja kuluja.

 

 

 

5. KOLMAS ITSENÄISYYSTAISTELU PROSESSI. Tämä meneillään oleva Kolmas itsenäisyystaistelu on siis kolmas osa Suomen strategia ja Kohtaamisyhteiskunta-teosten synnyttämää strategista tulevaisuushahmotusta.

 

Suurin työ on tehty asiatietosisällön tuottamisessa vuodesta 2007 alkaen. Tietokirjan synnyttämistä ovat auttaneet kirjoittamani viikkottaiset lehtikolumnit ja sadat keskustelut itseäni viisaampien kanssa.

 

Tein sisällön omin käsin, mutta monen neuvomana.

Sama koski monimedian muotoa, jossa Ari Tenhusen panos oli suureksi avuksi logoista puhumatta.

 

Kesäkuun neljäntenä vuonna 2017 olin valmis aloittamaan hullun suunnitelman monivuotisen ulospanon askel askeleelta. Aloin julkaista tietokirjaa ja verkkomediaa netissä, markkinoimaan ja virittämäään keskusteluja Facebookissa sekä laajentamaan mediamiksiä lehteen ja radioon.

 

Kolmas itsenäisyystaistelu on analyysi, toimenpide ja aikamme historiaa tänään.

Samalla se on sisältöcocktail tutkivaa ja osin hutkivaakin journalismia, radio-ohjelmia, osallistavia tapahtumia, tietokirjallisuutta, pitkiä ja lyhyitä asia-artikkeleita ja analyyseja päämääränä uusien, toimivien: suurten ratkaisujen löytyminen.


Sisältö toteutuu uudella, jokaisen ulottuvilla olevalla, koreilemattomalla älytekniikalla, mutta syvällä sisällöllä. Kaikki esitystavat kirjat, lehdet, radioääni, tapahtumat, kuva, kynä ovat käytössä kun tiekarttaa Suomelle tehdään asiantuntevasti mutta joukolla ja avoimesti.

 

Työvälineet ovat samat kuin omasi, älyviestimet; PC, tabletti, älypuhelin ja kamera.

 

​Haluan myös omin käsin tehden näyttää miten moneen uusi media nyt vihdoin taipuu, malliksi kenelle vain.

 

Veli-Antti Savolainen

 

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png