© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Sotesopassa on kyse rahasta ja vallasta, lue todisteet: TAISTELU 27 MILJARDISTA EUROSTA

March 10, 2018

 

 

Hallituksen ollessa hajoamaisillaan eräänä synkkänä syksyisenä yönä asemastaan taisteleva Alexander Stubb keksi nokittaa lehmänkauppaan valinnan vapauden ja antaa periksi maakuntamallille.

Siitä alkoi onneton näytelmä, jossa alkuperäinen ajatus paremmasta terveydenhuollosta ja virtaviivaisemmasta hallinnosta - potilaan edusta puhumattakaan – hävisi saalistukseen sosiaali- ja terveydenhuollon 27 miljardin vuotuisesta toimintabudjetista ja 30 miljardin kiinteästä omaisuudesta.

Alexander Stubbin lehmänkaupoista keitettiin

tulikuuma sotesoppa,

joka uhkaa palaa pohjaan.

 

Sitä ennen valmistelu oli lähtenyt siitä, että ensin ratkaistaan palvelujen -järjestämisen malli sekä rahoitus ja vasta sen jälkeen ryhdytään lisäämään kilpailua -palvelujen tuottamiseen.

 

Sotepotin jakaminen olisi Suomen suurin jakovara koskaan, monikansalliset pörriäiset, banksterit, sijoittajat ja osuustoiminnalliset jakajat olivat kaikki käsi ojossa ennen kuin mitään oli valmiina. Siksi myös hallitus kuunteli perustuslakivaliokunnan neuvoja valikoiden ja sotkeentui omiin jalkoihinsa säädösvuoren alle.

 

Kaiken lisäksi asiaan sotkeutui myös ideologia: kenen kapitalismi on oikein.

 

Lopputulos onkin pahimmillaan kuin trumpcare, jossa pohjoismainen hyvinvointimalli olisi vain markkinoiden koju vailla resursseja – keppikerjäläisiä varten.

 

Lopulta intressit tulivat näkyviiin puhtaina; taistelun taustalla oli raha, raha ja valta.

Oma etu.

 

RAHAVALTAPELIN POINTIT JA TEESIT

 

1. KUKA KOKOOMUSTA VIE? Alexander Stubb sai mennä, mutta lehmänkauppa alkoi saada uskonnon osan hallituksen sisäisessä kauhun tasapainossa. Vaalit hävinnyt kokoomus, hallituksen pienin ryhmä silloin, alkoi pelata upposikasta rutiköyhillä vähemmmistöasemasta - tietämättä kenen asialla lopulta ollaan.

 

Aluksi puoluetta ohjaili sen entisten kansanedustajien ryhmä Laura Räty-Lasse Männistö

kansainvälisten suuryritysten laskuun. Sitten kun valtion terveyden ja köyhäinhuollon luovutus ulkomaille osoittautui perustuslain vastaiseksi, ja helvetilliseksi, ihan lääketieteelliseksi riskiksi, jopa kokoomuksen omien lääkärien – paitsi Laura Rädyn – mielestä, jouduttiin antamaan periksi. Pakolla luovuttiin koko 27 miljardin potista, mutta pelattiin taitavasti kuuden miljardin euron terveysbisnessiirto markkinoille.

 

Neljä suurta terveysmultinationaalia oli jo isolla rahalla ostanut markkinoilta pienet toimijat taskuunsa ja lunastanut parhaat kunnilta vapautuneet terveys- ja sosiaalihoidon kiinteistöt päiväkodeista vanhusten taloihin ja sementoinut isot terveysasemat itselleen.

Alan yksityisen puolen neljän kärjessä ovat yhdistyneet Terveystalo ja Diacor, Mehiläinen, Attendo ja pörssiyhtiö Pihlajalinna. Tiedossa on takuuvarmasti kasvavat markkinat, kun väestö ikääntyy, ja ihmiset elävät yhä pidempään.

 

Uusliberaali hallinto-oppi, jota kutsutaan nimellä NPM, new public management ideologia ajaa heikkoa yhteiskuntaa, jossa palvelut tuottaa yksityinen sektori.


Se on iso tappio kansan itsehallinnolle ja mittava korruptioriski.

 

Mittasuhde on sotessa valtava, uudelle haltijalle siirtyy 30 miljardin euron, verorahoilla maksettu, kiinteistömassa paikallistoimijoilta. Kiinteistöjalostukseen perustettiin yhtiö; huomiota herätti, että joku nimitti sille johdon tekemään jotain ilman julkista hakua tai julkista keskustelua.


Muista EU-maista poiketen Suomi on myös päättänyt siirtää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut kansallisen hankintalain piiriin, vaikka EU-direktiivit eivät pakota kilpailuttamaan sosiaalipalveluita. NPM taktiikan yksi siirto.


Se oli merkittävä ideologinen ratkaisu markkinoiden eduksi. Sosiologi, terveystieteiden lisensiaatti Jukka Ohtonen kutsui päätöstä aiemmin YLE:n MOT-ohjelmassa ”yhdeksi Suomen historian suurimmista markkina-avauksista: arvoltaan kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.”

 

2. PANKIT, RAHA JA VALTATAISTELU. Peliin olivat tulleet myös vakuutuslaitokset ja pankit, jotka olivat oivaltaneet digitalisaation sairastuttamina ison rahan hoivabisneksessä ja astuneet OP:n esimerkillä mukaan sairaala- ja terveydenhuoltopalvelutarjontaan.

Kyse oli taas finanssi laitosten suuruskilpailusta; markkinaosuuksista.

Asetelma muuttui tältäkin osin kun KOP+SYP+Norbanken = Nordea kotimaanvaihtoruletissaan päätyi ottamaan päämajakseen Suomen. Huonoa mainettaan lisännyt Nordea ja sen pääomistaja Sampo-If huomasi olevansa sairaammassa tilassa terveysmarkkinoillakin kuin Osuuspankin ryhmä.

Sampo oli kuitenkin taottavissa Nordean hallituksen puheenjohtaja, hyvinkääläisperäisen Björn Wahlroosin, ruotsinkieliseen bättre folkiin epätoivoisesti pyrkivän pelimiehen, ideoilla.

 

Voit ottaa pojan Hyvinkäältä - mutta et Hyvinkäätä pojasta,

Markkinamallin valttikortti Björn Wahlroos.

 

3. IDEOLOGIA AVUKSI KOKOOMUKSEN SISÄLLÄ. Wahlroos on pitkäaikainen varapuheenjohtaja ajatuspaja Liberassa, Sen puheenjohtajia ovat olleet hyväntahtoinen Gustav von Hertzen, tomera, liikenneministeriksi asti junailtu Anne Berner ja nyt toiminnanjohtajan paikalta edennyt Elina Lepomäki, kokoomuksen kansanedustaja. Liberan hallituksessa istuu maan talouselämän uusliberaali eminenssikerma, kaikkein juonikkaimmat kapitalistit ajamassa ”vapautta” ennen muuta amerikkalaisen Milton Friedmanin mallin mukaan.

Liberan koulun ovat käyneet mm. nuorkokoomuslaiset kansanedustajat Wille Rydman ja Susanna Koski, iltakoulussa myös oikeusministeri Antti Häkkänen, kaikki oikeistolaistuneen Kokoomuksen nuorisoliiton hyvinvointivaltiolle jyrkkämielisiä entisiä puheenjohtajia.

 

 

Nyt on käynnissä taitava uhkailu ja kiristys. Elina Lepomäki ilmoitti äänestävänsä sotea vastaan eduskunnassa. Susanna Koski ja Wille Rydman epäröivät niin hyvin, että hallitus on vain kahden äänen varassa. Kun niistä toinen on Hjallis Harkimon, Trumpin lailla toimivan kiinteistö- ja viihdejulkisuus-bisnesmiehen jokeri, on Nallekarkit jo syöty Petteri Orpon kädestä.

On erehdytty luulemaan, että kyseessä on vain Elina Lepomäen oma irtiotto vaikka kyseessä on tarkoin pitkään valmisteltu manööveri, tarkoituksena markkinaistaa hoivabisnes,

 

3. VALTATAISTELU. Rahan lisäksi taistellaan poliittisesta vallasta ikiaikaisessa pääkaupunki-maakuntasuomi asetelmassa johon kuuluu presidenttipeli.

 

Jan Vapaavuori valittiin poliittisen mandaatin turvin kansansuosiolla poliittiseksi johtomieheksi suurelle Helsingille. Vapaavuori huomasi kaupunkinsa ja itsensä menettävän yli puolet budjettivallastaan soten myötä ja nipun avaintehtäviä maakunnille.

Hänestä tulisikin suuren kaupungin pienen vallan pormestari.

Siitä seuraisi Sauli Niinistön pitkästyttävän Via Dolorosan 2003-2011 kaltainen tie ennen unelman täyttymystä 2024 presidentinvaaleissa.

 

 Jan Vapaavuori taistelee pienentyvästä vallastaan presidentinvaalit jo mielessä.

 

Sitäpaitsi muistissa oli nöyryyttävät tappiot kokoomuksen johtotaistelussa.

 

Vapaavuori asettautui puolueen yläpuolelle kuin oppi-isä Niinistö kokoomuksen sosiaalirouvien taputtaessa soten ja maakuntauudistusta nurin.

 

Oppositio esittää vaihtoehdoksi niinikään kaiken kaatamista ja kehuu markkinavapautta ajavaa, valtionvastaista Lepomäkeä ja Vapaavuorta, kun ei ymmärrä rahan ja vallan peliä enää oltuaan sen ulkopuolella liian kauan.

 

Ei ihme, että kansa puhuu sote-sopasta eikä ymmärrä, että kaviaarin syöntiin tässä pyritään.

 

Petteri Orpon puolueessa ollaan elinkeinoelämän asialla,

mutta kun ääniäkin pitäisi kerätä. Juha Sipilä ihmettelee menoa kokoomuksessa maakunta mielessä.

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png