© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

VEROT. Aikaan parempaan ei koskaan enää varaa

September 29, 2017

veeVAROITUS! WARNING!

Tämä juttu sisältää ihmeiden tekoa. Kaksi tekoa.

Reseptin kuinka valtion talous saadaan kuntoon ja kestävyysvaje poistettua.

 

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tähtää suureen verouudistukseen, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät eivät saa mitään.

Oppi on ilmeisesti otettu Suomesta, jossa on jo pitkään suosittu rahanomistajia, pääomatuloverotusta lellimällä.

 

 Pääomaverotuksen kehittyminen Suomessa ja Euroopan Unionissa kertoo, että Suomessa pääomaverotus suosii rahanomistajia,

 Sosiaaliturvamaksut ovat olleet valtiolle keino kerätä lisää tuloa. Painopiste on siirtynyt työntekijöille maksajina.

 

 

 

ORPO USKONKAPPALE.

Kun viennin, työllisyyden ja investointien mittarit sojotti ylöspäin, valtiovarainministeri Petteri Orpo arvioi hallituksen 72 prosentin työllisyysasteen täyttyvän 2019.

 

    Mutta: veroja ei voi korottaa! Palkkoja eri voi korottaa. Yritystuista ei voi luopua.

     

    ”Kestävyysvajeesta” on tullut poliittinen numeroleikki ja opinkappale, joka oikeuttaa yhden politiikan. Sen päämääränä on luopuminen valtion perustamasta elinkeinotoiminnasta, luonnonvaroista ja lopulta itse kansallisvaltiosta, paikallisesta kansalaisyhteiskunnasta ja muuttaa kansalaisuuden luonne kansalaisuudesta hallintoalamaisuuteen. 


    EU-maiden käyttämien arviointilaskelmien perusteella Suomen vuotuinen verovaje on 4,6 - 7,7 miljardin euron välillä.

     

    Kaikkiaan Suomen verohallinto kokoaa vuosittain veroja noin 65 miljardia euroa kunnille ja valtiolle. Kun mukaan lasketaan myös kaikki sosiaaliturvamaksut oli kokonaistulo 92 miljardia euroa vuonna 2015.

    Suhteessa kansantalouden kokoon oli pääomaverojen osuus Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin, vaikka veroaste on Suomessa keskimääräistä korkeampi.

     

    Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia ja EU-maissa 8,2 prosenttia vuonna 2012.

     

    EU:n keskimääräisellä pääomaan kohdistuvalla verotuksella Suomella olisi ollut varaa keventää keski- ja pienituloisten kansalaisten verotaakkaa 5,5 miljardilla eurolla - tonnilla per suomalainen!

     

    Tai hoitaa koko kestävyysvaje pois.

    Lopettaa siis velkaantuminen ja alkaa lyhentää lastemme lainaa.

    Se olisi tehtävä suhdannepoliittisesti juuri nyt kun on nousukausi.

     

    VEROMADONLUVUT.

    Katsotaanpa tätä verotusta, jota ei voi muuttaa - mutta muutetaan koko ajan - varakkaampien eduksi.
    Rahanomistajien suosiminen alkoi edellisessä lamassa kun Esko Ahon hallitus asetti pääomatuloille alennetun kahdenkymmenenviiden prosentin tasaveron. Ennen vuoden 1993 uudistusta pääomatuloja verotettiin progressiivisesti eli sitä kireämmin mitä enemmän tuloja oli.

    Verosuosio ei koske vain pääomatuloja: yritysten omistajia. Yritysten maksama tulovero on pudonnut 30 prosentista 20 prosenttiin kahdessa vuosikymmenessä. Vuonna 2000 sen osuus verotuloista oli 12,5 prosenttia vuonna 2015 enää 4,9 prosenttia.

       

      Todisteet 1994-2012 kehityksestä eri verotusmuotojen välillä.

       

      Tilastokeskuksen mukaan tulonsaajat maksoivat vuonna 2012 kunnallisveroa 17,0, ansiotuloveroa 5,3 ja pääomatuloveroa 1,7 miljardia euroa. Kunnallisvero kasvoi edellisvuodesta 3,6 prosenttia ja ansiotulovero 0,4 prosenttia.

      Pääomatulovero sen sijaan pieneni 8,4 prosenttia.

       

      Kunnallisverojen osuus välittömistä veroista jatkaa nousuaan. Kunnallisveron osuus veroista on vuodesta 1993 kasvanut 50 prosentista 64 prosenttiin ja valtionverojen osuus pienentynyt 33 prosentista 26 prosenttiin.

      Sosiaaliturvamaksujen osuus veroista ja maksuista oli runsaat 13 prosenttia vuonna 1993 ja 6,7 prosenttia vuonna 2012. Tämä on helpottanut yritysten ja työntekijöiden maksuja.

       

      Suomi siis jakaa rahansa pois tuloveroasteikon yläpäätä - ja palkansaajia - lellimällä ja miljardiluokan yritystukina sekä yritysten verohelpotuksina. Häviäjiä ovat lapset, opiskelijat, työttömät. pätkätyöläiset ja eläkeläiset.

      Kutakin ”kestävyysvajeen korjausta” on vesitetty valtion tulokantaa heikentämällä, antamalla leijonanosa otetuista rahoista elinkeinoelämälle, joka ei tunnu omaavan merkittävää vastavuoroisuuden moraalia.


      Vuonna 1994 2162 euroa kuukaudessa tienaava maksoi veroa 30,4 prosenttia tuloistaan nyt 23,6 prosenttia. Sama kehitys 8600 euroa kuukaudessa tienaavilla oli 50,7 prosenttia tuloveroa 1994 nyt 2012 vain 44,8 prosenttia.

       

      EDUSKUNTA KUMILEIMASIMENA.

      Samalla kun on muutettu verotuksen progressiivisuutta on myös muutettu järjestelmiä siten, että päätösvalta on siirtynyt Eduskunnalta muualle.
      Suurin osa työn verotukseen liittyvistä päätöksistä tehdään sosiaalivakuutusjärjestelmän piirissä, työmarkkinajärjestöjen kesken, Euroopan Unionissa ja kunnissa,

       

      On syntynyt ihmeellinen paradoksi, työmarkkinajärjestöjen vallan kasvu työn verotuksesta päätettäessä on johtanut työn verotuksen tuloja tasaavan vaikutuksen vähenemiseen, matalapalkkojen ja pätkätöiden kasvuun sekä kolme keskitettyä sopimuskautta 2011-2018 koskevaan nollasopimiseen.

       

      Paradoksiin kuuluu käänteisesti, että asian kehityksellä ei olekaan ollut uusliberaalin talousideologian lupaamia hyviä vaikutuksia.
       

      Vuosikymmenten saatossa kansaa edustava Eduskunta on tehnyt itsensä verotuksen päätösvallan suhteen lähes tarpeettomaksi. Samalla yhä vähemmän tärkeäksi valtioelimeksi sillä jos se ei päätä rahasta ei sille jää juuri muutakaan tärkeää tehtävää.

       

      Saattamalla pääomaverotus eurooppalaiselle keskimäärätasolle valtio saisi siis 5,5 miljardia euroa lisää tuloa.

      Leikkaamalla kannattamattomat yritystuet se voi säästää yli kolme miljardia kuluja.

       

      Laskelma;

      Poistetaan 3 miljardia yritystukia (3,8 miljardista)

      Korotetaan pääomaverotus eurooppalaiselle tasolle = 5,5, miljardia.

      Valtion ja kansan talous paranee 8,5 miljardilla eurolla.

      MOT.

       

      Koska?

      Nyt. Heti. Nyt on oikea suhdanne.

      MOT (John Manyard Keynes)

       

       

      Lue lisää valtion yritystuista joita vastustaa myös EK, Jorma Ollila. Liberas ajatushautomo....

       

       

      Lue lisää verotuksestasi

      itsenäisyystaistelu-verkkokirjasta,

      luku 18:

       

       

      70 000 Kanta-Hämeen asukasta luki tämän jutun lehdestään.

      (Hämeenlinnan kaupunkiuutiset)

       

       

       

       

       

      Share on Facebook
      Share on Twitter
      Please reload

      OTA OSAA KESKUSTELUUN:

      RADIOSSA

      RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
      Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
      tai mene nettiradion ohjelmasivuille
      Televisiossa
      Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
      Osallistu
      LINKKIPALLOMERI.jpg
      kolmas_draft1 – Kopio.jpg
      Tieto-ekirjat
      Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png