© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Hallitus uskon asia puoluelaitoksen säilykepurkissa.

February 17, 2018

 

 

Lama, taantuma on nyt  ohi lukujen valossa, poliittinen kriisi ei.

 

 

Loistava kaksikko, onnistuiko Sipilän hallitus?¨

 

1. OMA KEHU.

Suomen talous kasvoi 3,9 bkt-prosenttia juhlavuoden viime neljänneksellä. Hallituksen tavoitteista suuri osa toteutuu kuten Juha Sipilän strategiseksi mainitussa hallitusohjelmassa suunniteltiin.

Kun katsoo talouden lukuja tilanne näyttää hyvältä. 

 

Hallitus on aloittanut monisanaisen strategisen itsekehuviestinnän pohjauksena runsaan vuoden päästä pidettäviä eduskuntavaaleja varten. Se aikoo puhua pitkään omasta puolestaan tietoisena siitä, että muuten ei kukaan usko. 

Talouspelastuksia tehneitä hallituksia,kuten vaikkapa Gerhard Schröderiä tai Barack  Obaman demokraattihallintoa on heitetty historian romukoppaan kun kansa on kyllästynyt naamoihin ja vailnnut uuden ajan helpot heikit.

 

Pääministeri Juha Sipilän mukaan hallitus on saavuttamassa hallitusohjelmansa viisi suurinta talouspoliittista tavoitetta. Sipilä mainitsi hallituksen ansiona Suomen velkaantumisen taittamisen ja tavoitteen estää kokonaisveroasteen nousu.
Hän kehui myös työllisyyden parantumista, ”Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin. Jos kehitys jatkuu tällaisena, tavoite saavutetaan etuajassa.”

Tavoite  on saada 110 000 työllistä lisää, työllisten määrä on jo lisääntynyt 74 000 uudella työllistyneellä.

 

Hallitus lukee ansiolistalleen myös palkkamaltin jatkumisen kilpailukyvyn kautta ja kerää omia lisäpisteitään vielä soten ensi vaiheen toteutuksella, tiedustelulain kiristämisestä ja maakuntahallinnon edistämisestä. Yksittäiset ministerit lisäävät omakehulistoillaan hallitustyön tuloksia Kimmo Tiilikaisen ympäristöurotöistä opetusministerin yrittäessä silmänkääntää kaikkien aikojen leikkauksia armon töiksi.

 

Keskustan poliittinen kohtalo riippuu kehukampanjan onnistumisesta. Kokoomus pärjää teflon puolueena taas hyvin, siihen huono suoritus tarttuu siihen huonosti.

Koko hallituksen viestintä on nyt suunnattu ansio työn kehumiseen. 

 

2. PUOLUELAITOS VAILLA KANNATUSTA. 

Saattaa olla, että puolueiden pohja pitää vielä eduskuntavaaleissa säilyttämään vanhan puoluevallan, en tarkoita tätä hallituspohjaa, sillä sillähän ei ole mitään mahdollisuuksia sinisten soinilaisten pyyhkityessä pois kartalta. Tarkoitan nykyistä puoluerakennetta ylipäätään. 

Jo edellisissä, 2011 ja 2015 vaaleissa nähtiin puoluerakenteen muutoksia Timo Soinin kautta. 

 

Tämä mies, Emmanuel Macron muutti Ranskan puoluekartan laakista.

 

Monessa Euroopan maassa, Italiassa, Ranskassa, Alankomaissa  jopa Saksassa on nähty

koko vanhan puoluerakenteen muutoksia rajulla tavalla. 

Vaikka presidentinvaalien puolueet hylännyt asetelma, jossa Sauli Niinistön ja Paavo Väyrysen 69 prosenttia kannatusta saaneet kansanliikkeet juhlivat, palautui puoluekannatus mittauksissa ”ennalleen” , on tilanne puolueille haastava. 

Niiden avuton organisaatio ja heikko mobilisaatiokyky ei selity Sauli Niinistön suosiolla, vaan yhteiskuntaelämässä  tapahtuneessa rajussa muutoksessa.

 

Suomesta on tullut kerta-asia yhteiskunta. 

 

Siinä pystytään puhumaan vain otsikkoagendan mukaisesta aiheesta, jonka joku strateginen viestijä nostaa esiin ja jota muut seuraavat sopulin lailla mistä jo Mauno Koivisto ehätti 30 vuotta  sitten irvailemaan.

Nyt kohupolitikointi laajene lyhyeksi viikon mittaiseksi vaahtoamiseksi, jota kukaan ei enää kuukauden päästä muista.

 

 

 

3. MUUTTUNUT YHTEISKUNTA JA VANHAT PUOLUEET.

Yhteiskuntaelämässä kansalaisten osallistuminen on kasvanut yhden asian kerrallaan ajamisen suosion kasvettua. He luovat kansalaisadresseja aloitteiksi eduskunnalle, totetuttavat omia vastademokratian hankkeitaan tai  tapahtumiaan Facebokin avulla, käyvät asiakesksteluja erilaisissa omissa epäinstititutionaalisissa ryhmissään, ryhmittyvät asiaan kertakäyttöisesti lyhyeksi aikaa ja katsovat kohu- tai läheisyysmenustaan seuraavan itseosallistavan projektinsa.

 

Kun samaan aikaan koko tuotantojärjestelmä on jakamistalouden ja teknologian, tekoälyn asettaman muutoksen keskellä on helppo nähdä, että ei tarvita kovaa uutta tuulta ennen kuin poliittinen pyörremyrsky voi käydä yli maan.

Kun tähän lisää ilmaston lisääntyvät ekokriisit ja niistä seuraavat dramaattiset mullistukset epätasa-arvon kapinamielen heräämiseen, on helppo nähdä kuinka huonosti puoluerakenne vastaa enää ihmisten hätähuutoon.

 

Suomalaiset puolueet ovat syntyneet maatalous- tai teollisuusyhteiskunnan murroksessa pääosin yli sata vuotta sitten aivan erilaisten yhteiskuntaluokkien ja yhteisöelämän aikaan.

Uudet yllättäjät vihreät ja uusperussuomalaiset ovat radikaaleja haastajia, joiden listalla pääasia on vanhan säilyttäminen, vihreillä luonnon tilan - sinänsä radikaali ajatus - säilyttäminen; pelastusajatus.

 

Perussuomalaisilla on pääasia säilyttää eilisen kulttuuri, sulkea muutos ja muukalaiset pois; pelastusajatus on säilyä panemalla ovi kiinni.

 

Kansallinen kokoomuspuolue pelastaa maata siirtämällä julkinen omaisuus kansainvälisille markkinoille, sosialidemokraatit ovat saavutustensa muuttumattomia eilisen vankeja ja keskusta pysyy kaupunkirakenteen ulkopuolella.

 

Sokea Reettakin näkee, että tästä seuraa jotain muuta kun puolueet eivät itseään muuta,

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png