© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

NEUVOSTOUUSLIBERALISMI. Kun lännestä tuli itä

Jos antikommunistit vihasivat neuvostojärjestelmää miksi he ovat sitten ottaneet niin paljon mallia siitä?

Tämä olisi naurunalainen juttu - elleivät seuraukset olisi kovin vakavia.

 

 Kommunistinen järjestelmä kaatui Euroopassa 1989.

Ei hätää kommarit - saitte hyvän korvikkeen tästä kapitaaliunionista ja sen hallinnosta.

 

Eurooppa oli 1980-luvulla manner, jossa lännessä oli monien kansallisvaltioiden muodostama hajanainen yhteisö, Euroopan Yhteisössä oli vielä vähän jäseniä, laajentuminen oli vasta tuloillaan.

 

Idässä sen sijaan oli suuri SEV-talousliitto ja Varsovan sotilasliitto, jotka Neuvostoliiton johdolla olivat keskittyneet, keskuskomitean komissaarien johtamana valvomaan nomenklatuuroiden, lähinnä puolue- ja sotilaseliitin etuja. Tällä eliitillä oli omia kauppoja myöden etuja, joista tavalliset kansalaiset saattoivat vain haaveilla, tuloerot kasvoivat ja talouden pohja oli jo murtunut.

Neuvostoliitto oli irtautumassa 1988 Afganistanin sodasta, jossa se oli kärsinyt mittavia miestappioita. Afganistanista muodostui Neuvostoliitolle sotilaallinen katastrofi, joka vaikutti koko järjestelmän kaatumiseen. Miehittäjään vihamielisesti suhtautuvat islamilaisista maista, Kiinasta ja lännestä tukea saavat eri ryhmittymät aiheuttivat sille jatkuvasti tappioita käyttäen hyväksi sissisotaan sopivaa vuoristoista maastoa Suurvalta oli voimaton.

Sosialistiset maat olivat pullollaan kehitysmaiden opiskelijoita ja työvoimaakin tarjoten niille avoimet ovet kansainvälisen veljeyden nimissä - ilman rasismin häivää.

 

Pian kaikki meni nurinpäin. Itäblokki hajaantui monien kansallisvaltioiden mosaiikiksi. Byrokratiakommunismin pohja murtui ja pian katsottiin kapitalismin saavuttaneen voiton talousjärjestelmien välisessä kamppailussa.

 

 

 

Vaan kuinkas sitten kävikään?
 

Läntinen Eurooppa alkoi yhdentyä. Uusia jäseniä, Suomi mukaan lukien, liittyi Euroopan Unioniin, jolle syntyi keskuskomissio käyttämään keskitettyä valtaa, sillä oli heikko parlamentti mutta vahva pyrkimys säätää määräyksillä, direktiiveillä koko Eurooppaa koskevia säännöksiä. Kansallisvaltioiden Länsi-Euroopasta muodostui pian uusi blokki, jota johdettiin yhä enemmän komissiosta.

Länsi oli kansainvaellusten loppupää.
 

Taloudessa valta alkoi keskittyä yhä enemmän itsensä ylentäneiden yritysjohtajien haltuun. Heidän itsensä keksimä ja heidän konsulttiensa valitsemien ”ammattijohtajien” ja omasta tai suosiollisesta joukostaan täydentämien ”hallitusammattilaisten” oligarkia muodosti uuden nomenklatuuran.

Lännen nomenklatuuralaiset syrjäyttivät taitavan sanahelinän, käsitteiden päälaelleen kääntämisen - marxilaisilta opitun tempun, avulla vanhat omistajat ja uudet sijoittajat äänettömäksi ja vaivattomaksi laumaksi, joka alkoi vain seurata sivusta hillitöntä menoa.
 

Talouteen tuli neuvostojärjestelmän tapaan vain yksi totuus, jota kutsuttiin leniniläisittäin sanamanipuloidulla käsitteellä ”vapaa” markkinatalous. Tämä tarkoitti kuitenkin, aivan samoin kuin neuvostotaloudessa, vain eliitin etuja ja vapautta saalistaa ohi kansan.

 

Länsi-Eurooppa yritti jo vuodesta 2014 alkaen irtautua Afganistanin sodasta, jossa se oli kärsinyt mittavia miestappioita, pako tapahtui samassa voitokkaassa tilanteessa missä Neuvostoliitto oli 1989. Se veti sotilaansa pääosin pois ja samalla valtavan pakolaisaallon mukaansa.
 

Yritysten toiminta-ajatus yksinkertaistui yhteen oppiin: lännessä vain voiton tuottamiseen.

 

Aivan samoin kuin byrokratiakommunismissa johtajat eivät enää olleet alansa osaajia, vaan heidät valtaan asettaneiden pankkien ja rahoitusinstituutioiden mieleisiä miehiä, jotka osasivat yrityssubstanssin sijaan vain numerosubstanssin. Idässä he osasivat viisivuotissuunnitelman teon, lännessä enää vain kvartaalin.

 

Lännen nomenklatuuran tapa johtaa oli pelata suurilla riskeillä, luoda lumetaloutta erilaisilla rahoitus-, saneeraus-, kaappaus-, instrumentti- pilkkomis- ja kuplatempuilla kuten uudella teknologialla. Monesta bisneksestä tuli kuitenkin vain kupla kun rahat oli nyhdetty tyhmiltä ilman mitään tuottavaa, kuten aikanaan oli tullut neuvostotalouden tai byrokratiakommunismin johtajain viimeisestä kuplahaaveesta voittaa kapitalismi tieteellis-teknisen vallankumouksen kautta.

 

Idän teollisuus oli vanhentunutta ja uusiutumiskyky surkea, koska johto ei osannut ammattiaan vain numeron ja viisivuotissuunnitelmien mantrat. Omistajaa eli byrokratiakommunismissa valtiota, joka oli siis nomenklatuuran pyöritettävänä, huijattiin avoimesti palturiraportein. Johtaja oli neuvostotaloudessa vastuuton koska se halusi vain pikavoittoja. Omistaja oli kasvoton, koska se oli instituutio.

 

EU-Euroopan teollisuus uhkaa vanhentua ja uusiutumiskyky on surkea, koska johto ei osaa ammattia, yrityksen sielua ei tunneta, johtamista on vain numeron ja kvartaalisuunnitelmien mantra. Johtaja on vapaassa markkinataloudessa vastuuton koska hän haluaa vain pikavoittoja. Omistaja on kasvoton, koska se on instituutionaalinen sijoittaja. Kumpikin kerää voitot taskuunsa ei investoi.

 

 

Lue koko juttu ekirjasta.

 

 

 

JAA juttu alta. Facebookissa Twitterissä...


 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png