© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Kenelle tämä hyvä maa kuuluu, mihin Suomi menee?

December 4, 2017

 

 

 

Juhlat 100 vuotiaan isänmaan ja äidinkielien puolesta kannattaa jo aloittaa yhdessä.

Meillä on maailman paras syy katsoa toisiimme ja sanoa: ”hyvin tehty – yhdessä.”

 

KENELLE KOTIMAA KUULUU?

Tässä ajassa käydään kamppailua siitä kenelle yhteiskuntaelämän hallinta kuuluu. Vaihtoehdoiksi on tarjottu joko "valtiota" eli julkista toimijaa tai "markkinoita" eli yksityistä liiketoimintaa.

 

Suomessa on Harri Holkerin hallituksesta 1987 saakka haluttu purkaa julkista järjestelmää sen byrokraattisuuden ja tehottomuuden vuoksi uskoen, että toiminnan pano markkinoille tehostaa ja parantaa sitä.

 

Tämä on uskomus ei todistettu tosiasia, sehän on nähty, viimeksi sähkönjakelussa. Edunsaaja on vain vaihtunut, korkeampaa hintaa kerää nyt usein ulkomainen yritys.

Monet toimialat viestinnästä finanssijärjestelmään, teollisuudesta telejärjestelmään ja jopa huoltovarmuus on saatettu uhatuksi; esimerkiksi kauppalaivaston livuttua toisen lipun alle.

 

Nyt on syntynyt kummallinen tilanne, jossa on valittavana vain kaksi vaihtoehtoa: valtiouskoinen halu tuottaa kansalaispalvelu julkisen järjestelmän puitteissa tai valtion vastainen markkinausko, jossa kaikki julkinen pitäisi antaa ”markkinoiden” hoidettavaksi.

 

Markkinoiden luonne on kuitenkin kansainvälinen ja keskittynyt, usein markkinaistaminen merkitsee toiminnan luovuttamista kasvottomien suuryritysten haltuun.

 

Kukaan ei näe, että on olemassa - jo käytössä oleva - kolmaskin tie, toimia kansalaisyhteiskunnan puitteissa kansalaisten oman aloitteen ja jakamisen verkostoissa, ei valtion tai markkinoiden aseman vahvistaminen yhteiskuntaelämässä.

 

 TIEKARTTA SUOMELLE: KANSALAISYHTEISKUNNAN VAHVISTAMINEN.

Suomen yhteiskuntaelämän rakenteet syntyivät pääosin kansalaisten omien toimien tuloksena. Telefooniosuuskunnat, raittiusliike, kirjastolaitos, kansakoulu, työväenliike, metsäyhdistykset, ylioppilaskunnat, ammatiyhdistys- ja urheiluliike, puoluetoiminta, naisasialiike ja nuorisoseurat.

Kansan- ja työväenopistoja alettiin perustaa niin, että vielä tänäänkin niiden piirissä on yli 700 000 aikuisopiskelijaa joka vuosi.

 

Taloudessa osuustoiminta sai merkittävän aseman, joka sillä on edelleenkin vaikkapa maan johtavana ruokakaupan tai pankkipalvelujen tarjoajana. Osuustoiminta loi taloudellista verkostoaan Suomen kaupunkeihin ja maaseudulle. Syntyi osuustoiminnallinen verkosto, joka kattoi hankinnan, jalostuksen, kaupan ja rahoituksen. Kaupunkeihin perustettiin jäsenten omistamia osuuskauppoja.

 

Ei pidä unohtaa liioin uskonnollisten ja kotiseutuyhdistysten merkitystä kansakunnan yhteiskuntaelämässä

 

Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa kaikkea vapaaehtoisesti järjestäytynyttä inhimillistä toimintaa ja instituutioita, jotka eivät kuulu valtioon ja kuntiin tai ole voittoa tuottavaa liiketoimintaa. Se on ollut oikeusjärjestelmän rinnalla yhteiskunnan toinen liima.

 

Filosofi Hegelille kansalaisyhteiskunta on yksilöiden riippuvuuden järjestelmä jossa he tarvitsevat toisiaan saavuttaakseen käytännön elämän päämääränsä ja tyydyttääkseen tarpeensa.

Kansalaisyhteiskunnan yhtenäisyys ei ole Hegelille vapautta vaan välttämättömyyttä.

 

Elämme keskellä teknistaloudellista murrosta, jossa kansalaisyhteiskunnalle voisi luoda kokonaan uuden luonteen.

 

Tietotekniikan avulla olemme liittyneet yhteen omiin sosiaalisiin: yhteisiin viestimiin, jossa kuka tahansa voi puhua, kirjoittaa tai organisoida lähes kaikille muille.

 

Uudet älykkäät laitteet mahdollistavat esineiden valmistamisen paikan päällä. Taloudessa suuren rinnalla on syntynyt pienuuden lähitalous ja jakamisen uusi malli.

 

Internet on mahdollistanut talouden toiminnalle uusia tapoja: jakamistalouden ja joukkorahoituksen, joissa ihmiset toimivat omin ehdoin, oman omaisuutensa keskenään tai vastavuoroisesti jakaen.

 

Tämä on jo mullistanut omistuksen ideaa kiihtyvällä vauhdilla.

 

 Hypersyklit ovat kansalaisten luomia hankkeita,

luonteeltaan monistuvia hyvien asioiden kierteitä.

 Niitä on syntynyt kansalaisyhteiskunnan

toimesta aina.

Nyt niiden luomiseen on parempi mahdollisuus

- ja suurempi tarve - kuin koskaan.

 

RUTTO VAI KOLERA?

Meille sanotaan, että on tehtävä valinta julkisen ja markkinain välillä.

 

Siis luovuttaa yhteinen kahdesta toiselle oman vaikutuksen ulottumattomuteen.

Tämä on pajunköyden syöttämistä, jotta emme huomaisi omaa etuamme ja yhteiskunnan perustaa; kansalaiset ensin.

 

Meidän ei pidä itsenäisyyden toisen vuosisadan alkaessa suostua ruttoalamaisuuteen tai kolerahallittavan asemaan, kun on olemassa terveellinen yhteinen tie.

Esi-isämme valitsivat niin ja synnyttivät uuden maan, miksi ihmeessä me luovuttaisimme sen pois?

 

Voimme tehdä uuden kansalaisyhteiskunnan – yhdessä. Suomen puolesta yhdessä ja osana maailmaa.

 

Se on ainoa tapa pelastaa luonto ja sitä kautta ihmiselämä yhteisellä pallolla. Ja paljon kivempaa kuin seurata maailman menoa sohvaperunana.

 

 

 

NYT KEHUTAAN SUOMEA.

Aloitetaan siitä, että kehutaan nyt, juhlapäivinä, avoimesti kaikkea yhdessä saavutettua hyvää, etsien sitä mikä meitä yhdistää ei sitä mikä erottaa.

Kehun itse Suomea verkossa ilman mitään rajoja, tule Facebookiin aikajanalleni tai pane paremmaksi jutun lopussa,

 

Hyvä Sinä, onnea omalle, yhteiselle Suomelle, bileet pystyyn, kehu Suomea.

 

Keräsin komean kokoelman onnen mittareita yhteiskuntaelämässä ja toisten arvioita suomalaisten erinomaisuudesta sekä viime.aikojen hyvät uutiset rohkaisuksi suomalaisille 10 menetetyn vuoden jälkeen.

 

Siitä syntyi kokonainen luku tietokuvineen Kolmas itsenäisyystaistelu kirjaan, pieni käsikirja suomalaisten keskinäisen kehumisen kerhoon.

 

Lue se omaksi eduksesi tästä.

 

 

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png