© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

PARASTA KEHITYSAPUA. Voittoa tuovat Mamut

February 15, 2018

 

Suomessa pitäisi lopettaa työteliäiden maahanmuuttajien Mamujen huono kohtelu pelkästään taloudellisesta syystä. Mamut lähettävät kotiin rahaa lähes saman määrän kuin koko Suomen kehitysmäärärahat ovat.

 

Sitten meidän pitäisi ottaa malka omasta silmästä.

 

Tässä jutussa puhutaan hyvää Mamuista ja kerrotaan suomalaisperäisten Mamujen valtavasta määrästä.

Juttu perustuu tietoon.

Katso kuvat aluksi.

 

 

Suomessa puhutaan usein elintasomuuttajista. Me unohdamme tuolloin köyhyyden ja työttömyyden olleen satojen tuhansien suomalaisten maastamuuton syynä. Vuosien saatossa siis yli miljoona suomalaista on muuttanut ulkomaille pysyvästi. 

Se on valtava tappio Suomelle sillä koulutetun työvoiman maastamuutto merkitsee tappiota kansantaloudessa. Tuhansia suomalaisia nuoria opiskelee koko ajan ulkomailla ja monet jäävät sille tielleen.

Suomessa oli  vain vähän yli 200 000 muualla syntynyttä ennen uutta pakolaisaaltoa. 

 

Änkyröiden tosiasiat ”mamujen suuresta taakasta kansantaloudelle” eivät pidä paikkaansa -OECD:n mukaan. Sillä päin vastoin kuin maastamuutto, maahanmuutto ”tuottaa voittoa”.

 

Suomessakin maahanmuutto ”tuottaa”. Maahanmuuton menot ovat olleet tuloja pienemmät, sillä valtaosa muuttajista on parhaassa työiässä olevia veronmaksajia. Valtion mamutulot, kuten verot ja sosiaaliturva- ja eläkemaksut ovat suuremmat kuin menot. 

 

Mamu tuo siis enemmän tuloja kuin mitä heidän sosiaalipalvelunsa ja muut siitä koituvat kulut aiheuttavat. Suomen tulos maahanmuutosta vastasi 0,16 prosenttia eli noin 300 miljoonaa euroa nettoa Suomen bruttokansantuotteessa, sanoo OECD.

 

Katsotaanpa mitä hyvää Mamu muuten tuottaa.

 

Kansainvälisesti virallista valtioiden kehitysapua on annettu vuosittain noin 70 miljardia euroa, yksityiset investoinnit kehitysmaihin ovat vuosittain yli 140 miljardia euroa. 

 

Mamut eli diaspora kaikissa maissa lähettävät vuosittain omaa rahaansa kotimaihin pääasiassa perheilleen, koulukuluihin ja ruokaan, pienten yritysten tukeen ja suoraan hyvään.

Kokonaismäärä oli Maailmanpankin vuoden 2013 arvion mukaan 309 miljardia euroa eli neljä kertaa enemmän kuin maailman valtioiden antama koko kehitysapu. Saman verran kuin kaikki yksityiset investoinnit kehittyviin maihin ja kehitysapu yhteensä. 

Vuonna 2015 maailmanlaajuisten rahalähetysten arvioidaan ylittäneen 601 miljardia dollaria. Tästä määrästä kehitysmaiden arvioidaan saavan noin 441 miljardia dollaria, lähes kolme kertaa virallisen kehitysavun määrästä.(Maailmanpankki)

 

Näillä rahoilla kotimaassa ostetaan myös lännen kulutustuotteita. 

 

Tätä samaa Mamu-rahaa valuu muuten myös kehittyneempien maiden siirtolaisilta vuodessa 31 miljardia  euroa Puolaan ja Romaniaan, sen kaltaisiin maihin, myös Suomeen.

 

Tästä 309 miljardista (2012) rahat välittävät pankit vceivät jopa viidenneksen, mutta keskimäärin yhdeksän prosenttia eli noin 28 miljardia euroa välityspalkkioina. Jos pankkien ja westernunionien palkkiot olisivat tietokoneaikana vain viisi prosenttia säästyisi 16 miljardia euroa vastaanottaville ihmisille. 

 

Pankit siis lihovat Mamujen köyhäinavusta ja kotituesta noin puolet Suomen valtion budjetista joka vuosi.

Mamut yrittävät kaikin voimin ja toimin tukea sitä, että olosuhteet "lähettäjämaissa" paranisivat, kenenkään ei tarvitsisi lähteä. He paikkaavat siten hallituksen laskemaa kehitystukea Afrikassa, Aasiassa, Latinlaisessa Amerikassa ja Itä-Euroopassa.

 

(Maailmanpankki)* viiite

 

Suomen Mamut ja heidän työnantajansa lähettivät jo vuonna 2011 rahaa kotiin 467 miljoonaa USD. 

Siis kolmanneksen Suomen silloiseen kehitysavun määrään verrattuna. Summa nousi vuonna 2014 jo 862 miljooonaan dollariin, joka oli 46. sija lähettävien "diaspora-maiden" joukossa. (Lähde MAAILMAN PANKKI, MPI)

27 miljoonaa dollaria oli suoria henkilökohtaisia rahansiirtoja.

 

Vuonna 2017 valtion talousarvion mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 881 miljoonaa euroa. 

 

Suomen Mamuista 6000-7000 eli 16 prosenttia työskenteli yrittäjinä ja työllistää yli 17 000 ihmistä.

 

Kantaväestöstä yrittäjiä oli vain 10 prosenttia.

 

Suomalaisia lähtee siirtolaisiksi myös.  

 

Talouslehti Wall Street Journalissa arvioitiin hiljakkoin, että ”Yhdysvallat pysyy maailman ykköstaloutena vain maahanmuuton avulla”. 

 

Yhdysvalloissa on 43 miljoonaa Mamua. 

 

Kirjassaan Rajaton talous, (Boardless economy) Richard Guest sanoo jenkkien maahanmuuttajista saaman taloudellisen hyödyn olevan valtavan. Kyse ei ole vain työvoimasta, sekä halvasta että erittäin korkeasti koulutetusta, vaan myös siitä hyödystä joita jenkkimamut tuovat talouteen kauppasuhteissa ja osaamisen lisäämisessä. 

Amerikan - ja maailman - keskeisessä ajatushautomoiden keskittymässä Kalifornian Piilaaksossa suuri osa, 35 prosenttia asukkaista, on Mamuja. 

 

Heistä 82 prosenttia on ammatillisessa yhteydessä kotimaahan ja tuo ja vie ideoita ja bisnestä. 

Ainakin Silicon Valleyn yritykset ovat siitä hyötyneet miljardien mitassa. Neljäkymmentä prosenttia nörttimamuista oli näet järjestellyt bisnessopimuksia kotimaihinsa. 

 

Tilasto kertoo myös, että koko maailman 200 miljoonassa Mamussa asuu myös säästäväisyyden henki verrattuna valtaväestöön. 

Jopa Etelä-Aasian, siis lähinnä Intian, Kiinan ja Sri Lankan diasporalla oli 1 100 000 000 000 euroa sijoitettuna ulkomaille.

 

Olisiko fiksu idea toimia kuten maailman suurin talous USA: ei hylkiä, vaan hyödyntää kauppasuhteissa ihmisveljiämme ja ihmissiskojamme turvapaikkaa ja työtä hakevia uussuomalaisia?

 

Jospa he ryhtyisivät lähettämään suomalaisia palveluita, ideoita ja tuotteita myyntiin kotimaihinsa. Mikä myyntivoima voitaisiin idän kauppaan saada 50 000 venäläisestä, jotka asuvat täällä.

Siitä voisi olla taloudellista hyötyä.

 

Eurooppalaisia paremman elintason perässä viime vuosisadalla.

 

 

MAMUMAANOSA EUROOPPA on on iloinen lähettäjä, mutta äkäinen vastaanottaja

 

Entäpä maahanmuutosta nyt kohiseva Eurooppa itse maahanmuuton kohteena ja muuttajana?

 

Rautaesiripun ja markkinoiden auettua Euroopan uudet vanhat kansatkin alkoivat liikkua työn perässä länteen. Uusia työntekijöitä tarvittiin Turkista, Bulgariasta, Kreikasta, Puolasta, Romaniasta, Moldovasta, Neuvostoliitosta. Heitä pakeni Jugoslavian monista uusista maista sekä Albaniasta kuin suomalaisia Ruotsiin 1960-70 luvuilla.


Moni luulee, että Suomi vain vastaanottaa väkeä, kun maahanmuuttajakeskustelua käydään, vaikka tässä on kyse vastavuoroisuudesta, ellei peräti vastuuvelasta. 

 

Eurooppalaisten kannattaa olla kokonaisuudessaankin vielä vaitonaisia suuresta taakastaan muualta tulleiden sijoittajina jos ajatellaan mikä päänsärky olemme itse olleet. Pelkästään 1860-1930 maanosastamme lähti varovaisestikin arvioiden yli 50 miljoonaa ”elintasopakolaista.”

 

 

 

Vuosituhannen vaihteessa oli maailman työjärjestön mukaan koko maailmassa vain noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka asuvat synnyinmaidensa ulkopuolella ”normaalin” siirtolaisuuden vuoksi. Sen lisäksi oli noin 20 miljoonaa pakolaista. Muuttovirta kasvoi 1,5 miljoonaa vakinaisen muuttajan ja noin miljoonan ”tilapäisen” pakolaismuuttajan vauhdilla. Määrät ovat paljon pienempiä kuin saattaisi luulla, ei mitenkään tavattomia - jos verrataan sadan vuoden taakse

 

Vasta Syyrian, Afganistanin ja Irakin sota, joissa lännen ja Venäjän hävityskoneet ovat jylisseet vuosikymmenet sai kansat liikkeelle turvaan myös perinteisesti  pelättyjen kolonialistien, eurooppalaisten huomaan.


Menijöiden porukka on vaihtunut, Eurooppa ottaa nyt itsekin vastaan ja vaihtaa väkeä kuin Pohjois-Karjala.

 

 

MUISTA JAKAA JUTTU. TYÖKALUT KUVAN JA TEITOISKUN ALLA. Kiitos.

Ennen nykyisiä sotia - joissa Suomikin on osassa mukana - tilanne oli hyvä.

ilmastonmuutos muuttaa sen täysin. Euroopan intressi olisi nyt lisätä kauppaa ja invesatointeja Afrikkaan johon kuumuus ja kuivuus iskee ensimmäisenä. 

 

TIETOISKU: AFRIKKABISNES

 

Afrikan osuus maailmankaupasta oli 2014 noin kolme prosenttia.Sen väestö on yhä paremmin koulutettua ja nuorta erittäin nuorta Eurooppaan verrattuna. Afrikassa on pula pääomasta ja investoinneista ei enää kehitysavusta.

 Kaksi kolmannesta kauppatavarasta on raaka-aineita: polttoaineita ja mineraaleja. Afrikan laman aikainen, noin neljän prosentin vuosittainen talouskasvu oli teollisuusmaiden kasvua nopeampaa. Maailman kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukkoon kuuluu useita Afrikan maita.

 

 

Talouden rakenteiden monipuolistamiseksi välttämättömät investoinnit tuotantotekno-
logiaan ja infrastruktuuriin luovat suuria bisnesmahdollisuuksia – myös
suomalaisyrityksille.

 

Afrikassa väestön kasvu on maailman nopeinta. On arvioitu, että vuonna 2050 mantereella asuu yli 2 miljardia asukasta, joista noin puolet on alle 18-vuotiaita.

Afrikan kasvava, kaupungeissa asuva keskiluokka luo valtavat ­mark­kinat. Afrikassa on 60 yli miljoonan asukkaan kaupunkia, mikä tarkoittaa 170 miljoonaa kaupunkilaista, joiden tulot ovat tyypillisesti miltei kaksinkertaiset verrattuna heidän oman maansa keskituloihin. Nuorten hyvin koulu­tet­tujen asukkaiden määrä kas­vaa nopeasti.

 

Tehdasteollisuuden, teknologian ja tele­viestinnän sekä rahoitus- ja liike-elämän ja muiden palvelujen kasvu muuttaa maanosan kaupun­keja.

Kiinteistö­bisnes kas­vaa myös nopean kaupungistumisen, suotuisan väestönkehityksen ja parantuvan hallin­non sekä innovaatioiden ansiosta.

 

Eurooppa on "siirtänyt etelärajansa", estääkseen pakoliasvirtojen kasvun, jo Afrikan sisälle. EU on käynnistänyt useita sotilaallisia ja siviilioperaatioita Afrikassa osana yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP).

 

EU-sotilas- ja poliisioperaatioita on meneillään Keski-Afrikan tasavallassa, Libyassa, Malissa, Nigerissä ja Somaliassa.

 

Marraskuussa 2015 EU ja muuttoliikkeen kannalta keskeisten Afrikan maiden johtajat hyväksyivät Vallettan toimintasuunnitelman. Se käsittää 16 konkreettista toimea, joilla puututaan Eurooppaan suuntautuviin voimakkaisiin muuttovirtoihin.

 

Kesäkuussa 2016 Eurooppa-neuvosto päätti syventää yhteistyötä tärkeimpien lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Tähän liittyvät sopimukset sopeutetaan kunkin maan tarpeisiin.

 

EU-johtajat hyväksyivät helmikuussa 2017 Maltan julistuksen, jossa ne ilmaisivat aikomuksensa lisätä yhteistyötä Libyan kanssa, joka on Afrikasta Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen pääasiallinen lähtömaa.

-------------------------------------------

* VIIITE: Työntekijöiden palkanmaksu on "palkkio vastineeksi tuotantoprosessin työpanosta, joka on yksittäisen työnantaja-työntekijän suhteessa yritykseen." Henkilökohtaisten siirtojen määritelmä on kuitenkin laajempi kuin vanhat "työntekijän rahalähetykset", eli "kaikki kotimaisten kotitalouksien kotitalouksille suorittamat tai vastaanottamat käteisrahan tai luontoissuoritukset". Näin ollen "henkilökohtaisiin siirtoihin" sisältyvät siirtomenojen siirtomenot vain perheenjäsenille, mutta myös vastaanottaja kotimaassaan. Jos maahanmuuttajat asuvat isäntämaassa yhden tai useamman vuoden ajan, heitä pidetään asukkaina riippumatta heidän maahanmuuttotilanteestaan. Jos maahanmuuttajat ovat asuneet vastaanottavassa maassa alle vuoden ajan, heidän koko tulonsa vastaanottavassa maassa on luokiteltava palkansaajaksi

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png