© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

KANSALAISEN ULOS SULKEMINEN ON GLOBALISAATION ONGELMA

May 24, 2018

Radio-ohjelma Kolmas Itsenäisyystaistelu - tiekartta Suomelle (osa 24)

AGENDA:

 

Tervetuloa osallistumaan Kolmanteen itsenäisyystaisteluun.

Täällä esitetään pointit teesit, antiteesi ja haetaan synteesiä.

Tänään puhutaan toukokuun teemasta kansalaisten osattomuudesta, nyt GLOBALISAATIOSSA mielenkiintoisen vieraan, Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawayn kanssa.

 

Omar El-Begawy

 

Attacin puheenjohtaja, Omar El-Begawy on kansalaisaktivisti ja tietotekniikka asiantuntija, jonka kanssa puhumme globalisaation vaikutuksesta elämäämme ja miten kansalaisliike kuten Attac voi nykyajassa siihen vaikuttaa, 

 

​Aluksi johdanto: Kolmas itsenäisyystaistelu 

VELI-ANTTI SAVOLAISEN POINTIT JA TEESIT

Maailma on perin pohjin mullistunut väestöräjähdyksen, tietotekniikan ja logistisen vallankumouksen seurauksena kun on siirrytty eristyksestä yhteisyyteen, läheltä kauas.

Taloudessa tapahtuu kaksi asiaa yhtäaikaa. Suuri globalisaatio ja pieni lähimikrotalous; glokalisaatio. 

 

 

Globalisaatio on keskittänyt maailmankaupan kolmelta neljännekseltään suurten monikansallisten yritysten keskeiseksi kaupankäynniksi. Tälle kaupalle avataan uusia kanavia suuremman suuryhtiöhallinnan aikansaamiseksi.

 

Näitä vapaakauppasopimuksia, kuten TTIP Euroopan kanssa tai Tyynenmeren vapaakauppasopimus, jäädytetään taktisesti Donald Trumpin Yhdysvalloissa.

Sillä ei ole väliä koska amerikkalaiset hallitsevat monikansallisten yritysten kautta maailmankauppaa globaalin paikallisen läsnäolon vuoksi. Suomessa eduskunta hyväksyi median hiljaisella huomiolla Kanadan kanssa tehdyn CETA-sopimuksen toukokuussa, josta puhumme tämän päiväisen vieraamme kanssa.

 

1. pointti. Ajassamme kyse on kasvavasta pyrkimyksestä siirtää osa kansallisvaltiolle kuuluneesta päätöksenteosta ylikansalliselle tasolle, monikansallisen liiketoiminnan piiriin. Siinä sivussa ihmisen itsenäisyys ja ihmisarvo on jäänyt sivuasiaksi liikearvoihin verrattuna.

 

Globalisaatiotalouden poliittisen ideologian mallissa politiikka ja talous erotetaan toisistaan, talous sääntelee itseään eikä valtion interventiota kaivata eikä tarvita. Se merkitsee, että talous toimii sitä paremmin mitä vähäisempi julkisen sektorin aiheuttama rasitus taloudelle on.

 

Kaiken keskellä käydään suurta taistelua siitä mikä on oikein ja oikeudenmukaista. 

Omistus ja rahavirrat ovat aidosti globaaleja, eikä Suomikaan ole riippumaton   maailmantalouden kehityssuunnista.

Omaa kunnollista suojautumiskanavaa ei vapaiden pääomien hallitsemilla markkinoilla ole - nykyjärjestelmässä.   

 

 

 

 

Asia maapalloistumisesta ei ole uusi. Viimeiset viisisataa vuotta maailmassa on eletty löytöretkistä alkanutta markkinoiden laajentumisen ja sen prosessien väliin syntyneiden, kansallisesti suljetumman kehityksen vaiheita.

Tätä kahden suuntauksen välistä heilahtelua: yhtäällä maapalloisen vapaakaupan ja toisaalta kansallisten talouksien jälleenrakennuksen, hyvinvoinnin, tasa-arvon ja paikallisen innoituksen ihanteellisen lisäämisen tasapainoilua, on historian hitaasti edetessä käyty kansainvälisen kaupan ja suojatun kansallisen tuotannon välillä koko ajan.

 

2. pointti. Myös ihmisen arvon, kansalaisten aseman ja kansalaistoiminnan täytyy muuttua hallinnan mallien muuttuessa. 

 

Vihapuheen aikana myös ihmisarvon peruskäsite on joutunut haastetuksi.  Globalisaatiossa ihmisen identiteetit ovat muutoksessa vanhojen peruskivien murtuessa. Samaan aikaan niin reviirikuva kuin kommunikaatio muuttuvat tavalla, jossa kansalainen joutuu kysymään miten hän tähän kehitykseen kuuluu, mitä he tästä hyötyvät yhden prosentin kerätessä rikkaudet.

Samalla julkinen tila on muuttunut maapalloiseksi ja tullut kaikkien ulottuville. Sen olemus on kuitenkin muodostunut monen osalta rajatuksi, jossa kaikkea toisenlaista, itsestä eroavaa kauhistellaan ja rajataan pois omasta todellisuudesta. Emme anna ihmisarvoa toisillemme.

 

3. pointti: Nyt tulisi kyetä pystyä asettamaan suuria yhteisiä tavoitteita ja omaksua nopeita muutosohjelmia ja toimintatapoja. Teknologiasta ei ole hyötyä ellei sitä ymmärretä ja osata ottaa oikeaan käyttöön ja hyödyntää.

 

Maailman kriisi ovat jo kohtalokkaita, näemme maailman lopun lähestyvän, mutta emme tiedä mitä tehdä. Tiedämme, että ekologinen jalanjälkemme on neljä kertaa liian suuri, mutta emme edes pohdi minkälaisen henkisen jalanjäljen näin jätämme jälkeemme lasten lapsillemme, jotka ovat aikamme  materialismin maksumiehet. Hiljaisuus, päivittely ja jalo oikeassa oleminen samanmielisessä naamakirjan heimossa, puolueessa, kansalaisjärjestössä ei muuta tilannetta vaikka antaa hyvän mielen.

 

Eikä kyse ole vain koneista: etiikka ja se, miten paljon keinoäly tulee vaikuttamaan suhteisiimme, tasa-arvoon; inhimillisyyteen ja jopa ihmiseen lajina. Puhumme nyt muustakin kuin kasvusta ja kilpailukyvystä: työstä ihmisen elämän yhtenä pääasiana, ihmisen toimeentulon mahdollisuuksista, yhteiskunnatamme järjestäytymisestä työn ympärillä, työn merkityksestä omalle identiteetillemme, mikä lopulta onkaan työtä tai merkityksellistä tekemistä.

 

 

 

 

​TEESINI OVAT:

1. Maailman talousjärjestelmässä on vika, minkä vuoksi hyvinvointi jakautuu epätasaisesti ja talouskehitys hyödyttää vain harvoja. Tuo vikasarja on epäreilu kauppapolitiikka, ekokriisi, kasinoa muistuttavat rahoitusmarkkinat ja monikansallisten yritysten vastuuton veronkierto ja toiminta.

 

2. Tilalle tarvitaan jotain kokonaan uutta.  Tasapainotalous ja degrowth-mallit tarkoittavat hyvinvoinnin tulosten ja maailman luonnonomaisuuden uutta jakoa – huomisen sukupolville. Meidän on sovitettava 10 miljardin ihmiskunta ja sen ravinnontuotanto ja ekologinen realiteetti luonnon kiertokulun mukaan, sitä häiritsemättä. Meille rikkaille maiden kansalaisille sen on pakko merkitä luopumista ylikulutuksesta.

 

3. Suhteemme työhön täytyy uudistua, koska työtä ei tule riittämään kaikille. Siksi työnteko ja toimeentulo pitää erottaa toisistaan. Kansalaispalkka – perusturvan työkykyisille vastikkeellinen, uudistaminen on ensimmäinen askel tähän.

 

Mistä ultrarikkaat  ovat kotoisin?

 

KUUNTELE RADIO-OHJELMA; PODCAST 



SYVENNÄ TIETÄMYSTÄSI KLIKKAA KIRJAN KUVAA

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png