© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

RADIO. "Eurooppalaisen talousmallin työn reformi tarpeen"

January 16, 2018

Radiovieraana tietokirjailija Ari Ojapelto

"Tavoitteesta  olen samaa mieltä,

että talouden pitäisi palvella ihmistä.

-Vaatii kuitenkin erittäin suuria muutoksia

talouden ja verotuksen ohjailukeinoihin

- niin suuria, että ne tuskin toteutuvat

aivan lähitulevaisuudessa"

 

Kolmas itsenäisyystaistelu - tiekartta  Suomelle - radio-ohjelma

Ensilähetys 17. tammikuuta klo 11. BusinessFM 89,7 

 

 

 

Veli-Antti Savolainen:

Talouskriisin seurauksena kehitys Euroopassa taantui ja päärooliin astui finansipolitiikka, pankit, niiden pelastaminen ja kansojen säästökuurit.

Sen saivat kokea munaskuitaan myöden kreikkalaiset, kyproslaiset, portugalilaiset espanjalaiset ja irlantilaiset ja joka kymmenes  Suomen kansasta. 

 

Toisaalta suuren muutoksen juurena on taloudellisen ajattelun soveltaminen kaikkeen ja toisaalla uhkaava työn pula, joka johtuu teknologian synnyttämästä muutoksesta  mikä muuttaa liiketoiminnan ja koko yhteiskuntaelämän toimintatavat.

 

Uusliberalismin käytännössä on ajauduttu uudenlaisiin epäsäännöllisiin työsuhteisiin ja pätkätyöhön koska työvoiman tulee opin mukaan kilpailla työn tarjonnassa hinnalla  - eli alhaisilla palkoilla.

Tässä on suuri paradoksi: yläpäässä mekanismi on päinvastainen: siellä työn motivaatio ja tulos syntyy vain huippupalkkioina. 

 

Meille on samalla selvinnyt - kantapään kautta, että kapitalismimme olikin ongelmia täynnä: tehdessään kiistämättömästi vaurastumiselle hyvää se aiheutti myös pahoinvointia ihmisille. 

Huomasimme, että maailmankylässä pelaavatkin vain suurimmat; maailmanyritykset ja kansojen unionit niiden ohjaamina.

Kaikki maailmassa halutaan suurentaa, keskittää ja alistaa taloudelle, talous on kaikki eikä siihen liittyvää sovi kyseenalaistaa. Konsensus tästä levisi jopa vallan vahtikoiran, median toimintaan, joka laulaa talousivuillaan yhtä, samaa ylistysvirttä. 


Tuotantotalous jäi taka-alalle kuin kannatti paremmin omistaa rahaa ja lyödä sillä vetoa hokkuspokkus instrumenteilla.

 

Olemme tulleet Euroopassakin historialliseen käänteeseen, jossa yksityisen ja julkisen sektorin ero on alkanut hävitä. Molempien sektorien kehitystä ohjaa kasvavassa määrin yksityisen toiminnan amerikkalainen logiikka.

 

 

 

Ensimmäinen pointtini on huomio, että ”aikamme suuri kysymys onkin voiko yksityinen ja julkinen sektori toimia samalla logiikalla ja voiko taloudelliseen ajatteluun liitetyn logiikan laajentaa koskemaan koko inhimillistä toimintaa?”

​Usein näyttää siltä, että muiden tehtävä on vain turvata yhden prosentin taloudellinen hyöty, etuoikeus ja sukupolvien aikana yhteisesti hankitun julkisen omaisuuden otto "markkinoille." 

 

 

Toinen pointtini on että ”uusliberaali homo economicus ei toimi yhteisön yhteisistä tavoitteista, vain omistaan - ja asettuu vain omaan - ei toisten asemaan. Tämä ajassamme elävä ahne tuho on harhaoppi, se ei uudista mitään kuten Joseph Schumpeterin luova tuho, vaan pyrkii vaan kasinovoittoihin, omien asemien sementointiin ja tukiaisiin julkiselta maksajalta.”


Se vie lopullisesti uskon, että markkinavoimien ”näkymätön käsi” on väistämättömiin lainalaisuuksiin perustuva mekanismi, jota rahoitusalan huippuammattilaiset pyörittävät kaikkien kansalaisten hyödyksi.

 

 

 

​Lopuksi puhun työn tulevista katovuosista:


Työnantaja ei katso enää olevansa vastuussa työntekijöiden irtisanomisten torjumisesta eli tuotantotekijä työvoiman osuuden säilyttämisestä tuotannossa, vaan toimii vain omistajan taloudellisen hyödyn ja voiton turvaamisessa.

Jos työ loppuu uhkaa loppua verotulo. 

Vieraani tietokirjailija Ari Ojapelto on esittänyt tuotannon jalostusarvon verottamista - työn sivukulujen sijaan - riippumatta digitalisaation asteesta, globaalina järjestelynä. Ideana olisi, että kun yrityksen tuotanto ja jalostusarvo nousee sen tulisi samassa suhteessa hyödyntää yhteiskuntaa ja siinä eläviä ihmisiä riippumatta siitä tekeekö työn ihminen, kone vai robotti. 

 

Kolmas pointtini on, että: "meistä, kansalaisista on tullut - huomaamattamme –merkityksetön tuotannontekijä, jonka pelastaa vain uusi talousmalli, joka osallistaa meidät vakaaseen lähimarkkinatalouteen.”

 

Talouden keskinäisriippuvuus saa älykommunikaation kautta uusia muotoja - ja toki myös monimutkaistuu, - mutta myös ja palkitsee uudella tavalla vertaismaailman jakamistaloudessa. Syntyy toinen globaali ”tuotantolinja”. 

Tämä uusi Lähituotanto perustuu älytekniikkaan, lähitalouksiin ja niiden keskinäisten verkostojen syntyvään keskinäistoimintaan ja jakelumalleihin.

 

Pitää tietysti ymmärtää, että automaation kehitykseen liittyy myös kielteisiä piirteitä, eriarvoisuuden ja tuloerojen mahdollinen kasvu ja massatyöttömyys, että digitaalitalous synnyttää ensin työpaikkakatoa ja uutta tuottavuuskasvua ja hyvinvointia vasta pitkällä viipeellä.

 

 

ESITÄN TEESINI. 

Yhteiskunta ei ole vain markkina ja elämä elämää vain taloutta varten. Uuden työn syntyminen voi tapahtua vain jos keskittyneiden yritysmallien rinnalle syntyy uudestaan ihmisten itsensä perustamia, heitä osallistavia lähitalouden jakamis- ja verkostomalleja.

 

 

Kuuntele radio-ohjelma tästä-  katso kuvat ensin

 Ari Ojapellon lukusarjoja, katso tietokuvat alta:

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png