© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

...Ja ihmisillä hyvä tahto toisiaan kohtaan

December 21, 2017

 

 

 

Meitä ihmisiä on nyt niin paljon ettemme voi muuta kuin sietää ja mieluummin rakastaa toisiamme. Toinen vaihtoehto on menehtyä - jos tämä nyt suoraan sanotaan.

Olisiko satavuotias Suomi valmis, riittävän itsetietoinen että se luopusi pelostaan toisenlasia ihmisiä kohtaan?

 

LISÄÄ, LISÄÄ IHMISIÄ.

Maailman väkiluku oli kasvanut 1800-luvun alkuun tultaessa hitaasti vasta miljardiin ihmiseen. Sitten lääketietieteen saavutukset alkoivat laskea kuolleisuutta Euroopassa ja pian muuallakin. Suomen väkimäärä kolminkertaistui 1800-luvulla ja vielä tuplaantui 1900-luvulla.

Eurooppa hakkasi ensimmäisenä metsänsä ja muutti kaupunkeihin teolliseen työhön jättäen maan viljelemisen taakse. Kun ihminen oli siihen saakka saanut leipänsä maasta hän alkoi muuttamaan luontoa, kemikalisoitui ja muuttui aikakoneeksi, jossa työn tuloksilla oli uusi sisältö; aineellinen hyvä.

 

Maailman väestö räjähti kasvuun toisen maailmansodan jälkeen.

Yhden sukupolven aikana on kasvettu kahdesta seitsemään miljardiin ihmiseen. Viimeinen miljardi tuli runsaassa vuosikymmenessä kun ensimmäinen ihmismiljardi syntyi siis vasta 1800-luvulla.

Kun lääkkeet ja hoito saavuttivat myös ns. sanotut kehitysmaat, väestö on kasvanut sielläkin rajusti kuten Euroopassa ja Amerikoissa aiemmin.

 

   RUOTSI otti vastaan suomalaislapsia, 70 000 lasta, pommitusten alta 1940-luvulla.

 

ELINTASOPAKOLAISET OLEMME ME.

Eurooppalaiset olivat ensimmäiset maahanmuuttoa laajasti harrastaneet ihmiset, jotka vyöryivät kaikkialle maailmaan valloittaen ja sivuuttaen maan tavat omilla tavoillaan, sivuuttaen opin elämisestä maassa maan tavalla.

 

Muistakaamme, että 1,3 miljoonaa suomalaistakin on maahanmuuttajina eri puolilla maailmaa eläen suomalaishaaleissa ja Suomi-kouluissa siinäkin maassa omilla tavoillaan – tai yrittäen pitää niistä kiinni vieraissakin oloissa.

 

Meitä karjalaisia turvapaikan hakijoitakin on melkein puoli miljoonaa Suomessa.

ItäEU-Euroopassa kannattaisi ovien sulkijoiden muistaa tämä: Euroopasta siirtyi 1820-luvulta 1930-luvun alkuun ulottuneesta runsaan vuosisadan mittaisesta ajanjaksosta valtamerten takaisille alueille yli 50 miljoonaa siirtolaista, joista 37 miljoonaa Yhdysvaltoihin, 6 miljoonaa Kanadaan, 9–10 miljoonaa Argentiinaan ja Brasiliaan sekä noin neljä miljoonaa Australiaan.

 

Suomen osuus tästä muuttovirrasta oli noin 350 000 henkeä. Jatkosodan kuluessa Ruotsi otti vastaan 70 000 lasta ja 100 000 Lapin pakolaista turvapaikkaan.

 

"OVET KIINNI"

 Ei ole sellaista ovea, jonka voi panna kiinni eikä sellaista todellisuutta luonnossa, jonka edessä voi panna pään pensaaseen.

 

Me otimme vastaan hirmuisen määrän hädässä olevia ihmisiä kaoottisessa tilanteessa. Kansakunta on myös näyttänyt moraalisen voimansa ja ryhtinsä auttaa ja myötäelää juuri kun viha ja käpertyneisyys oli astumassa päähuomioksi.


Suomi auttaa, se on historiallisesti tärkeää, koska meitä on niin monasti autettu ja otettu vastaan paremman elämän etsijöinä, lapsipakolaisina – ja evakkoina.

 

Viikolla kerrottiin, että Suomi joutuu ottamaan Laura Huhtasaarenkin kiittämän Dublinin sopimuksen ns alkuperäisen vastaanottjamaan säännän perusteella tuhansia jo karkotettuja.


Tämä on uuden opettelua, mutta myös monasti aiemmin historiassamme koettu. Tämänkin sukupolven Suomen pitää uudestaan oppia elämään moninaisuuden keskellä, kotouttaa, asuttaa ja työllistää jopa kymmeniä tuhansia pakolaisihmisiä lähivuosina - oman maaltapakoilevan, 400 000 (2015-2030) suomalaisen; maassamuuttajan lisäksi.

 

SUOMI PYSYY SUOMALAISENA.

Tulijoiden määrä oli ja on suuri, mutta ”ongelmana”paljon pienempää luokkaa kuin suomalaisten määrä Ruotsissa. En ole kuullut epäilyjä Ruotsin suomalaistumisesta. Suomi ei siis tule muhamettilaiseksi vaikka itämaan tietäjiä tänne vielä saapuukin.

He ovat nuorta väkeä, jotka haluavat tehdä työtä, siksi heidät on tänne lähetetty. Ulkomailla asuvat, diaspora, tukee kotiväkeä vuosittain suuremmalla summalla kuin koko maailman valtioiden antama kehitysapu on.


Eikä meidän kaikkien tarvitse pakolaisia kotiimme ottaa, riittää kun otamme mukaan. yhteisöön.
Muuta ei tarvita kuin auttaa heidät työhön ja uuteen arkeen myötäeläen - ajan kanssa. Se sytyttää tärkeimmän: toivon paremmasta huomisesta.

Toivoa pitää olla.

 

Heistä monet ovat kokeneet mahdottomia kauhuja kenenkään kantaa. On selvää, että heistä osa myös kipuilee traumojaan. Ihan samoin kuin niin monet suomalaiset.

-Ei täällä - ei riitä ihmisyyden yhteiskunnan vastaukseksi. Turun tragediasta huolimatta.

Uusien tulijoiden kotoutuminen on myös oma etumme. Suomi kehittyy, oman valintamme mukaan, rikkaammaksi tai helvetin ongelmalliseksi.

 

Lopulta me ihmiset ratkaisemme yhteisömme arjessa miten hyvän tai pahan elon välillä käy.

 

Hyvää Joulua.

Rauha maassa ja ihmisten kesken hyvä tahto.

 

 

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png