© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Tilannekatsaus Rauli Virtasen ja 8 muun asiantuntijan kanssa MAAILMA JA ME - KUINKA KÄY?

"Tätä kahden suuntauksen välistä heilahtelua:

yhtäällä maapalloisen vapaakaupan ja toisaalta kansallisten talouksien jälleenrakennuksen,

hyvinvoinnin, tasa-arvon ja paikallisen innoituksen

ihanteellisen lisäämisen tasapainoilua,

on historian hitaasti edetessä

käyty kansainvälisen kaupan ja suojatun

kansallisen tuotannon välillä koko ajan."

 

 

 

 

VIIKON RADIOVIERAS

ON RAULI VIRTANEN.

 

Keskiviikkona klo 11

Torstaina klo 18

Sunnuntaina klo 9.

Klikkaa nettiradion logoa jos haluat

kuunnella radio-ohjelman heti, 

 

 

 

Veli-Antti Savolaisen pointit ja teesit:

Olemme puhuneet Kolmannen itsenäisyystaistelun Maailma ja Me kokonaisuudessa Afrikasta ja Kiinasta, siitä kuinka heidän Me ja meidän Minä eli yhteiskuntiemme ajattelu poikkeaa ubuntu-ajattelussa Afrikassa ja konsutselaisuuden kautta Kiinassa.

 

Afrikassa ubuntu, ihminen on ihminen vain toisen kautta, vaikuttaa kaikkeen käyttäytymiseen verrattuna lännen yksilökeskeisyyteen jossa jokainen olisi oman oinnensa seppä.

Kiinassa konfutselaisuus on yhteisön avulla tapahtuvaa hallitsemista; kansalaisten hallintaa sosiaalisen järjestyksenpidon keinoin - kansalaisten kuitenkiin tuntiessa aitoa yhteenkuuluvuutta ja ubuntun kaltaista vastuuta toisistaan.

 

Tämä ero yhteisöllisyydessä on hyvä havaita sillä vain yhteisöjensä kautta ihminen luo moraalisia sääntöjä toimia. Pelkät lait ja yhteisölliset arvot eivät riitä, lisäksi tarvitaan moraalista ääntä, joka saa ihmiset käyttäytymään oikeudenmukaisesti toisiaan kohtaan jakaen myös onnistumisen tuloksia.

 

Ihmisten etsiessä uudelleen tunnepitoisen sitoutumisen kohteita digitaalinen kommunikaatio, ja tämä some, on tehnyt yhteisöllisyydestä episoitoitunutta, nopeaa tapahtumista; äkkiä syntyvää ja pian jo hajoavaa.

Amerikkalainen politiikan tutkija Robert David Putnam sanoo, että näin ei välttämättä synny ihmisten välistä sosiaalista pääomaa koska yhteisötoiminnan tulisi olla luonteeltaan

jatkuvaa ollakseen pysyvästi vaikuttavaa.

 

Ensimmäinen pointtini on: että monet aikamme yltiöindividualismin ongelmat liittyvät työelämän muutoksiin, nuorisosta yksinäisyyteen ja masennuksen kulkutautiin saakka tästä yhteisön heikkenemisestä markkinoiksi.

Individualismin kausi erottaa meitä valkoisia yhtä enemmän maailman enemmistöstä.

 

Toinen asiani on globalisaation tilanne.

Asia maapalloistumisesta ei ole uusi. Viimeiset viisisataa vuotta maailmassa on eletty löytöretkistä alkanutta markkinoiden laajentumisen ja sen prosessien väliin syntyneiden, kansallisesti suljetumman kehityksen vaiheita. Kuten nyt kun vapaan kaupan vaiheesta ollaan siirtymässä mahdollisesti kauppasodan kautta protektionistiseen kauteen – rajat kiinni.

 

Tätä kahden suuntauksen välistä heilahtelua: yhtäällä maapalloisen vapaakaupan ja toisaalta kansallisten talouksien jälleenrakennuksen, hyvinvoinnin, tasa-arvon ja paikallisen innoituksen ihanteellisen lisäämisen tasapainoilua, on historian hitaasti edetessä käyty kansainvälisen kaupan ja suojatun kansallisen tuotannon välillä koko ajan.

 

Nyt olemme Donald Trumpin vuoksi astumassa päinvastaiseen suuntaan.

 

Koska suurin osa maailmasta ei pysty vastustamaan kehittyneistä maista - tai tarkemmin sanoen Yhdysvalloista - tulevien kulttuurituotteiden invaasiota, joka suuria ylikansallisia yrityksiä väistämättä seuraa, pohjoisamerikkalainen kulttuuri ottaa lopulta vallan standardoiden maailman ja tuhoten sen rikkaan erilaisten kulttuurien kirjon.

 

Toinen pointtini on, että kyseessä tänään on;

- toisaalta pyrkimyksestä siirtää osa kansallisvaltiolle kuuluneesta päätöksenteosta ylikansalliselle tasolle, monikansallisen liiketoiminnan piiriin.

- Ja toisaalta pyrkimyksestä alkaa suojata oman kansallisen liiketoiminnan etuja. Trumpin Yhdysvalloille molempi on parempi - koska se hallitsee maailman taloutta suurten yritystensä kautta jo paikallisesti, ilman tulleja - ja veroja.

 

Kolmas asiani on tämä globaalin ahneuden aika.

Markkinatalouden legitimiteetin ylläpitäminen on onttoa, jos verorahoilla ei ole konkreettisia hyvinvointivaikutuksia. Historian pyörä kääntyy silloin taaksepäin aikaan, jolloin verot olivat pakko-ottoja kuninkaan tai keisarin hovien loiston hyväksi.

 

Kolmas pointtini on, että aikamme ahneus on kollektiivista. Ahneuden sairastuttamia on toki vain osa ihmisistä, mutta kansakuntana käyttäydymme kuin suhteellisuudentajun menettäneet vaikkapa luonnon suhteen. Oletamme, että voimme olla välinpitämättömiä jonkin muun ratkaistaessa kohtalokkaiksi muuttuvat ongelmat.

 

Lopuksi huomioita muista ja meistä.Kun Nelson Mandelalta kysyttiin kerran, mitä länsimaalaiset voisivat tehdä ihmisoikeuksien edistämiseksi Afrikassa Mandela vastasi, että ”huolehtikaa näiden oikeuksien toteutumisesta myös omissa maissanne.”

 

Me emme voi suvaita, mutta emme liioin eristäytyä kupliimme.

Emme voi elää eri elämää toisten todellisuudesta irrallaan kuin se ei meitä koskisi. Me emme voi olla ulkopuolisia kun persu tuskailee, työ toiselta loppuu, katsoa loputtomasti leipäjonojen pidentymistä, sulkea rajoja, antaa luonnon katastrofien edetä... Emme edes hyväksyä ja suvaita maahanmuuttajia ellemme ota heitä mukaan elämäämme kuin naapureita ja ystäviä.

 

 TEESINI OVAT

1. Maailman talousjärjestelmässä on vika, minkä vuoksi hyvinvointi jakautuu epätasaisesti ja talouskehitys hyödyttää vain harvoja. Tuo vikasarja on epäreilu kauppapolitiikka, ekokriisi, kasinoa muistuttavat rahoitusmarkkinat ja monikansallisten yritysten vastuuton veronkierto ja toiminta.

 

2. Tilalle tarvitaan jotain kokonaan uutta. Tasapainotalous ja degrowth-mallit tarkoittavat hyvinvoinnin tulosten ja maailman luonnonomaisuuden uutta jakoa – huomisen sukupolville. Meidän on sovitettava 10 miljardin ihmiskunta ja sen ravinnontuotanto ja ekologinen realiteetti luonnon kiertokulun mukaan, sitä häiritsemättä. Meille rikkaille maiden kansalaisille sen on pakko merkitä luopumista ylikulutuksesta.

 

3. Segregaatio; erikseen tai vaurauskuplassa eläminen, vuorovaikutuksen unohtaminen, on puutostauti. joka kasvattaa vihan hedelmiä ja kapinamieltä.

 

 

 

KUUNTELE MYÖS AIEMMAT MAAILMA JA ME OHJELMAT, tässä linkit:

 

1. VENÄJÄ, VENÄJÄ JA PELKO, VIERAANA VENÄJÄ ASIANTUNTIJA JARMO MÄKELÄ

 

2. AFRIKKALAINEN AJATTELUTAPA - VIERAANA NAMIBIALAINEN DORA PUHAKKA

 

3. AFRIKKA - UHKA VAI MAHDOLLISUUS - VIERAANA JOHTAVA ASIANTUNTIJA MARTTI EIROLA UM

 

4. KIINALAINEN AJATTELUTAPA - VIERAANA KIINALAINEN ZHANG LEI

 

5. YHDYSVALLAT - ONKO AIKA OHI? - VIERAANA TOIMITTAJA, KIRJAILIJA JYRKI KOULUMIES

 

6. MAAILMA JA ME TILANNEKATSAUS RAULI VIRTASEN KANSSA

 

8, EUROOPPA JA KANSALAINEN, ANTEESIN ESITTÄÄ KIMMO SASIEUROOPPA JA KANSALAINEN KIMMO SASI

 

9. EUROOPPA JA FEDERALISMI, VIERAANA YLIOPISTOTUTKIJA TIMO MIETTINEN

 

 

 

 

Maailma ja me on myös sähköisessä kirjassa‚

LUE LISÄÄ TIETOKIRJASTA

 

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png