© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Suomessa säädetään liikaa - ja uudistetaan liian vähän

May 9, 2018

 

Kolmas itsenäisyystaistelu - tiekartta Suomelle radio-ohjelma

Johdatus aiheeseen. Vieraana Kari Peltola

 

Tervetuloa osallistumaan Kolmanteen itsenäisyystaisteluun.Tässä luettavana alustus radio-ohjelmaan.

Luvassa myös radiossa on pointit ja teesit ja niihin - ennen keskustelua, vieraan antiteesi.

 

Suomessa säädetään liikaa lakeja ja uudistetaan liian vähän Vieraana on tänään vasemmiston Kati Peltola.

 

Entinen kansanedustaja, Helsingin sosiaaliviraston johtaja ja kansalaisvaikuttaja.

 

- Sipilän hallitus julisti suurella äänellä halllitusohjelmassaan purkavansa tarpeetonta säätelyä, kaupan aukioloa helpotettiin mutta laajaa säätelyn purkua ei ole saatu aikaan. 

Miksi, sitä pohdimme ja samoin sitä miten kansalaisalamaiset voivat säätely-yhteiskunnassa vaikuttaa asioiden tilaan.

 

Luvassa on värikäs keskustelu - jossa katsotaan löytyykö synteesi.

  

 

Valtiotieteen. maisteri Kati Peltola oli SKDLn kansanedustaja 1970-ja 80 luvulla, pitkäaikainen Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Kansanedustajakautensa jälkeen Peltola toimi 17 vuotta Helsingin keskisen sosiaalikeskuksen johtajana.

 

 

Veli-Antti Savolaisen pointit ja teesit:

Tänään haluan kattaa debattipöydän kansalaisuuden merkityksessä: kysymällä muutoksen, uudistamisen keinovalikoiman perään kun yhteiskuntaa ja maailmaa muutetaan. 

Onko hallituksen esittämälle ja eduskunnan säätämälle uudistamiselle vaihtoehtoja kansalaistoiminnasta ja digitaalisen adhoc- asíakerrallaan ryhmäytymisen kautta. 

Onko vallan kumoamiseen edes syytä hyvinvointiyhteiskunnassa? Onko vanha kunnon järjestötoiminta-kansalaisyhteiskunta menneisyyttä? 

Onko puolueilla legitimiteettiä vallan oikeutusta kun niiden jäsenpohja supistuu dramaattisesti?

Kansan kuuleminen on joillekin kansan edustajille liikaa. Eduskunnalle on muka tullut liikaa vaivaa 21 aloitteesta siis 4-6 per vuosi. Sensijaan edustajien omista aloitteista ei ole vaivaa vaikka niitä tehdään liukuhihnalla. 

Kuvaan kuuluu huomio, kansalaista on tehty niin unionissa kuin kotimaassakin yhä enemmän vain hallinnan kohde, jonka aloiteoikeus on vaiva.

Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa ihmiskunnalla ei koskaan aikaisemmin ole ollut vaikuttamis- ja liittoutumisvälineitä kuin nyt internetin ja mobiililaitteiden myötä.

 

Ensimmäinen pointtini on ihmettelevä kysymys. Netti ja somekanavat ovat luoneet uudet mahdollisuudet niin vastademokratialle, kansalaisoppositio-toiminnalle kuin hyvien asioiden kierteellekin. 

Miksi siitä ei synnyt tämän enempää haastamista?

 

Toinen huomioni koskee tätä kansalaisten hallintaa.

 

Nyt asiat muutetaan isossa mitassa säätämällä pykäliä, asetuksia, säädöksiä, direktiivejä ja ohjesäääntöjä. Uutta lakia valmistuu ja säädöksiä asetetaan niin paljon, ettei paraskaan juristi tunne niitä kaikkia. Kansalainen tai yritys ei voi olla laille kuuliainen jos ei siitä edes tiedä.

Hallitusohjelmassa puhuttiin tarpeettomien määräysten purkamisesta, re-regulaatiosta. Hanke on jäänyt kaupan aukioloajan vapautukseen koska toiminnan pohja oli vain ideologinen: valtion vastainen new public management eli kaikki markkinaksi oppi.

 

Kansalaisten näkökulmasta asiat päätetään heidän ulottumattomuuksissaan ja lainsäädännön hallintomääräysten virta on niin suuri, ettei kukaan enää voi tuntea niitä ei liioin lakeja koska lainsäädäntöä on aivan liikaa.

Se merkitsee silloin myös lainkuuliaisuuden muuttumista mahdottomuudeksi. 
”Tässä Sinulle 43 metriä lakia, ole lainkuulainen ja noudata niitä!” 


Toinen pointtini on: mitäpä  jos lainsäädäntötyön rinnalle asetettaisiin eduskuntaan erillinen tulevaisuusvaliokunnan tapainen valiokunta, joka purkaisi johdonmukaisesti ja määrätietoisesti vanhentuneita lakeja, säädöksiä, asetuksia ja regulaatiota ylipäätään.
Byrokratia vähenisi, voitaisiin arvottaa, onko ”tämä enää tarpeen,” mutta myös rakentaa avoimempaa yhteiskuntaa, jossa olisi muunkinlaista kehitysoppia kuin regulaatio-oppi.

Lainsäädännän rinnalla eduskunnassa ja europarlamentissa ryhdyttäisiin siis myös lain perkaamiseen, tarpeettoman ja elähtäneen regulaation purkuun. 

 

Se trimmaisi yhteiskuntia ja helpottaisi yritysten elämää.

 

Kolmas pointtini on: ”Se joka säätää se myös purkakoon.'
Uuden katsannon, kutsun sitä re-regulaatioksi eli reinventing regulation linjaksi mukaan yhteiskunnalla ei ole oikeutta moralisoida kansalaisiaan, mutta yhteiskunnan tehtäviin kuuluu mahdollisuuksien tasa-arvon turvaaminen kaikille kansalaisilleen. Tämä kolmas linja kannattaa silti epäilevää suhtautumista  valtioon asioiden ainoana hoitovälineenä. 

Päätöksentekoa ei kannata hukuttaa liioiteltuun tehtävätaakkaan, vaan keskittyä  olennaiseen. Lakien kunnioituksen inflaation välttämisen kannalta on järkevää säätää lakeja säästeliäästi. Mitä yksinkertaisemmat pelisäännöt meillä on, sitä helpompi niihin on sitoutua.

Esittämäni re-regulaation-säädöspurun idea perustuu siis valtioepäilyyn, mutta ei ole uusliberaalien deregulaation lailla valtiovastaista.

 

 

TEESINI OVAT;

1. Lakia ei voi enää noudattaa- ei edes kunnioittaa koska sitä säädetään liikaa. Turhia säädöksiä pitää alkaa purkaa siellä missä sitä säädetäänkin eduskunnassa ja EU-parlamentissa. Lähtökohta on terve säätämisen epäily ja kansalaisten vapaus- ei markkinaehtoinen valtiovastaisuus.
 

2. Kansalaisyhteiskunta tulee uudistaa ajan mahdollisuuksien mukaisesti.     Digitalisaation mahdollistavan uudituksen tulee lähteä toimintatapa reformista tarttua asioihin suoraan ja tietoperäisesti. Vastademokratian ja hyvän yhteisenn hyvän tekemisen taktiikkaa tulisi saattaa osaksi kansalaistaitokasvatusta kouluissa.

  

 Kuuntele Kati Peltolan antiteesi ja keskustelu.

 

 

 

 


 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png