© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

SUOMEN TULEVAISUUS. Kansakunta pelastuu vain luovuttamalla

December 23, 2017

Mitä sanot jos väitän, että nyt pitää antaa luovutusvoitto, Sinunkin, jotta kukaan selviää? 

 

 

 

Kansallisvaltion tärkein tehtävä on taata kansalaisilleen heidän henkilökohtainen koskemattomuutensa, elinmahdollisuudet ja turvallisuutensa.

Kuinka turvassa satavuotiaan Suomen kansalaiset ovat?

 

 

1. HISTORIAN MUKAAN VAI UUDELLA LINJALLA? 

Maantieteellinen asemamme on kohtalomme jota emme voi muuttaa. Olemme aina olleet pelinappula suurten valtojen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Venäjän ja Neuvostoliiton sopiessa tai ottaessa miekalla etupiirejään. Meille on jäänyt päätehtäväksi olla tykin ruokaa Ruotsin ja Venäjän laajentumispyrkimyksissä osana valtakuntaa tai puolustaessamme itseämme 1939-44.

Paasikivi asetti Suomen paikalleen

historiansa perusteella.

 

Pääasiamme on itsenäisinä on seikkailualun jälkeen ollut estää välien tulehtuminen Venäjän/Neuvostoliiton kanssa ja yrittää välttää joutuminen syvälle puskurivaltion epämiellyttävimpään tehtävään; muiden osapuolten taistelukentäksi Pietarin tai Muurmannin puolustus/valloitustaisteluissa.

 

Puskurivaltion ikuinen osahan meillä on niin Venäjän kuin Ruotsinkin suhteen, sen näkee kartalta, kuuli Ruotsinkin puheissa läpi historian ja suoraan Stalinin suusta. Kaikki osapuolet puhuivat entisten kokemusten pohjalta.

 

Tätä entisten kokemusten merkitystä korosti Juho Kusti Paasikivi, joka 1918 halusi maahan saksalaista kuningasta, mutta toisen maailmansodan aikaisena neuvottelijana ja diplomaattina Moskovassa oppi tuntemaan venäläisten ajattelutavan loukkuun jäämisestä, mihin Suur-Ruotsi, Itävalta, Napoleon ja Saksa olivat antaneet aiheen.

 

2. MYÖNTYVÄISYYSPOLITIIKKA ENNEN JA NYT.

Suomessa on jouduttu miettimään läpi kahden viime vuosisadan miten pitkälle meidän pitää olla myöntyväisiä idän valtiaalle, Keisarille, Stalinille, Pääsihteereille tai Putinille, vain heikkouden, Boris Jeltsinin aika, antoi hiukan liikkumatilaa, jolloin pujahdimme Euroopan unionin holhoukseen lännen turvaan, mutta emme uskaltaneet Atlanttiseen puolustusliittoon saakka.

 

Suomen politiikan yllä on leijunut aina kiista myöntyväisyydestä.

 

Lojaalisuus hallitsijalle hyödytti maata Ruotsin kuninkaiden aikana, vielä enemmän 1809-1889 ennen kuin Venäjä halusi yhtenäistää autonomisen Suomen kunnolla emämaahan. Silloin politiikkaan syntyi kaksi valtalinjaa.

 

Toiset; vanhasuomalaiset halusivat, pääsosin kaupallisista syistä, edelleen myötäillä Keisaria kun taas toinen osa porvaristoa nuorsuomalaiset, maalaisliitto ja suomenruotsalaiset vaativat Aleksanterien kanssa saavutettujen ”perustuslaillisten” oikeuksien puolustamista laillisuustaistelun kautta.

 

Venäjän vallankumous 1917, Suomen itsenäistyminen, kansalaissota, muutti puoluejaon ja myöntyväisyyssuunnan.

Vanhasuomalaiset järjestäytyivät Kansalliseksi kokoomukseksi, vasemmisto haki vallankumouksella parempaa leipää ja nuorsuomalaiset ajoivat maahan tasavaltalaisen perustuslain.

 

Stalin selvitti idän jättiläisen

asemapuolustuksen selvän linjan.

 

Ne ryhtyivät kylmän sodan aikaan maalaisliiton ja vasemmiston kanssa Paasikiven-Kekkosen varovaisuuslinjalle vanhasuomalaisten arvostellessa myöntyväisyyttä itään ja pian edesauttamalla taas myöntyväisyyttä, nyt Kauppa-Saksan kautta mahtisotilastalous Yhdysvaltoihin.

 

Suomi siirtyi 1994 taloudellisesti ja säädösvallan kautta Länsi-Eurooppaan ja aloitti hitaan hivuttautumisen kohti lännen puolustusjärjestelmään, kumppanuuksien, isäntämaasopimusten, asehankinnan, sotaharjoitusten ja ase- ja taistelujärjestelmien jo saavutetun yhtenäistämisen kautta.

 

Hivuttautuminen on ollut pakkolinja koska Suomen kansan enemmistö on Natoon liittymistä vastaan. Suomen kansa tuntee luissaan ja ytimissään idän jättiläisen liian ärsyttämisen vaarat ja pelkää, että länsi haluaa meistä taas vain puskurin ja taistelutantereen omia säästääkseen.

 

Kansan enemmistö haluaa ja uskoo oman vahvan armeijan ja sovittelevan ulkopolitiikan voimaan Paasikiven, Kekkosen ja Koiviston jälkeen ja opettamina.

Ja siksi, että asioista puhutaan lumekielellä ja toimitaan salamyhkän suojassa.

 

3. TURVALLISUUS TAATAAN LUOVUTTAMALLA.

Sotilaallinen turvallisuus on, samoin kuin 100 vuotta sitten, Suomen suuri kysymys, joka myös jakaa kansalaisten mielipiteitä.

Länsimyöntyväiset haluavat heti länteen, pääosa on hivuttatumislinjalla; askel kerrallaan taktiikan takana ja natokammoiset haluavat pysymistä ”reaalipolitiikan” kannalla, varoa Venäjän klaustrofobian lisäämistä.

 

Turvallisuuteemme liittyy myös muita, jopa paljon suurempia tekijöitä kuin sotilaallinen. Meitä on liikaa. Luonto ei kestä tätä menoa ja kulutusta,

 

Pahin olemassaolon ongelma syntyy tapahtuneen ja jatkuvan väestön määrän räjähdysmäisen kasvun vuoksi.

Viime viikolla tiedemiehet kautta maailman julistivat toisen, viimeisen varoituksen ihmiskunnalle. Jos ei tahti muutu tulee loppu,

 

Katso tietoruudut. 

 

Itsenäisen Suomen syntyessä maailmassa oli ihmisiä runsas miljardi nyt runsaat seitsemän miljardia. Se ja öljyn ja kivihiilen polttaminen, vaurastumisesta syntyvä luonnon nääntyminen kulutukseen uhkaa koko ihmiskuntaa. Tiedemiehet kautta maailman julkaisivat toisen varoituksen ihmiskunnalle tuhon tulosta.

 

Elinolosuhteiden muuttuminen vedenpaisumusten, kuivuuden, kuumuuden ja huonon ilman vuoksi johtaa ihmisten vaelluksiin mitassa, jota mikään puolutusvoima ei pidättele.

 

Meidän pitää antaa luopumisvoitto luonnolle

voittaaksemme ihmiselämän.

Tässä yksi vaihtoehto. Vastaa jutun lopussa

oletko Sinä valmis luopumaan.

 

Kolmas itsenäisyystaistelu on oman valtiotaistelun ja talvi- ja kylmän sodan jälkeen kamppailu, jossa meidän pitää luovuttaa: yli luonnon kestokyvyn menevästä elintavastamme joka perustuu liikakuluttamiseen.

 

Se on historian suurin haaste jota ei voi sivuuttaa. Helpommin sanottu kuin tehty,

 

Ota kantaa. jaa juttu.

 

Klikkaa kuvaa niin pääset ekirjaan.

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png