© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

KANSALAISEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTA VAI YKSITYISET MARKKINAT

May 29, 2018

Radio-ohjelma Kolmas Itsenäisyystaistelu - tiekartta Suomelle (osa 26)

Tervetuloa osallistumaan Kolmanteen itsenäisyystaisteluun. Täällä esitetään pointit teesit, antiteesi ja haetaan synteesiä. Tänään puhutaan toukokuun teemasta kansalaisten osallisuudesta, ja osattomuudesta, nyt hyvinvointiyhteiskunnassa.

 Vieraana tänään on Tilastokeskuksen pitkaäaikainen asiantuntija,

Kulutustutkimuksen vetäjä Juha Nurmela,

jota on kuullaan toisen roolinsa vuoksi.

Hän on näet myös on hyvInvointivaltion tiukka puolustaja,

HYVINVOINTIVALTION VAALIJAT ry:n, HYVA:n puheenjohtaja.

 

 

 

VELI-ANTTI SAVOLAISEN POINTIT JA TEESIT.

 

Suomen 100-vuotinen yhteinen hyvinvointiprojekti on maailman mitan menestystarina. Suomi on tasa-arvoinen, vakaa, korkeasti koulutettu, turvallinen maa, jossa ihmiset luottavat toisiinsa. Siitä syntyy myös mahdollisuus pienen kansakunnan innovaatioille, investoinneille ja talouskasvulle. 

Hyvinvointiyhteiskunnan hinta, juuri nyt sosiaali- ja terveyspalvelut, ovat taas kerran yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä. Yhteiskuntaelämän ja turvan malleista taistellaan joka puolella maapalloa. 

 

Hoivapalveluiden muutokset 1990-luvun jälkeen on tehty vähin äänin, ilman avointa, julkista keskustelua. Sote-muutos on nyt puheissa, mutta niin valtava, että keskustelun kohteeksi pääsevät vain suuret linjat ja esimerkiksi muutosten vaikutuksia kansalaisille vaikkapa kotona asuville vanhuksille tai muille avun tarvitsijoille ei julkisesti pohdita.

 

Hallituksen linja on, että leikkaukset hoivapalveluissa ovat väistämättömiä, sillä vain julkista sektoria kaventamalla hyvinvointivaltio voidaan pelastaa. Palvelujen leikkaukset ja taksojen korotukset verhotaan muutoksiksi, jotka parantavat hoivan laatua, vaikka päätavoite on keventää julkista sektoria. 

 

Ensimmäinen pointtini on, että todellisuudessa rahasta ja siitä, kuka hoivan maksaa tai mihin raha päätyy, ei puhuta juuri lainkaan tai jos puhutaan, niin kierrellen. Ei mainita, että ne tarkoittavat sitä, että vaikkapa vanhus maksaa hoivan kustannuksista entistä suuremman osan itse.

 

 

 

Politiikan uudistus koskee ensisijaisesti sen suhdetta kansalaisiin.

Muutos ei synny enää politiikasta vaan myös kansalaisista käsin. Tämän filosofian ydin on asettaa pääasiaksi ihmisarvo; nähdä ihminen yhteiskunnassa toimivana, osallisena subjektina hallinnallisen alamaisuuden, objektina olon sijaan.

 

Taistelua hyvinvointivaltiosta - julkisista palveluista ja kuluista on käyty Suomessa sata vuotta, suuren murroksen tapahduttua 1960-70 luvulla Suomen siirryttyä pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon. 

Vuosien 1950–1960 välisenä aikana maa- ja metsätaloudesta sekä maatilataloudesta poistui runsaat 500 000 ihmistä Suomessa; heistä perheenjäseniä oli yli 300 000. Maalta muuttava miljoona ihmistä tarvitsi uudenlaisen systeemin.

 

Perheen omavaraisyhteisöissä tarjoama sosiaaliturva ei enää riittänyt kun kaupungit kasvoivat, liikenne, sairaanhoito tai nykyään tietoyhteiskunta vaativat yhteisiä järjestelmiä ja yhteiskunnan pyörittäminen vaatii yhä korkeatasoisempaa koulutusta. Systeemistä on tullut samalla kalliimpi ja vaikeammin hoidettava. 

Kansankunnan resurssia ja aikaa on käytetty vuosia sote-hallintouudistukseen, jossa pohdittiin ensin kartan ääressä laskuri kädessä minkälaisia piirejä, erikois- ja paikallishoitoja tarvitaan, sitten kenelle valinnan vapaus koittaa.

 

 

 

Toinen pointtini on, että vaikka muuta on puhuttu. tässä yritetään myös muuttaa hyvinvointivaltiota liiketoiminnan hyvinvoinniksi.

 

Halutaan vain rakenneuudistusta ja omistusjärjestelyjä kun ei ymmärretä, että myös itse järjestelmä on ”rikki” kun hyvinvointivaltion ytimestä; terveydenhuollostakin, on tullut osa markkinataloutta.

 

En ole yksityistä liiketoimintaa vastaan, päinvastoin. Mutta tätä opillista neuvostomallia, jossa yksityinen tuottaja tekee voittoa tilaajan riskillä en ymmärrä taloudellisena toimintana.

Valtioilta ja kunnilta, siis näiltä tilaajilta, annetaan, ilman todistettavaa yleistä etua, tehtäviä ”tuottajille” jopa veroparatiisibisnekseksi terveydenhuoltoa ja vanhusten hoitoa myöden.

 

Suomen hoivapalveluista ei saa tulla kansainvälistä sijoitustoimintaa eikä potilaista huutolaisia, jotka myydään vähiten tarjoaville hankintaohjesäännön perusteella huutokaupoissa.

 

Hallintonäkökulma on suuruuden ekonomiaa, kun potilas taas kaipaa läheisyysperiaatetta turvakseen, hänen henkensä pitimistähän on kyse, ei kuinka hallinto sujuu.

Koko näkökulma oli ja on silti yhä hallinnollinen. Sairaalaa tai terveyskeskusta, joita vaivaa vanhentuneet toimintatavat, raskas byrokratia ja typerä sisäinen hierarkia, ei paranneta tehottomuustaudista hallintoalueilla, vaan toiminnan uudistamisella.

 

Työolot ovat hyvinvointipalveluissa kasvava ongelma, työoloja ovat muokanneet pätkätyön lisääntyminen opetus-, terveys- ja sosiaalipalveluissa, henkilöstön niukkuus, työpaineet, palkkatason mataluus, vanha hierarkia, uudet johtamiskäytännöt ja markkinaorientoitunut toiminta. 

Samalla epävarmuus, uupumus ja työn kokeminen rasittavaksi on lisääntynyt.

 

 

TEESINI OVAT:

ensinnäkin että uudistamisen pitäisi kuitenkin tapahtua ihmisarvon toiminnallisten tavoitteiden ohjaamana. Kansalainen: potilas-asiakas on, vihdoin, otettava jatkosuunnittelun keskiöön ei hallinto.

 

Toimintatapojen korjaus edellyttää samanaikaisesti myös merkittäviä ei vain hallinnon, vaan ennen muuta potilaskohtelun, potilaskuvan, kommunikaation, palveluverkkojen tai toimintatapojen muutoksia.  

 

2. Hyvinvointivaltio on aliarvostanut naistyöntekijänsä. Palkkausta on parannettava ja hierarkkiset ylityöolot on muutettava hyvinvointiyhteiskunnassa.Työntekijöiden  pitää olla osallisia enemmän kuin esitetyn asian kohteina, joille on näytetty paikka olla.

 

KUUNTELE JUHA NURMELAN ANTITEESI JA KESKUSTELU NYT podcast.

 

 

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png