© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

SUOMI JA SUURVALLAT. Suomi on – aina - suurvaltapolitiikan pelinappula

November 29, 2017

 

Kun puolustusministeri haluaa Suomea taas suursotaharjoituksiin yhteen leiriin on häntä syytä muistuttaa, että Suomen historiassa on muutakin liikettä kuin Lapuan.

Jussi Niinistöltä on jäänyt ymmärtämättä Mannerheimin ja Paasikiven perusoppi.

 

 

SUOMI EUROOPAN KUOHUNNOISSA 

Matti Vanhasen hallitusten valtiosihteeri Valtioneuvostossa, eli maan ylin polittinen virkamies valtiotieteen tohtori Risto Volanen julkaisi keväällä hyvän näkökulman Suomen historian teoksessaan ”Suomen synty ja kuohuva Eurooppa.”

 

Volanen kirjoittaa suuren itsenäisyystarinan taustaksi Euroopan suurpoliittisen valtapelin 128 vuoden aikana Ranskan vallankumouksesta aina Suomen itsenäisyyden alkuvuosien kansainväliseen itsenäisyyden tunnustukseen.

 

Kirja ei kerro mitään uutta - mutta kaiken uudesta näkökulmasta. Suomen tarinan osana Euroopan kohtalonhetkiä ja kehitystä, mikä avaa lukijalle paasikiviläisen mahdollisuuden ymmärtää asemamme ja kohtaloamme historian kulussa.

Se taasen synnyttää mahdollisuuden ymmärtää nykyhetkeä ja suunnata tulevaisuuteen realistisesti, vailla tunnetilaa.

 

 RISTO VOLANEN

 

Kirjan pitäisi kulua kansan käsissä näissä kasvavan sotahulluuden ajoissa.

 

Ymmärtääksemme pieniä kehityksiä kohti suuria vaaroja meidän tulee tuntea hyvin suuri kuva, koska maailma muuttuu maantieteeltään kovin vähän.

 

Suomen kansan sisällähän on asunut aina seikkailuihin janoava, aina uuteen syliin halajava monarkististen toiveajattelijoiden, toisaalla luovivien realistien tasavaltalainen ryhmä ja niiden alla suuri kansa ja sen liikkeet.

 

Volanen on ulkopolitiikan pitkälinjainen vankka keskustalainen, joka uskoo Paasikiven ja Kekkosen oppiin perustaa päätöksiä historian oppiin ja maantieteeseen, siihen realismiin mihin maamme asema suurempien valtojen, ennen muuta Ruotsin, Venäjän ja Saksan peleissä puskurivaltiona ja taistelutantereena matkalla Pietariin on ollut.

 

Suomi on ollut 1700-luvun lopulta nappula Ruotsin, Napoleonin Ranskan, Venäjän tsaarien, Saksan ja Britannian Euroopan jakopeleissä, jota on siirretty etupiirijaoissa leiristä toiseen, suomalaisten sopeutuessa ja vuodattaessa vertaan itseään koskevina sivuhenkilöinä.

 

 

SUOMI JA RUOTSI.

Ruotsinkieliset olivat täällä rannikoilla ennen Uralilta saapuvia suomensukuisia. Ruotsin vallan aikana Suomi oli osa emämaata, lahden takainen maakunta, jonka päätehtävä oli toimia puskurivyöhykkeenä itään ja tietenkin luovuttaa tykinruokaa, tervaa, hevosia,ja verotuloja Ruotsin sotiin.

Ruotsin aikana hallittiin ruotsin uskonnolla, kielellä ja Ruotsin malliin. Ruotsi menetti Ranskan ja Venäjän jaellessa Eurooppaa Suomen mutta sitä hyvitettiin Norjalla. Ruotsi joutui suuruuden ajan mentyä syömään imperiumin menetyksen kalkkia, väkisin, kuten imperiumeille lahotessaan käy.

Läpi 1800-luvun Ruotsissa haaveiltiin ja vehkeiltiin Suomen saamiseksi takaisin, mutta käsi oli jo poikki. Kieli ja kulttuuriliberalismi oli kuitenkin keino elää Suomessakin ruotsina ruotsiksi.

 

SUOMI JA VENÄJÄ.

Napoleon Bonaparten ja Venäjän keisari Aleksanteri I sopimana Suomi siirtyi Ruotsin maakunnasta autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi - osaksi Venäjää 1809.

 

Se oli itseasiassa onnen potku suomalaisille koska alusmaan olot kohenivat selvästi.

Aleksanteri I halusi hyvitellä suomalaisia ja tehdä heistä lojaaleja alamaisia antamalla heille enemmän kuin Ruotsin kuninkaat ja estämällä rajamaan kapinat lisää narua antamalla.

 

Suomalaiset, etunenässä ”Turun realistit” marsalkka C.G. Mannerheimin isoisosisän Carl Erikin ja yliopistoväen johdolla, näkivät mahdollisuuksien ikkunan kohti kansakunta Suomea ja pelasivat taitavasti lisukkeet Aleksanterin Suomi armosta.

 

Pitkin 1800-lukun aina 1890-luvulle saakka Suomi kehittyi JV Snellmanin, JL Runebergin, Elias Lönnrotin, Zacharias Topeliuksen, med mera, kansan kaikkinaisen sivistämisen, suuren isänmaallisen kulttuuriprojektin kautta kohti omia rakenteita ja kansallista ideaa. Se tapahtui sääty-yhteiskuntana ylimpien säätyjen huomatessa asiakseen suomea puhuvien, ”laajan kansan” asemankin.

 

Oman projektin ehtona oli täysi lojaalius Keisaria kohtaan mikä pitikin Suomessa kuohuvan vuosisadan hullujen vuosien, erityisesti 1848, yli aina sortovuosiin saakka 1800-1900 lukujen taitteessa. Niin kuitenkin oli kultaisina vuosina edistytty, että kansakunta-suuriruhtinaskunta Suomen väki osasi luovia yhtenäistämis- eli venäläistämisvuodetkin läpi – hyvän onnen siivittämänä.

 

Se antoi mahdollisuuden ajatella itsenäisyyttä, mutta oven sille antoi sattumusten summa. Volanen kuvaa vuosien 1914-1922 tapahtumia ja uuden Suomen johdon osumista oikeaan paikkaan oikeaan aikaan jännittävän oivaltavasti. Suomella oli satumaista onnea maailmansodan käänteiden vuoksi ja eri suurvaltapelien keskellä.

 

Historian käänteitä TIETORUUTUJA

( tietoruudut eivät liity jutussa käsiteltävään teokseen.)

 

 

SUOMI JA SAKSA.

Suomalaiset ajoivat Venäjän pelossaan itseään Saksan syliin ja turvaan 1917-1918 ja hoipertelivat näiden välisen pelin narulla minkä taisivat. Useimmiten huonosti aina saksalaisen kuninkaan valintaan saakka Saksan jo hävitessä 1. maailmansotaa amerikkalaisille lisäjoukoille.

Suomessa oli kutsuttuna saksalaisia Helsingin vapautusjoukkoja ja uudessa armeijassamme läjäpäin viroissa saksalaisia upseereja. Silti ”länsi” taivuteltiin tunnustamaan Suomi.

Toisen kerran ajauduimme Saksan armoille 1941-44, josta siitäkään Länsi ei meitä rankaissut.

 

”Siinä Saksa missä ryssä.”

 

Suomi on taas Saksan sylissä venäjäfobiassaan ja Eurooppa strategiassaan. Nyt ei valloiteta asein vaan euroin, siksi liitto o taloudellinen kysymys. Valtiovarainministeri Alexander Stubb lausui Saksassa muutama vuosi sitten näkemysten Saksan kanssa olevan täysin samoja. Stubb vakuutti Die Zeitille  Suomen olevan Saksan leirissä taloudessa. "Finnland und Deutschland befinden sich im gleichen Lager in der Gruppe der Euroländer". ”Meidän talouspolitiikkamme ja -filosofiamme ovat samankaltaisia,”

 

Risto Volanen asetelmasta 100 vuotta sitten;

 

”Sivistysliikkeenä noussut kansakunta oli kyllin vahva sisäiseen sovintoon, torjumaan ääriliikkeet sekä puolustamaan demokratiaa ja maataan. Siksi Suomi säilyi demlkt´raattisena ja vapaana myös yli seuraavan Euroopan kuohunnan ja myrskyn.”

 

Ja asetelmasta toisen maailman sodan jälkeen;

”Koettuaan kolme sotaa Mannerheim ja Paasikivi kehittivät historiallisen realismin pohjalta Suomen ratkaisuksi olla antamatta aluettaan vieraiden valtioiden käyttöön toisiaan vastaan. Se on ollut osa vakaata pohjoista järjestystä näihin päiviin saakka.”

 

Tunnetko Sinä Suomen suuren kuvan?

 

Sen näkee yhdellä kertaa Euroopan kartalta.

 

 

 

Euroopan karttaa katsomalla näkee mikä on ollut ja on asemamme.

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png