© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

ORPO BUDJETTI Taloutta ennustetaan pieleen, tarkoituksella?

September 1, 2017

 

Valtiovarainministeriö veti tavan mukaan sopivat kasvuluvut budjetin perusteeksi. Ne ovat aina poliitikoille jumalansanaa johon valtiotalous sitoutetaan.

Niin taas vaikka ennusteet hyppivät pieleen.

 

Katsotaanpa lukuja ja ennustajia. Ensin kuitenkin alkunäytös.


 

 

Suomessa on kolme teatteria joiden näytelmäklassikkoa esitetään uusintoina vuodesta toiseen. Tuntematon Sotilas, Työmarkkinateatteri ja Budjettiesitys.


Valtiovarainministeri Petteri Orpo esitteli vanhaa perinnettä ja draaman kaarta noudattaen uuden budjetin.

 

 Sen linja on johdonmukainen; lisää velkaa lasten maksettavaksi, lisää leikkauksia lasten vanhemmille. Yritystukiaisiin ei kosketa, yritysverotus säilyy alhaisena vaikka maksuvaraa taas olisi. Pääomaverot saavat edelleen erityiskohtelun verotuksessa ja EKP:n raharuiskun kautta Suomen Pankin letkusta.

 

Tavan mukaan Suomen kansaa syyllistetään sen hyvinvoinnista kuin tuhlaajatyttöjä ja -poikia, palkat ovat liian suuria, kansa tuhlaa eli elää yli julkisten varojen.

 

NYT ei pidä vaatia lisää palkkaa tai seuraa Harmageddon.

 

Sen sijaan syytä ei ole koskemattomissa vanhojen puolueiden vanhoille puolueille vanhoihin rakenteisiin jakamissa yritystuissa ja maatalouden tukiaisissa ja verohelpotuksissa, joilla yrityksiä markkinoilla tuetaan kilpailussa väärin ja ostetaan alemmat palkat.

(Sanottakoon, että katsannossani talousidelogisesti vanhoja puolueita ovat myös perussuomalaiset kuin sininen unelmakin, joiden nimi on hallitusohjelman alla.)

 

Vanhoja teollisuuden aloja ja huonoja firmoja voidaan yrittää hetki ylläpitää elvytysvaroin, mutta siinä ei ole lopulta mitään järkeä, koska noutaja tulee silloin vain jälkijunassa.

 

VEROTUSVERTAILU

 

Väite Suomen korkeasta veroasteesta ei ole totta kertoo eurooppalainen vertailu.

Vauraimmat nauttivat Suomessa erityishyvää kohtelua.

EI NE MENOT KASVA, VAAN TULOT LASKEVAT - TARKOITUKSELLA
Tosiasiassa julkinen velka, ensi vuonna 111 miljardia euroa ei ole kasvanut julkisten menojen kasvun vuoksi nykyiselleen vuoden 2008 alle 40 miljardista.


Ei ahdinko johdu liioista kuluista, että menoja olisi lisätty, budjetin loppusummaa nostettu, vaan tulojen pienentymisestä - myös aivan tarkoituksellisesti kadotetuista verotuloista ennen muuta yritys-, pääoma- ja osinkoveroista ja tukiaspolitiikasta, jonka haitallisuus on markkinatalouden uudistumisen teorian ja käytännön vastaista, mutta näköjään pysyvää.

 

Syy velkaantumiseen on siis valtion tulojen alenemisessa, joka johtuu vuosikymmeniä jatkuneista yritysten, pääomatulojen ja varakkaiden tulonsaajien veronalennuksista, verovälttelystä ja -kierrosta ja pankkien takaamiseen otetusta velasta. Kataisen-Urpilaisen hallituksessahan oli kallis kauhun tasapainosysteemim omaan jalkaan ampumissyteemi. Sama määrä mikä leikataan kompensoidaan verohelpotuksilla.

 

Puhe himoverotetusta maasta, jota Kauppakamarin toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä kävi taas televisiossa satuilemassa on sekin ikuinen repliikki budjettinäytelmissä, mutta väärä todistus Katsokaa graafia yllä..

 

Keskimääräinen veroaste oli vuonna 2011 Suomessa alhaisimmillaan, vain 23,2 prosenttia, kun se vuonna 1995 oli vielä 35,3 prosenttia. Sen jälkeen on verotusta kiristetty raippaveroin eläkeläisiltä ja hyvätuloisilta ”solidaarisuusverolla” joka nyt poistuu. Tasaverot alv ja kunnallisveroaste ovat nousseet, tämä kirpaisee pienituloista suhteellisesti enemmän.

Suomessa yritysten yhteisöveroa on laskettu 1993 29 prosentin tasolta 20 prosenttiin.

 

Vuodesta 1990 lähtien vuoteen 2014 eniten on kasvanut liikevaihdon mukaan kerättyjen verojen kertymä: 123,3 %. Kunnallisveron kertymä on kasvanut 115,2 prosenttia mutta valtion tulo- ja varallisuusvero vain 47,7 prosenttia.

Kelan 2012 tutkimuksen mukaan suurituloisten, yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien veroprosentti vaihtelee sattumanvaraisesti nollan ja 50 prosentin välillä. Tuloveron tuotto valtiolle on kasvanut hyvin maltillisesti, kunnallisveroon ja liikevaihtoon perustuvien verojen kasvuun verrattuna.

 

Velkaa 100-vuotiaassa Suomessa riittää valtion 111 miljardin euron lisäksi muillakin.

 

Suomalaisilla on enemmän velkaa kuin koskaan mutta vastapainoksi myös ennätysmäärä varallisuutta. Pelkästään rahoitusvarallisuutta on lähes 300 miljardin euron edestä: lähes 220 miljardin arvolla osakkeita, rahasto-osuuksia ja vakuutussaamisia. Talletuksia käyttötileille ja erilaisille säästötileille oli reilut 80 miljardia mikä on talletuskorkolamassa huikean paljon.


Suurin osa rahoitusvarallisuudesta keskittyi rikkaimmille kuten myös 128 prosenttiin bruttokansantuotteesta yltänyt kotitalousvelka keskittyy suurasuntovelallisille. mutta kasvaa eniten kulutusluotoissa, joissa koronkiskurit keräävät suuria summia, koska kiskonnasta on syntynyt laillinen bisnes.

 

 

KUINKA PIELEEN ENNUSTE MENEE NYT?

Suomessa on keskusteltu vuodesta 2008 saakka mikä on maan todellinen taloudellinen asema. Koko vaalikausi 2011-2015 meni tilanteen tajuamiseen, kerta toisensa jälkeen eikä valmista tullut.

 

Jokaisen vaalikauden alussa valtiovarainministeriö esittää, Suomen Pankin vahvistuksella kiveen hakatut luvut hallitusohjelmien perustaksi, jokaisen vaalikauden aikana ne huomataan tarkoitushakuisiksi jallitusluvuiksi -kulloisenkin poliittisen tarpeen mukaan.

 

Valtiovarainministeriö teki historiallisen emävirheen vuonna kesällä 2012, kun se ennusti uudelle Kataisen hallitukselle bruttokansantuotteen kääntyvän kasvuun vuoden 2011-2012 "minitaantuman" jälkeen.

Pieleen meni samana vuonna muillakin, joka vaikutti koko politiikkaan virhejohdannaisena. Joulukuussa 2012 Suomen Pankki ennusti, että Suomen talous kasvaisi 0,4 prosenttia vuonna 2013. POP Pankki 0,3 prosentin kasvua. Tapiola Pankki ennusti nollaa. Nordea puolestaan jopa 1,0 prosentin kasvua. Danske Bank 0,5 prosentin kasvua. OP-Pohjola tammikuussa 2013 0,8 prosentin kasvuun.

 

Todellisuudessa Suomen talous supistui 1,4 prosenttia 2013.

 

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos teki eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimeksiannosta tutkimuksen valtion talousarvioiden verotuloennusteiden osuvuudesta vuosina jo 1998−2007. Johtopäätös tutkimuksesta oli se, että finanssipolitiikan valmistelussa käytetyt valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteet ovat olleet epätarkkoja, mutta osuma ei ole ollut parempi tai huonompi kuin muidenkaan talousennustajain.

 

Ennusteisiin on aiheuttanut eniten epätarkkuutta vaikeus ennustaa suhdanteiden käännepisteitä. Siis juuri tällaisia aikoja, sehän nähtiin keväällä 2017 kun mm. Nordea joutui korjaamaan täysin väärää ennustettaan puolella.

 

Korkeasuhdanteen aikana bruttokansantuotteen kasvu on keskimäärin aliarvioitu ja laskusuhdanteen aikana bruttokansantuotteen kasvu on puolestaan yliarvioitu, totesi PTT.

Tällä logiikalla nyt arvioidaan – työmarkkinasyistä - alakanttiin.

 

Pienikin erhe on kansantalouden tasolle siirrettynä suuri, väärä toiveikkuus johtaa väärään talouspolitiikkaan.

 

Valtiovarainministeriö on epävirallisesti ”tunnustanut”, että sen ennusteissa on ripaus virallista optimismia tai pessimismiä kulloisenkin poliittisen tarpeen mukaan.”

Tästä tuli piiskaa Valtiontalouden tarkastusvirastolta viime vaalikauden jälkeen, ennusteita ei olisi pitänyt ylimitoittaa, se kävi kalliiksi kansantaloudelle.

 

Talousennusteiden vaikeutta ja virheitä tutkinut Pentti Vartia tiivisti kahdesta lamasta saadun kokemuksen seuraavasti (Sitran raportissa jo 2010):
”Koska kriisejä ei voida ennustaa, niihin on varauduttava”.
 

Ennustaminen ei ole kovin varmaa siis myöskään julkisella puolella. Valtioiden talousennusteet ovat viime vuosina olleet huomattavan ylioptimistisia etenkin budjettivajeensa supistamista yrittävissä maissa.

 

IMF totesi syksyllä 2012, että valtiot ovat perustaneet ennusteensa oletukseen, että jokainen euron leikkaus julkisissa menoissa leikkaisi talouskasvua 0,50 euroa. Todellisuudessa toteutunut talouskasvun supistuminen on ollut luokkaa 0,9-1,7 euroa.

Eli leikkauslinja on ollut väärää politiikkaa joka on tullut omaan nilkkaan.

 

Tästäkään ei tohdita avoimesti puhua.



 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png