© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Sekava on tämä presidentin euroeduskuntavaalitaistelu

January 13, 2018

 

Menossa on kiitetyn, jalon, komean, viriilin, viisaan ja rakastetun johtajamme, hyvä veli Sauli Niinistön vertaa vailla oleva, ylivoimainen valinta Tasavallan Presidentiksi.

Hän on yhtä ylivertainen kuin kollegansa itänaapurissa, jossa valinta on yhtä selvä.

 

 

MUKA PRESIDENTIN VAALIT.

Suomessa muut ehdokkaat ovat kuitenkin samalla lailla- kuin Venäjällä - lume-ehdokkaita ylivoimaisen, suuresti ihaillun johtajan läpihuutovalinnan vanavedessä. Siksi he puuhailevatkin toisen vaalilistan äärellä, paitsi Matti Vanhanen, joka parhaana asiaosaajana olisi halunnut tosissaan kansakunnan johtajaksi myös ulkopolitiikassa.

 

Muiilla on eri vaalit mielessä.

Kiikun kaakun europarlamenttiin päässeet vasemmiston Merja Kyllönen ja Nils Torvalds käyvät jo 2019 eurovaalikampanjaa,

Torvalds pelottelemalla joka tekee hänestä pelottavan äänestää,

Kyllönen niin vitsikkäänä, että on tulossa vitsiksi itsekin.

 

Paavo Väyrynen käy eduskuntavaaleja pienen puolueensa asemiin ajamiseksi ja samalla asialla on myös Laura Huhtasaari, he voivat siten puhua mistä vain, kuten Huhtasaari tekeekin.

Tuula Haataisellakin on piiloagendansa - en tiedä mikä se on - tähän saakka se näyttää Tarja Halosen muiston vaalimiselta.

 

Jäljelle jää siis kaksi maan johtajaa pääministeriainesta ollut Matti Vanhanen ja presidenttiainesta oleva Sauli Niinistö, jotka eivät pääse kaksintaisteluun koska vaalit on jo voitettu.

 

Tätä vaalia taivastellaan pitkään poliittisessa historiassa. Nämä ovat kummalliset mutta eivät poikkeukselliset vaalit, muistakaapa vain › valintoja 1962 Novosibirskissa, 1974 poikkeuslailla ja 1978 huutosakilla.

 

Eikä tässä kaikki: syksyn 2018 maakuntavaalit ne vasta oudot ovatkin - kun ei tiedetä edes mistä on kysymys.

 

Käyrät sojottavat vihdoin ylöspäin Suomessakin.

 

ONNEN JA KULUTUKSEN AIKA PALAA.

Maailmantalous takoo jo yhdeksättä peräkkäistä kasvun vuotta finanssikriisin jäljiltä. Tästä tulee vihdoin Suomessakin virallisen toivon vuosi koska taloudessa ylitetään vihdoin finanssikriisiä edeltänyt taso.

 

Iloitkaamme, että nousu näkyy viimein kotitalouksien arjessa: palkat maksetaan, työllisyys lisääntyy ja ostovoima kohenee.

 

Sipilän hallituksen toistaiseksi suurin saavutus, tämä kiky, eli kilpalikykysopimus laskee tänä vuonna työnantajan työllistämiskuluja siirtämällä osan eläkemaksusta työntekijöiden niskoille. Sitä hyvittääkseen hallitus laski kuitenkin ansiotuloveroja, niinpä palkansaajien ostovoima jatkaa kasvua.

 

Myös euroalueen talous kasvaa kertoo Hypotalouskatsaus, ”eikä Euroopan keskuspankilla ole vielä syytä viedä boolimaljaa pois. Juhlat ovat vasta alussa, työttömyys yhä korkealla ja inflaatio matelee. Korot nousevat vasta 2019."

 

Viime vuosina talous oli, 2008-2012, levännyt pääosin tiukan rahapolitiikan varassa. Europan Keskuspankki oli tuolloin varsin haluton elvyttäviin toimiin, etenkin euroalueen kaksoissynti; tuplattu taantuma vuonna 2011 lepää EKP:n harteilla.

Sitten tuli raju politiikan muutos vuonna 2012 ja alettiin jakaa pankeille korotonta ja sitten 2014 painaa rahaa kuten Sauli Niinistö jo 2011 ennusti.

 

Nousukaudella tulisi nyt uudistaa maata kohti älytaloutta ja myös yrittää kerätä puskureita huonojen aikojen varalle. Olisi aika myös huomioida kriisissä kurmootettu köyhä kansan osa - hyvitys muutoksesta kärsiville olisi reilua ja viisasta politiikkaa.

 

Sen sijaan jaellaan julkisia varoja pysähtyneisyyden tukiaisiin, politiikalla muttei järjellä valittuihin kohteisiin ja veroaleihin.

Jäädään näpertelemään ja kehumaan itseään.

 

Silti hallitukselle voi ennustaa päivän paistetta vaikka hälyjä sen kiusaksi nostetaan. Jos hallitus jaksaa ponnistella lupaamansa uudistukset maaliin voi sitä odottaa vaalivoitto – paitsi sinisiä. 

 

TIETOTAUSTA, KATSO TIETORUUDUT - NIIN TIEDÄT MITÄ PITÄÄ TEHDÄ. KLIK -KUVA KASVAA

 

KANSALAINEN VAALIKARJANA.

Meistä, kansalaisista on tullut - huomaamattamme – talouselämässä merkityksetön tuotannontekijä, joka heijastuu kansalaisuuden suoraan merkityksettömyyteen. Kaikkea keskitetään harvoihin käsiin ja harvempiin paikkoihin vaikka toinenkin tie olisi - jopa parempi tässä ympäristökriisissä.

 

Talouden keskinäisriippuvuus saa uuden älykommunikaation kautta uusia muotoja - toki myös monimutkaistuu, - mutta myös voisi palkita ihmisiä uudella tavalla vertaismaailman jakamistaloudessa. Syntyisi toinen globaali ”tuotantolinja”. Tämä uusi lähituotanto perustuu älytekniikkaan, lähitalouksiin ja niiden keskinäisten verkostojen syntyvään keskinäistoimintaan ja jakelumalleihin. Se näkyy jo maailmalla mutta me emme näe kehityksen strategisia mahdollisuuksia.

 

Niiinpä nautimme pian sen varjopuolista.

 

Automaation kehitykseen liittyy myös kielteisiä piirteitä, eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvu ja massatyöttömyys. Digitaalitalous synnyttää ensin työpaikkakatoa, mutta uutta tuottavuuskasvua ja hyvinvointia vasta pitkällä viipeellä.

 

Tästä kaikesta ei monivaalien debateissa ole puhuttu. Kummallista sillä uusi teknologia ja robotisaatio mahdollistaisivat tuottavuusloikan Suomessakin - jos osataan hypätä vanhoista saappaista pois.

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png