© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Mantra joka vie ihmiskunnalta hengen? KASVU, KASVU JA KASVU

October 20, 2017

 

Ei ole sellaista ovea rajalla, jonka voi panna kiinni eikä sellaista todellisuutta luonnossa, jonka edessä voi panna pään pensaaseen.

 

Ilmasto kertoo viikon säätä paremmin kuitenkin, että olemme siirtyneet lopun aikaan. Yksi sukupolvi, joka jää historiaan sen suurimpana, pystyi tuhoamaan sen minkä sadat sukupolvet sitä ennen olivat rakentaneet.

 

Taloudessa hoetaan jatkuvan "kasvun" nimeen. Talouden, viennin, myynnin, markkinoiden, kysynnän, palkkojen, voiton, väestön, rakentamisen, kulutuksen, bonusten, osakkeiden arvon ja omien pääomien kasvusta on tullut talouden ainoa päämäärä. 

Jos kasvua ei ole, ollaan pulassa. 

 

”Hyvinvointivaltion” rakentamisessa-säilyttämisessä, jota jokainen puolue vannoo, oli kuitenkin vankka kasvuoppiparadoksi. 
 

Talouskasvun yhteiskunnallinen päämäärähän on saada aikaan hyvinvointia eikä huonontaa hyvinvointia talouskasvun aikaansaamiseksi.

Niin ei ole koska päämäärä ei enää olekaan yleinen hyvinvointi vaan harvojen voitto. Jos asian sanoo suoraan.
 

Ihmisten päähän on saatu, että jos markkinat eivät muuten kasva, niitä on kasvatettava vyötä kiristämällä ja välittämällä vähemmän ankarista pelisäännöistä esimerkiksi luonnon suojelemisessa kuin muutoin.

 

Kansalaisista osa on  ovat oppinut läksynsä huonosti.  He huomaavat laskea tarkasti jokaisen uuden työntekijän - maahan muuttajan - välittömät kulut, mutta eivät sitä tulevaisuuden tuottoa, jonka hän tuo.

Heille ei riitä esimerkiksi edes Yhdysvallat - maailman menestynein maahanmuuttajamaa. Tai Ruotsi, tai Saksa, tai Ranskakaan.

 

 

Egoismi on syrjäyttänyt ekoismin, luonnon toimintaa seuraavan tuotannon vastuullisuuden ja kunnioittavan tavan tuottaa maapallolle jatkoa. Kasvun vuoksi otetaan satojen tuhansien vuosien ydinriskejä, koska muuten ei kasveta ja kasvaa pitää koska muuten ei mikään kasva. Me ymmärrämme, että kasvu on sama kuin hyvinvointi. Kun kasvetaan saadaan onnea: tavarapalkintoja - kun on varaa kuluttaa enemmän.

 

 

EUROOPPALAISET ENSIMMÄISIÄ ELINTASOMAMUJA

Eurooppalaiset olivat ensimmäiset maahanmuuttoa laajasti harrastaneet ihmiset, jotka vyöryivät kaikkialle maailmaan valloittaen ja sivuuttaen maan tavat omilla tavoillaan, sivuuttaen opin elämisestä maassa maan tavalla.

Muistakaamme, että 1,3 miljoonaa suomalaistakin on maahanmuuttajina eri puolilla maailmaa eläen suomalaishaaleissa ja Suomi-kouluissa siinäkin maassa omilla tavoillaan – tai yrittäen pitää niistä kiinni vieraissakin oloissa. 

 

 


 

Euroopasta siirtyi 1820-luvulta 1930-luvun alkuun ulottuneesta runsaan vuosisadan mittaisesta ajanjaksosta valtamerten takaisille alueille yli 50 miljoonaa siirtolaista, joista 37 miljoonaa Yhdysvaltoihin, 6 miljoonaa Kanadaan, 9–10 miljoonaa Argentiinaan ja Brasiliaan sekä noin neljä miljoonaa Australiaan. Suomen osuus tästä muuttovirrasta oli noin 350 000 henkeä. Jatkosodan kuluessa Ruotsi otti vastaan 70 000 lasta ja 100 000 Lapin pakolaista turvapaikkaan. 
 

Kun väkeä nyt lappaa tännepäin, olisi hyvä muistaa nämä vanhan mantereen oman porukan aiemmat elintaso- ja sotapakolaisretket. Historiattomuutta; eikoskemeitänyt ei kannata harrastaa, sen voi löytää tulevaisuudessa edessään.

 

Väestön ja pakolaisten määrän kasvettua maailmassa on alettu kysyä kuinka kauan kasvu voi jatkua nykyisellään.

 

 

 

Me otimme vastaan hirmuisen määrän hädässä olevia ihmisiä kaoottisessa tilanteessa. Kansakunta on myös näyttänyt moraalisen voimansa ja ryhtinsä auttaa ja myötäelää juuri kun viha ja käpertyneisyys oli astumassa päähuomioksi.

 

Tämä on epäilemättä uuden alku, mutta myös monasti aiemmin historiassamme koettu. Tämänkin sukupolven Suomen pitää uudestaan oppia elämään moninaisuuden keskellä, kotouttaa, asuttaa ja työllistää jopa kymmeniä tuhansia pakolaisihmisiä lähivuosina - oman maaltapakoilevan, 400 000 (2015-2030) suomalaisen; maassamuuttajan lisäksi. 
 

Tulijoiden määrä oli ja on suuri, mutta ”ongelmana” suurimmankin skenaarion mukaan samaa luokkaa kuin suomalaisten määrä Ruotsissa. En ole kuullut epäilyjä Ruotsin suomalaistumisesta.

Muuta ei tarvita kuin auttaa heidät työhön ja uuteen arkeen myötäeläen - ajan kanssa. Se sytyttää tärkeimmän: toivon paremmasta huomisesta.

Toivoa pitää olla.

Heistä monet ovat kokeneet mahdottomia kauhuja kenenkään kantaa. On selvää, että heistä osa myös kipuilee traumojaan.

 

-Ei täällä - ei riitä ihmisyyden yhteiskunnan vastaukseksi. Turun tragediasta huolimatta.

 

Uusien tulijoiden kotoutuminen on myös oma etumme. Suomi kehittyy, oman valintamme mukaan, rikkaammaksi tai helvetin ongelmalliseksi. Lopulta me ihmiset ratkaisemme yhteisömme arjessa miten hyvän tai pahan elon välillä käy-

 

 

 


 

MAAILMA YMPÄRILLÄMME

Geopolitiikka vaikuttaa taas Suomeen, uudessa muodossa, Venäjän hakiessa uutta roolia naapurissamme.
 

Pitkä talouskriisi muutti kansainvälisiä voimasuhteita. Taloudellista valtaa siirtyy nousevien valtojen ja Aasian suuntaan, Yhdysvaltain ja erityisesti Euroopan unionin taloudet kasvavat suhteellisesti heikommin.

 

Globaaliin toimintaympäristön murros kestää pitkään. Teknologinen ja taloudellinen

murros jatkuvat nopeina vaikutuksina mm. työhön ja kansakäymiseen, tehden tasapainotilan saavuttamisesta vaikeaa.

 

Länsimaat ja kehittyvät maat joutuvat muutoksen johdosta hakemaan uutta vastuunjakoa ja yhteistyötä konfliktien ratkaisemisessa, globaalien ongelmien hallinnassa ja arvojen kesken samalla kun kansainväliset yhteiset hallintamekanismit jatkavat kriisiytymistään.,
 

Maailmassa pitää hyväksyä uudet reilun pelin säännöt. Fair share. Muuten emme selviä.
Ihmisinä joudumme, vihdoin, nyt toimimaan täälläkin. 

Suuri valintamme on vain päättää kumpi on fiksumpaa, näyttää tulijoille keskisormea vai peukkua.
 

Emme voi vain istua sodan katsomossa.

 

Pakolaisvirta ei ehdy ilman rauhaa, jälleenrakennusta ja ennen kaikkea reilua talouspolitiikkaa kaikkialla maailmassa.

 

 

Pahin uhkamme eri sotien jälkeen on ympäristön aiheuttama.


Näyttää näet hyvin pahasti siltä, että luontoa ja elinolosuhteitamme ei taloudellisella kasvulla voida pelastaa, pikemminkin kasvun jatkaminen takaa maailman  pelastamisen epäonnistumisen. Siksi luonnonvarojen strateginen merkitys kasvaa niiden kysynnän lisääntyessä ja hinnan noustessa. 

 

Toivomme on, että kun ihmiset tiedostavat energia- ja materiaalivarantojen niukkuuden sekä ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen todelliset vaikutukset, myös kulutustottumukset muuttuvat – ellei vastuusta, niin sitten pakosta.

Ratkaistava ongelma on vaikea kun pyritään ympäristötuhon vähentämiseen. Tarvittavassa remontissa ekologiset haittakustannukset olisi tuotava näkyviin: silloin niiden, jotka tuotannosta ja kulutuksesta kulloinkin hyötyvät, on ne maksettava.

 

Tämä tarkoittaa silloin myös, että hinnat nousevat jyrkästi, tuotteiden kysyntä ja tuotanto supistuvat, kun huomattaisiin tavaroiden ja palvelujen olevan aivan liian kalliita ja tuotannon kannattamatonta. Tuotannon supistuminen johtaa keskimääräisten tulojen, kulutuselintason laskuun, se vähentäisi kysyntää ja edelleen tuotantoa.
 

Tietysti myös taloudelliset päätökset vaikeutuvat, kun on otettava huomioon myös ne kustannukset, joita ei voi ilmaista rahassa. Jakopolitiikka muuttuisikin politiikassa ottopolitiikaksi.
 

Muutosta ei siksi tule, koska kasvupolitiikka on ahneuden ajan valtaeliittien aseman perusta.

 

Kasvun kyseenalaistaminenkin saa aikaan raivokkaita reviiri- ja saavutettu etu-asema reaktioita, jossa ovat mukana kaikki voimat politiikasta talouselämään ja mediaan, ja tietysti pelokkaiden työläisten korporaatiot.

 

Ilmastokriisi ja resurssikato pakottavat kuitenkin, haluamme tai emme, pistämään taloutta luonnon asettamiin raameihin.

 

On vain kyse siitä teemmekö sen itse radikaalein toimenpitein vai pitääkö Saharan opettaa, luonnon mullitusten pakottaa toimimaan paniikin iskiessä.

 

Ole hyvä jaa juttu eteenpäin. Työkalut alla.
 

Lue lisää ekirjasta Kolmas itsenäisyystaistelu luku 21. tästä.

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png