© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

YDINVOIMAKATASTROFI. Miljardivirheet, joista ollaan aivan hiljaa kasvavat taas - uusimmat käänteet

 


SOROMNOO! Ydinvoiman kustannus- ja aikataulukatastrofi toteutuu kuin painajaisuni.

 

Millään aikataululla tai kuluilla ei ole mitään väliä kun on kyse ydinvoimasta. Suomen ydinvoimaloista on tullut aikamme Moolokin kita joka haukkaa. ylimääräisiä miljardeja toisen toisensa perään, nyt jo yhdeksän ja kolme saattaa olla tuloillaan,

 

Hölmöily jatkuu yhä vain kahdella työmaalla eikä kukaan ota vastuuta kohta 10 miljardiin euroon; 10 000 000 000, nousevista kustannusylityksistä.

 

Sanotaan asia nyt selvästi.

 

​Maan tavaksi on tullut häpeämätön harhautus. Hankkeet esitellään tarkoituksellisesti, läpimenon varmistamiseksi, liian pienellä budjetilla. Sitten hankkeiden annetaan kasvaa kun mitään sanktioita ei ole.

 

Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalan kokonaiskustannuksiksi arvioidaan alkuperäisen neljän miljardin sijasta jo 6,5–7 miljardia euroa, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä kertoo nyt Maaseudun Tulevaisuus lehdessä.

 

Laitoksen valmistuminen on siirtymässä vuodesta 2024 ties minne.

 

Hankesuunnittelupaperit ovat rutkasti myöhässä. Toinen, 10 vuotta myöhässä oleva Olkiluodon ydinvoimala, on jo yksi maailman kalleimmista rakennushankkeista, kustannukset nousevat kolmesta yhdeksään miljardiin.

 

Lisäksi ovat kolmen miljardin euron molemminpuoliset korvausvaatimukset TVO:n ja laitetoimittajan välillä.

 

Syksyllä TVO vetosi Euroopan Unioniin; Ranskan valtion pitää tukea lisämiljardeilla laitetoimittaja Arevaa, jonka rahat ovat lopussa. Ydinkustannusylitykset - jo hirmuiset 9 miljardia euroa - suistavat Suomen energiatalouden kurimukseen. Summahan on samansuuruinen kuin koko Suomen "kestävyysvaje."

 

Siis toinen mokoma lisää, sehän on poissa muista investoinneista maassa. Eikä kukaan tee mitään.

Meillä vallitsee pyhien lehmien vaikenemiskulttuuri. ​ Kun asiat ovat riittävän suuria, virheet megaluokkaa, suomalainen yhteiskunta vaikenee - mediaa myöden.

 

Mistä – pahimmillaan siis 12 miljardin euron – lisälasku nyhjäistään?

TAPAHTUI TÄTÄ ENNEN:

Maanantaina 9. lokakuuta 2017 ilmoitettiin, että Olkiluodon kolmas ydinvoimala myöhästyy taas puoli vuotta ja valmistuu - ehkä - toukokuussa 2019, nyt siis vuosikymmenen myöhässä.

 

Saattaa silti olla, että tämän vuosituhannen kaksi epätoivohanketta saadaan vihdoin maaliin kun hinnalla ei ole väliä. Kummankin pääsy kannattavaksi kantamaan kustannuksensa – koskaan - jää epävarmaksi.

 

 

Kuluylitykset ovat niin suuria, miljardiluokkaa Olkiluodossa ja Pyhäjoella, ettei asiasta mielellään puhuta, koska lopputuloslasku on liian suuri kerrottavaksi.

 

1. Olkiluodon kolmas ydinvoimala on jo yksi maailman kalleimmista rakennushankkeista, sen kustannukset uhkaavat yli kolminkertaistua alkuperäisestä 3,2, miljardista eurosta.

2. Lisäksi ovat kolmen miljardin euron molemminpuoliset korvausvaatimukset.

3. Suomalainen osapuoli pelkää jo, että ranskalaisilta loppuvat rahat. Se vaatii Euroopan Unionia vaatimaan Ranskan hallituksen lisäämään jo miljadiluokassa olevaa Arevan valtiontukea.

4. Pyhäjoen Voimalahanke pitäisi kaiken järjen nimissä lopettaa tähän paikkaan, mutta Venäjän ruttaaminen pelottaa päättäjiä.

5. Kun ylitykset kustannuksissa nousevat yli kymmenen miljardin tasolle - miten ihmeessä ydinvoimatoiminta voi tulla kannattavaksi?

6. Ainoa keino pysäyttää Pyhäjoen hanke on ilmeisesti, että loputkin osakkaista, erityisesti loputkin julkiset toimijat irtoavat siitä.

 

Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan ympärille on kehkeytnyt yhä uusia uskomattomia näytelmiä. Nyt sama uhkaa myös Pyhäjoella.

TVO; suomalainen rakennuttaja vaati syksyllä EU:n komissiolle tekemässään valituksessa, että Ranskan hallituksen tulisi antaa voimalan rakentajayhtiö Arevalle aiottua enemmän valtionapua, koska muuten on pelkona, että Areva eii pysty saattamaan yhdeksän vuotta myöhässä olevaa rakennnustyötä loppuun eikä vastaamaan TVO:n siltä vaatimista 2,6 miljardin euron korvausvaatimuksista.

TVO ilmoitti syyskuussa 2017, että se katsoo korvausvaatimuksensa koskevan myös saksalaista Arevan partneria Siemensia erityisesti jos Areva ei kykene hoitamaan vastuitaan.

 

Alun perin Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin piti valmistua vuonna 2009 ja maksaa noin 3 miljardia euroa, mutta rakentamisen lopullisen hinnan on arvioitu nousevan 8,5-9 miljardiin euroon. TVO ilmoitti 2017, että voimala saadaan käyttöön 2018.

Voimalan jo yli 13 vuotta kestäneen rakentamisen aikana rahan arvokin on muuttunut niin paljon, että alkuperäinen kolme miljardia euroa oli vuoden 2016 rahassa jo 3,64 miljardia euroa.

Kustannukset ylittävä summa ja myöhästymissakot ovat niin suuria, että ranskalainen voimalatoimittaja Areva yhdistetään suurempaan yhtiöön. Se puolestaan yrittää pestä kätensä miljardivastuistaan Olkiluodossa, jotka ranskalaisille uhkaavat langeta 10 vuoden myöhästymisen ja tunaroinnin vuoksi.

 

TVO-Suomi ja Areva-Ranska käyvät miljardiluokan oikeutta keskenään, se joka häviää ei selviä.

Teollisuuden Voima oli maksanut Olkiluotoon rakennettavasta uudesta EPR-tyyppisestä ydinvoimalasta jo 4,5 miljardia euroa, selviää TVO:n vuoden 2016 tilinpäätöksestä. Summa pitää sisällään lähes 1,2 miljardin euron korkokulut.

Talouselämä-lehden mukaan TVO:lla oli vuodenvaihteessa 2016-17 pitkäaikaista velkaa 4,8 miljardia euroa, josta Valtion ydinjätehuoltorahastolta noin miljardi euroa.Olkiluodosta päätettäessä velan määrän arvioitiin nousevan 2,7 miljardiin euroon.


Se tarkoittaa, että Olkiluodon kustannukset nousevat yhä vain.


Maksaako ranskalainen siitä aiheutuvat korvaukset?

 

TVO vaatii Areva-Siemens -konsortiolta noin 2,6 miljardia euroa korvauksena yhtiön kustannuksista ja menetyksistä, kun voimala ei valmistunut ajallaan.

Areva-Siemens -konsortion vaatii puolestaan TVO:lta 3,52 miljardia euroa lisähintaa voimalasta.

 

TVO:n mukaan laitoksen toimitus on sopimuksen mukaan kiinteähintainen avaimet-käteen -toimitus, jonka hinta TVO:lle ei riipu rakennuskustannuksista.

 

TVO on kuitenkin tiukoilla. Osa sen lähes viiden miljardin lainojen ehdoista on sidottu siihen, että TVO:n omavaraisuusaste ei alita 25:tä prosenttia. Jos omavaraisuus heikentyy liikaa, velkojat voivat sanoa lainansa irti. Viime vuodenvaihteessa omavaraisuusaste oli enää 26,6 prosenttia.

 

Ei ollut pari vuotta sitten ihme, että Suomen pääministeri Juha Sipilä kävi kyselemässä Ranskassa miten käy. Silloinen Ranskan Presidentti Francoise Hollande levitteli käsiään eikä kukaan uskalla kysyä nyt näin ikäviä Emmanuel Macronilta.

 

60 suomalaista yritystä on sitoutunut TVO:n ydinsähköön. Myös suomalaiset kunnat ovat tehneet pitkäaikaisia ostositoumuksia ydinsähköstä ennakkoon sidottuun kiinteään hintaan.

Pyhäjoen voimalan pääosalan on venäläinen Rosatom mutta mm Fortum on "puolipakolla " junailtu mukaan.

Hanke takkuilee:  Fennovoiman ydinvoimahanke on koetellut lupaprosessia. Jo poliittisen päätöksenteon vaiheessa aikatauluja tulkittiin joustavasti, kun ­ensimmäisen periaatepäätöksen jälkeen moni omistaja-asia hankkeessa muuttui.

Fennovoima sai hallituksen ystävällisen, tulkinnan avulla rakennuslupahakemuksen sisään juuri ­ennen määräaikaa kesällä 2015. Luvan käsittely on kuitenkin viipynyt, koska ­tarvittavia aineistoja puuttuu yhä vain.


Ydinvoima on opinkappale, uskonto, jota vastustetaan tai puolustetaan suurella tunteella. Poliittisesti se on kokoomuksen hanke, jota aseveljet ammattiyhdistysliikkeessä ovat tukeneet luullessaan siten pelastavansa katoavat teolliset työpaikat.

 

Tosiasiassa ydinvoiman lisärakentaminen ankkuroi energian tuotantorakenteen puoleksi vuosisadaksi yhdenlaiseen yhä huonommin energiamuotojen välillä menestyvään teknologiaan. Kymmenien miljardien pääomapanos sidotaan tuotantotapaan, jonka riskit on ulkoistettu yhteiskunnalle ja josta hyöty valuu ulkomaille. Samalla menetetään mahdollisuus vaurastua uusilla läpimurtoenergioilla.


Kun Olkiluodon lisäksi menossa on yhä sekavammalta näyttävä Venäjän Fennovoimavoimala Suomeen, on koko paketti vaarallisen hälyttävä kokonaisuus.
Riski on niin suuri, ettei sitä tohdita edes tarkastella - ei taloudellisesti eikä ydinturvallisuusongelmana.

 

Myös toinen ydinvoimalahanke viivästyy jo paperisodassa. Pyhäjoelle ydinvoimalaa rakentava Fennovoima arvioi saavansa venäläisvoimalalleen rakennusluvan vasta vuonna 2019 eikä aiotun, tämän vuoden aikana. Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksensa kesällä 2015. Rakentamisluvan myöntää valtioneuvosto. Edellytyksenä on myönteinen arvio Säteilyturvakeskukselta.

 

– Olemme arvioineet työn edistymistä ja päättäneet siirtää tavoitteemme luvan saamiseksi vuodelle 2019. Suomalaisten vaatimusten ja lainsäädännön huomioiminen suunnittelutyössä on vienyt laitostoimittajalta enemmän aikaa kuin alun perin odotimme, kertoi Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki yhtiön tiedotteessa 2017.

Koska ensimmäisen kolmen vuoden aikana dokumenttien toimitus on ollut kiusallisen hidasta, Säteilyturvakeskuskaan ei ole päässyt tekemään arviotaan kunnolla. Fennovoima on toimittanut STUK:ille suunnitteluaineistoja jopa vuoden myöhässä.

 

Vaikka itse ydinvoimalalla ei vielä olekaan rakentamislupaa, työt alueella ovat jo täydessä käynnissä.

Yksityistämisen autuus
Olkiluoto ja Fennovoima ovat yksityisen pääoman poliittisella päätöksellä syntyneitä hankkeita, jossa lopullinen riski on kuitenkin yhteiskunnalla jos talous ei pidä eikä turvallisuus toimi.
Ne ovat pahimpia esimerkkejä johon julkinen-yksityinen partneruus voi pahimmillaan, johtaa.


Suomessa on yksityistämisen ideassa tapahtunut suuri väärinkäsitys.
Privaattia puolustetaan sen paremmalla kyvyllä saada aikaan, tehdä tuottavammin ja laadukkaammin tulosta, riskinottokyvyllä ja osaamisella.
Sipilän hallitukselle tästä on tullut opinkappale kokoomuksen ja perussuomalaisten -sinisten duunariänkyröiden vuoksi.

 

 

 

Järjestelmällistä ”harhautusta”
Maan tavaksi on tullut, jos sen suoraan sanon; tarkoituksellinen harhautus. Hankkeet esitellään tarkoituksellisesti, läpimenon varmistamiseksi, liian pienellä budjetilla. Sitten hankkeiden annetaan kasvaa kun mitään sanktioita ei ole. Jotkut hyötyvät tästä miljoonia ja tilaajaportaassa syödään tuottajan herkkuja,
Hankintalainsäädännön ja kilpailuttamisen piti tuoda taloudellista etua vaan kuinka kävi?
Suomessa yksityistäminen ymmärretään väärin: tulot tuottajalle, riski ja lisälasku tilaajalle ei ole markkinataloutta vaan röyhkeää.

En ole yksityistä liiketoimintaa vastaan, päinvastoin. Mutta tätä opillista neuvostomallia, jossa yksityinen tuottaja tekee voittoa tilaajan riskillä en ymmärrä taloudellisena toimintana.

Seuraava koko kansan elämään vaikuttava miljardilasku uhkaa sotessa.

 

 

Suurimmat virheet Suomen talouselämässä:

Olkiluodon kolmas ydinvoimala, Fennovoima, Talvivaaran kaivos, Stora Enson Consolidated kauppa, Skopin Tampella kauppa, kansainvälistyminen ja vakuutusyhtiö Kansa, Hankkijan uusi liikeidea, Metsäliitto ja MoDo-kauppa vai valtion kuvaputkitehdas Valco?

 

Megaluokkaa ovat olleet onneksi vain neljä suurinta virhepäätelmää ydinvoiman jälkeen:

 

1. Suomen historian suurimmat tappiot toteutuivat, kun Nokialta ostettua kännykkävalmistusta yrittänyt amerikkalainen Microsoft Mobile Oy kirjasi viime vuodelta 2016 järkyttävän 7 790 miljoonan euron liiketappion.

Microsoft Mobilen yhdysvaltalaiselle emoyhtiölle ei Nokian kännykkätoimintojen alasajolla ole ollut kuitenkaan merkittävää tulosvaikutusta.

 

2. Sonera maksoi Kaj-Erik Relanderin johdolla 4 300 miljoonaa euroa Saksan ja Italian umts-toimiluvista vuonna 2000. Pari vuotta myöhemmin sijoitukset ”ilmaan” olivat muuttuneet arvottomiksi. Sonera liitettiin ruotsalaiseen Teliaan. Nyt Soneraa ei enää ole.


3. Stora Enso osti Jukka Härmälän ja Claes Dahlbäckin johdolla vuonna 2000 Yhdysvalloista Consolidated Papersin velkoineen yhteensä 4 800 miljoonalla eurolla. Consolidated myytiin pääomasijoittajille vuonna 2007. Antti Koulumies laski vuonna 2010, että Stora Enso lopulliset tappiot Amerikan-valloituksesta olivat 2 000 – 2 700 miljoonaa euroa.
 

4. Outokumpu-konsernin kahdeksan vuoden nettotappiot olivat Talouselämän laskelman mukaan yhteensä lähes 3 200 miljoonaa euroa ennen vuotta 2016.

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png