© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Riittääkö 2500 miljardia setelipainamista? SEURAAKO TÄSTÄ EURON ARVON MENETYS

December 25, 2017

​Valtiovarainministeri Petteri Orpo kävi televisiossa strategisen viestintäsuunnitelman muistuttamassa kuinka pahasti alijääämäinen budjetti on ja ettei nyt pidä alkaa taas jakopolitikoimaan.

 

Suomi on pahasti velkaantunut ja se täytyy saada poikki.

Näin vaikka maailmamitassa olemme puhtaita pulmusia.

 

Ongelma on myös alhainen inflaatio ja korkotaso joka estää velan antoa ja estää pankkien tuloksentekokyvyn.

 

Pahin näistä; valtavaksi kasvanut lisävelkaantuminenhan tarkoittaa vain, että yritykset ja kotitaloudet ovat siirtäneet tulevien vuosien kysyntää nykyhetkeen. Velat joskus on kuitenkin maksettava takaisin tulevaa kysyntää rajoittamalla. Ikääntymisen lisäkulun, kulusäästöissään epäonnistuvan soten rinnalla lisävelkaantuminen aiheittaa vain lopullisen niskalaukauksen 2030-luvun kansantaloudelle.

 

Valtiovarainministeri Petteri Orpo esittää budjettikuria - paitsi yritysten tukiaisille.

 

Alhaiset korot suosivat tehottomuutta

Sekin huomio tulee tässä tehdä, että alhaiset korot tukevat tosiasiassa eniten heikosti kannattavia yrityksiä. Nämä ja muut tukiaiset rasittavat talouskehitystä ja tuottavat tappioita kun korkotaso taas nousee.

 

Ongelmat korostuivat kun keskuspankit, alkoivat ostaa myös yksittäisten yritysten velkakirjoja.

Itse järjestelmään pitäisi puuttua.

 

Rahoituslaitosten taseen kokoa tulisi rajata ettei niistä tulisi liian suuria kaatumaan - siis säätelyllä. Ne pitäisi voida tarvittaessa sulkea ilman uhkaa valtioiden ja asiakkaidensa taloudelle. Finanssilaitosten vähimmäispääomaa tulisi korottaa yhä: moninkertaiseksi  ja lisätä myös omistajien ja johdon taloudellista vastuuta toiminnan epäonnistuessa tai väärin toimittaessa. 

Pahin seuraus, skenaario on, että lopulta koko roska jätetään hyperinflaation hoidettavaksi, isot rahat on silloin pantu jo parempaan talteen.

Rahakuormaa on jo lisätty, EKP:n "setelinpainaminen" osto-ohjelma 2014-2018 ylittää 2500 miljardin rajan.

 

HYPERINFLAATIO UHKAA?

 

Hyperinflaatio merkitsee, että tehdään vihdoin pakosta se mitä ei haluttu tehdä vapaaehtoisesti.

Talous ei toimikaan enää lainarahalla, vene jossa kaikki olemme keikahtaa.

 

Yksi taloustieteen suurista vaikuttajista ns.Itävaltalainen koulukunta kehitti ajattelutavan tietoisella painotuksella toimivasta ihmisestä perimmäisenä perustana kaikkien taloudellisten asioiden ymmärrykselle. Itävaltalainen koulukunta sai alkunsa 1800-luvun lopulla Carl Mengeristä ja sen kehitti lopulta muotoonsa Ludwig von Mises.

Ludwig von Mises oli erittäin hyvin tietoinen viimeisistä seurauksista rahajärjestelmässä,” joka perustuu rahavarannon yhä kasvaviin lisäyksiin pankkien laajenevalla liikkeellä olevilla luotoilla. Jossain pisteessä se johtaa konkursseihin valtavassa mittakaavassa, aikaansaaden luottojen ja rahan tarjonnan supistumisen (deflaatio).”

 

Tai se päättyy hyperinflaatioon:

 

”Mutta sen jälkeen kun yleinen mielipide on vakuuttunut, että lisäys rahan määrään tulee jatkumaan ilman päätöstä ja siten sen seurauksena kaikkien hyödykkeiden ja palveluiden hinnat eivät lopeta nousemistaan, jokainen ryhtyy ostamaan mahdollisimman paljon ja rajoittamaan käteisvarantonsa minimiin. 

Näissä olosuhteissa tavanomaisia käteisenä pitämisen kustannuksia kasvattaa asteittain putoavan ostovoiman aikaansaamat tappiot. Käteisen säilyttämisen edut tulevat maksettavaksi uhrauksilla, jotka muuttuvat kohtuuttoman raskaiksi. Tätä ilmiötä kutsuttiin Euroopan suuressa 1920-uvun inflaatiossa paoksi todellisiin tavaroihin (Flucht in die Sachwerte) tai romahtavaksi nousukaudeksi (Katastrophenhausse).”

 

Mises tiesi erittäin hyvin mihin hän viittasi. Hän eli läpi suuren inflaation ajanjakson, joka alkoi Euroopassa vuonna 1914 yhdessä ensimmäisen maailmansodan kanssa.

 

”Tämä johti lopulta hyperinflaatioon ja Saksan Reichsmarkin täydelliseen tuhoon vuonna 1923. Teknisellä tasolla Saksan hyperinflaatio oli seurausta Saksan keskuspankin kasvaneen valtiollisen velan rahallistamisesta, laskettuna liikkeelle rahoittamaan yhteiskunnallisia tukia, tukitoimia ja korjausmaksuja.” 

 

 

Hyperinflaatiota on ennustettu tulolleen finanssikriisin alusta saakka 2009. Kun sitä ei ole tullut ovista ja ikkunoista ovat monetaristit ehtineet iloitsemaan ähäkutteja. Tilanne muistuttaa sub-prime koroista esitettyjen ensimmäisten varoitusten saamaa vastaanottoa.

 

Jos virtuaalirahan määrä, on reaalirahaan nähden kymmenkertainen, jos julkinen velka ylittää valkoisen miehen suurvalloissa puolet tai kokonaan bruttokansantuotteet ja yritysten velka sen moninkertaisesti ja kun yksityistalouksienkin velka on suurempi kuin koskaan, jotain tapahtuu - vai onko taas syntynyt aika uus´, jolloin kaikki onkin taikatempulla muuttunut.

 

Kysymys on vain milloin velka kasvaa liian suureksi. Kun olemme valinneet tien, jossa raha syntyy yksityisestikin velan kautta, meidän täytyy alistua jossain vaiheessa myös nyt vielä muka mahdottomalta tuntuvaan inflaatiokierteeseen.

 

Määritelmän mukaan hyperinflaatio alkaa, kun inflaatio ylittää 50 prosenttia kuukaudessa. Hyperinflaatio liittyy yleensä voimakkaisiin murroskausiin, mutta siihen tarvitaan valtiojohdon ja keskuspankkien toteuttamaa rahan määrän lisäämistä alijäämäisillä budjeteilla ja setelipainoa pyörittämällä.

Sitä herkkuahan tässä jo saadaan vuosi toisensa jälkeen, kumpaakin.

 

 Sauli Niinistö ennusti oikein miten

talouskriisi yritetään ratkaista jo 2012.

  

”Itse olen aika pitkään ollut sitä mieltä, vaikka en pidä sitäkään kauhean ihanteellisena ratkaisuna, että setelipainoa pyörittämällä ongelmat hoidettaisiin. Se johtaa inflaatioon jossain vaiheessa, mutta se alkaa vaikuttaa ainoalta tieltä,” sanoi Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö oraakkelimaisesti jo kesällä 2012. 

 

Saksan 1920-luvun alun hyperinflaatio oli tunnetuista hyperinflaatiojaksoista vasta neljänneksi voimakkain. Kaikkien aikojen pahin hyperinflaatio oli Unkarissa vuonna 1946 EU­-maista seitsemän on kokenut hyperinflaation: Saksan lisäksi Kreikka, Itävalta, Bulgaria, Romania sekä Puola ja Unkari kaksi kertaa.

 

”Euroalueen hajoaminen voisi käynnistää hyperinflaation,” arvioi Peterson Institute for International Economics -tutkimuslaitoksen ekonomisti Anders Åslund syksyllä 2012. 

 

”Kriisimaiden tukeminen ja EKP:n rahapolitiikka ei aiheuta inflaation karkaamista hypervauhtiin. Velkojen laiminlyönti voisi kuitenkin valuutta-alueen sisäisten tasapainottomuuksien takia johtaa euroalueen hajoamiseen ja siitä hyperinflaatioon.”

 

 Saksan markka koki hyperinflaation 1920-luvulla.

Tällä rahalla sai tupakka-askin.

 



 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png