© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

ESSEE EUROOPASTA. Antaisitko henkesi Unionin puolesta?

January 17, 2018

 

Kun tarkastelemme Eurooppa-ajattelun filosofista pohjaa löydämme sieltä periaatteen erilaisuuden yhteistyöstä, emme pyrkimystä erilaisuuden muuttamisesta samankaltaisuu­deksi. 

 

Emme liioin voi löytää pohjaa miksi usko Jumalaan tulisi korvata markkinauskonnon ainoalla totuudella. Usko, toivo ja rakkaus ei korvaudu tavaranpalvonnalla. Tavaraa voi toki rakastaa – mutta se ei rakasta takaisin.

 

Euroopassa on korostettu ajatusta "ykseydestä erilaisuudessa", jonka mukaisesti Euroopan eri kansat voisivat ”tunnustaa omat ja muiden kansalliset erityispiirteet, mutta kohdata joidenkin yhdistävien nimittäjien alla.”

 

Näin varmasti on, sen uhkana on kuitenkin liittovaltioajattelu ja luulottelu yhteisestä EU­rooppalaisesta yhtenäisyydestä, jota ei kuitenkaan ole.

 

Eurooppa perustuu kielelliseen, kulttuuriseen ja historialliseen erilaisuuteen, mutta yhdentäviä tekijöitä on riittävästi, jotta on mahdollista harjoittaa yhteistyötä suvereenien toimijoiden kesken. 

Eurooppa ei kuitenkaan ole Amerikan Yhdysvaltojen kaltainen kansojen sulattamo koska siltä puuttuu jo pelkästään yhteinen kieli ja yhteinen uskonto.

 

EU on yhteisöllisyyden etsinnässään tukeutunut nationalismille tyypillisiin symboleihin, kuten lippuun ja vuosipäivään, yhteiseen rahaan ja passin väriin. Seremonioiden tasolla koko Euroopalla ei kuitenkaan ole tarjota mitään kansallisiin itsenäisyyspäiviin tai vuosi­päiviin verrattavia samaIstumiskohteita.

 

Kovin harva olisi esimerkiksi valmis antamaan henkensä ”Euroopan puolesta.”

 

 

John Keane.

 

Eurooppalainen moniarvoinen kulttuuri-identiteetti ei ole siksi suosittu filosofia talousval­lan piireissä. Englantilaisen yhteiskuntatieteilijän, professori John Keanen mukaan ”sellaisen demokraattisen Euroopan syntyminen, joka sallisi arvojen ja identiteettien moninaisuuden, on konfliktissa uusliberalistisen talouskäsityksen kanssa Euroopasta jättiläismäisenä, kapitalistisena markkina-alueena.”

 

Keanen mielestä käsitys ”yksi Eurooppa markkina-alueena” johtaa vain maanosan ”entis­tä suurempaan taloudelliseen jakautumiseen rikkaisiin ja köyhiin alueisiin sekä myös suurempiin ekologisiin ongelmiin.”

Kansanvaltaisen Euroopan Yhdysvaltojenkin ideaali on Keanen mukaan sovittamattomassa ristiriidassa mainitunkaltaisen "Oy Eurooppa Ab" -ajattelun kanssa.”

 

Keanen kaksi vuosikymmentä sitten esittämät näkemykset ovat osoittautuneet oikeiksi, mutta yhden muotin markkinamallia ajetaan siitä huolimatta läpi taloudellisen edun nimissä.

 

Erkki Toivanen.

 

 Edesmennyt eurooppalainen kulttuuripersoona, toimittaja Erkki Toivanen opetti: ”Euroopalla ei ole yhtenäistä identiteettiä, koska ei ole yhtä eurooppalaista kansaa.”

 

Kun vielä yhteinen kielikin puuttuu, on turha puhua yhteisestä identiteetistä, liittovaltio on tämän vuoksi utopia, joka ei voi syntyä. Tämän tietää myös eurokratia, se on yrittänyt ja yrittää luoda unionille valtiollisia tunnusmerkkejä.

 

Muistetaan vain viime vuosikymmenen perustuslailliset pyrkimykset lippuineen ja hymneineen. Ulkoasiainhallinto, pankkiunioni ja budjettisopimukset ovat liittoa valtioksi vahvistavia toimia. 

 

Emmanuel Macronilla on uusi ehdotus Euroopasta.

 

Nykyisen integraatiopolitiikan ajajat eivät halua tarkastella yhdentymisprosessia lainkaan kulttuurisena kysymyksenä.

Siinä tehdään virhe, koska liittovaltioajattelu sotii kansalaisten tahtoa vastaan maasta riippumatta. Liittovaltioajattelu on siksi todellisuudessa ”kerettiläisyyttä”, harhaoppi, jossa määrää markkinavoima ei kansain tahto.

 

Ykseyden sijaan tulee valita yhteistyö ja keskinäinen tasa-arvo ja kunnioitus.

 

Demokratiaakaan (dēmos ”kansa”,väkijoukko”, ”monet” ja kratos ”komento” tai ”valta”) ei siis voida luoda ylhäältä päin, koska ei ole yhtä kansaa. Kuten Toivanen sanoi: ”demos puuttuu, mutta Brysselissä on sitä enemmän läsnä kratia, komento, valta; harvojen eliitti.”

 

Ennen pitkää kratia saa kansat vastaansa.

 

Ainoa tapa sukupolvellemme ylläpitää Euroopassa kansanvaltaa on yhtäaikainen lähidemokratian ja glokalistisen lähitalouden merkittävä – rinnakkainen - lisääminen samalla kun suuri virta vie integraatioon ja globaalitalouteen.

 

KUUNTELE EUROOPAN LAULU.

 

 

 

 LUE LUKU

KOLMAS ITSENÄISYYSTAISELU

KIRJASTA.

TÄSTÄ.

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png