© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

KIINALAINEN TAPA AJATELLA ON HARMONIA - OSAATKO QUANXIN?

February 28, 2018

 

Radio-ohjelma:

KIINALAINEN TAPA AJATELLA ON HARMONIA - OSAATKO QUANXIN?

Vieraana Zhang Lei.

Suorat lähetykset keskiviikkona klo 11. torstaina 18. ja sunnuntaina klo 9.

 

 

 

 

VELI-ANTTI SAVOLAISEN POINTIT JA TEESIT:

Kiinaa ymmärtääksemme pitäisi tuntea sen historiaa ja filosofiaa.

Jo Taivaan pojan imperiumi oli maailman mahtavin valtio. Sitä ei poista kiinalaisten muistista edes nöyryyttävä lännen hyökkäys, jossa eurooppalaiset alistivat Kiinan – hajottaakseen ja jakaakseen sen.

 Valloitettu Aasia 1914.

 

Tämä nöyryytys on suuri historiallinen trauma kiinalaisille, heidän jopa vihamielinen suhtautumisensa kaikkiin sellaisiin keskustelunaiheisiin, jotka voidaan tulkita valtion hajottamiseksi tai heikentämiseksi - tai lännen esittämät kysymykset Tiibetin tai uiguurien asemasta.

Ensimmäinen pointtini on: kiinalaiset eivät edes kaipaa meidän kaltaistamme demokratiaa - he toivovat suvun ja perheen yhteyttä ja vaurautta, menestystä vähille lapsilleen.

 

Kiina on historian juoksussa tuottanut keskimäärin hieman alle kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta. Alimmillaan, Maon kuollessa, osuus oli vain viisi prosenttia. Nykyisellään Kiinan osuus on kolme kertaa suurempi.

Kommunistisesta Kiinasta oli tullut markkinatalouden seuratuin talous – koska se oli suurin nousija. Muutos tapahtui sukupolvessa, mutta itseasiassa Kiina vain palasi sadan vuoden jälkeen vanhalle paikalleen maailmantaloudessa.


Olisi jo korkea aika päästä eroon ylemmyyden tunteista käsityksistämme Kiinan suhteen. Mehän tunnemme Kiinan historiaa huonosti.

1700-1800-luvulla ja sen jälkeenkin Kiinassa ei ole ollut teollisuutta eikä kauppiasluokkaa, ei kaupunkivaltiota ei edes kapitalismia siinä määrin kuin Euroopassa koska sillä oli ihmisiä tarpeeksi ja koneiden tarve vähäisempi. Kiina saattoi siksi näyttää eurosilmissämme - ja siitä on ollut edullista puhua - jäykkänä ja kaoottisena yhteiskuntana, vertaamalla kolonialismin ajan Euroopan nopeaa kehitystä ja Kiinan hidasta uusiutumista.

 

Muistaa sopii että kiinalaiset keksivät kirjapainotaidon, paperin valmistuksen, ruudin, kompassit, ilotulitteet, paperirahan ja pankkiluotot. 

 

Deng Xiaopingin valtaannousun myötä alkoi suuri idän kauppapaikka kiinnostaa koko taas maailmaa. Deng oli pragmaattinen uudistaja, joka tulee jäämään maailmanhistoriaan paljon suuremman ja pidemmän marssin järjestäjänä kuin Mao.


 

Toinen pointtini on ,että Kiinalaisten kanssa keskusteltaessa oleellista on ymmärtää kulttuurisidonnainen aikaperspektiivi. Pitkä linja ja näkökulmat ja tavoitteet näkyvät monissa kiinalaisen yhteiskunnan ja politiikan piirteissä. Yhteiskuntaa ei suunnitella kvartaaleissa vaan vuosisadan päähän tai siitäkin pidemmälle.

 

 

Aasialainen ja afrikkalainen maailma yhtyvät näkemyksessä kuka minä olen. Ajattelussa yhteisö on minän edellä.

 

Poliittisen ajattelun ja modernin kansallismielisen ja marxilaisessa ajattelussakin kiinalaiset hyväksyvät vanhan konfutselaisen lähtökohdan.

 

Konfutselaisuus - ei marxilaisuus, selittää meille myös miten kiinalaiset yhä ymmärtävät liike-elämän ja sen verkostot, mutta myös politiikan ja sen moraalin; yksilön tiedon tason merkityksen korostumisessa politiikan selittäjänä, meistä poikkeavana käsityksenä yksilön asemasta ja oikeuksista yhteiskunnassa.

 

Konfutselaisessa ajatttelussa ihmisen on pyrittävä jalostamaan luonnettaan, jotta hän voi hyödyttää valtiotaan ja samalla muita ihmisiä.

Jalot ihmiset ymmärtävät, mitä oikeamielisyys on, kun taas pienet ihmiset ymmärtävät vain hyödyn.

 

Kolmas pointtini on että Kiinassa meitä lännen ihmisiä arviotaessa kyseessä on oman toimintamallimme, individualismin ja yksilökeskeisyyden vastustaminen, ei kommunismin, vaan konfutselaisuuden perusteella. Konfutsen käsityksen mukaan ihmiset pystyvät toteuttamaan ihmisyytensä parhaita puolia vain muiden ihmisten keskuudessa.

 

Tämä on tärkeä ymmärtää koska maailman suurimpaan valtioon, Kiinaan ei pääse sisään ellei tunne ajattelua ja myös ihmisiä. Kiinaan ei pääse liioin sisään ellei osaa kiinalaisia bisnestapoja ja tunne meistä poikkeavia sääntöjä, eikä varmasti - ellei tunne kunnioitusta.


 

 

Teesini ovat:

1. Kiinassa elää yhtä aikaa filosofian ja kulttuurin tuhansien vuosien traditio, nykypäivä ja tulevaisuus jota suunnitellaan siinä aikakäsitteessä kauas, aina 2200-luvulle saakka.

 

2.Konfutselaisuus on myös perusta valtarakenteelle.Virkamies oli keskeisessä asemassa konfutselaisessa opissa, vain hyvän virkamiehen kautta voitiin saavuttaa hyvä hallinto. Se selittää Kiinan valtarakenteen paremmin kuin yksipuoluejärjestelmä.

 

3. Kasvojen menettäminen on pahinta, mitä kiinalaiselle voi tapahtua. Se pyritään estämään tarkoilla kanssakäymisen säännöillä, kohteliaan käytöksen ja keskinäisen kunnioittamisen avulla.

 

 

 Lisää tietokirjassa.

Lue Kiina-luku Kolmas itsenäisyystaistelu ekirjasta
 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png