© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

AIHEENA AFRIKKA 1: MEIDÄN MINÄ JA HEIDÄN ME

February 16, 2018

​KOLMAS ITSENÄISYYSTAISTELU tiekartta Suomelle, radio-ohjelma

Ensilähetys 14.2. lo 11 kanavalla 89,7 tai www.businessfm.fi

Muut lähetykset torstaina klo 18 jälkeen ja sunnuntaina klo 9. 

Voit kuunnella ohjelman heti myös nettiradiosta.

Vieraana DORA PUHAKKA

 

 Vieraana radio-ohjelmassa on Dora Puhakka.

 

 

 

Veli-Antti Savolaisen pointit ja teesit:

 

Kysymys kuka minä olen, jakaa maailman. Kummallista  on, että Björn Wahlroosin ihailema talousguru on tehnyt tästä suuren moraalisen kysymyksen. 

 

Väitän, että meitä valkoisia erottaa nykyään maailman enemmistöstä merkittävä kulttuuris-filosofinen kuilu. Valkoisen miehen rationaalista taloudellista toimintaa, kapitalismia, määräävät pääosin materiaaliset intressit - muuta maailmaa yhteisöön kuuluminen. 

 

Uusliberaalisen talousjattelun jumalatar Ayn Rand piti epäitsekkyyttä eli altruismia  tuhoisana moraalina. 

 

Ayn Rand.

 

Altruismi, joka oli ennen myös lännen filosofioissa mukana tarkoittaa ensisijaisesti muita kuin itseä hyödyttävää toimintaa, muiden auttamiseksi - sen vastakohta on egoismi – itsekkyys, - teon moraalisuus arvioidaan sen mukaan, tuottaako se hyvää muille. 

Altruisti pitää toisten elämää, tarpeita ja toiveita tärkeämpinä kuin omaa elämäänsä, etuaan ja onnellisuuttaan.

Se kuulostaa samalta kuin afrikkalainen ubuntu. 

 

Mutta valkoisen kapitalistin mielestä se on nyt tuhoisaa moraalia. 

 

ENSIMMÄINEN POINTTINI ON, että ero minä-minä neokapitalismistamme Afrikkaan on filosofisesti valtava.

Miten siellä ajatellaan, ilmenee etelä-afrikkalaisen Steven Bikon, legendaarisen kansalaisoikeustaistelun, murhatun sankarin, ennen kuolemaansa kirjoittamasta:

”Läntinen yhteiskunta ylpeilee ja on varma etevämmyydestään teknisen osaamisensa vuoksi samalla kun se on kadottanut henkisen suuntansa. Me uskomme, että pitkällä tähtäimellä Afrikan panos maailmalle tulee toiselta kentältä, ihmissuhteiden alueelta. Maailman suurvallat ovat tehneet ihmeitä teollisen ja sotavoimiensa mahdin kautta, mutta suuri lahja ihmiskunnalle saattaa silti tulla Afrikasta kun se antaa maailmalle ihmiskasvot takaisin.”

 

Tässä on aikamme suuri jakaja.

 

Suomessakin uusi talousoppi muutti sen mitä Me olimme Minä-minäksi. //

Älyllisesti vain älyttömät uskovat enää eurooppalaiseen yli-ihmiseen. Antropologia todistaa, että varhaisimmat ihmisen jäljet ovat Itä-Afrikasta. 

Afrikkalainen minä on yhteisöminä. 

Senegalin entinen presidentti Leopold Sengher kuvaa sen niin, että lännen mies elää itselleen (self) kun taas afrikkalainen kuuluu yhteisöön. (community). Se määrää hänen minuutensa. 

 

Ubuntu on käsitys uskollisuudesta toisiin ihmisiin. Piispa Desmond Tutu kuvaa sitä; ”ubuntu-ihminen on avoin ja saatavilla toisille, toisten vahvistama, ei vaarannu toisten kyvyistä ja hyvyydestä, hänellä on kunnollinen itsetunto, joka tulee tiedosta, että hän kuuluu suurempaan kokonaisuuteen ja heikentyy kun toisia nöyryytetään tai halvennetaan ja kun toisia kidutetaan tai sorretaan.”

Afrikkalainen yhteiskunta ei ole toiminta- vaan solidaarisuusyhteiskunta. Se on enemmän ihmisten yhteyttä kuin heidän autonomiaansa. Ihmisen arvo mitataan hänen suhteestaan toisiin ihmisiin. Se ei silti sisällä vaatimusta samankaltaisuudesta.

 

TOINEN POINTTINI on että emme edusta vastoin luuloamme henkistä, valkoista ylärakennetta maailmassa, vaan maailman enemmistö katsoo minäkeskeistä länttä henkisesti rappeutuneena yhteiskuntana.

 

Ubuntun eettinen ydin on että yksilö käsittää itsensä ja hänet arvioidaan ihmisenä suhteessa  yhteisöönsä.

Afrikassa ja vaikkapa Kiinassa yksilö ei arvioi yhteisöä vaan yhteisö yksilöä. Niin oli vielä viime vuosisadan Suomessakin, Sen seuraus oli esimerkiksi nyt markkinoille pantava hyvinvointiyhteiskunta.

 

 

Teesini on: Meidän tulisi oman etumme nimissä, hyvän sään aikana, ottaa oppia maailman enemmistöstä eikä määrätä omaa oppiamme sinne missä ihmisyhteisön pohja on eettisesti vahvempi.

 

2. Ubuntu-filosofia on kuin luotu digitalisaatiota, lähi- ja jakamis taloudentietoyhteiskuntaa ja verkostotaloutta varten. Se on valtava kilpailuetu.

 

KUUNTELE JA JAA KIITOS. 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png