© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

SUOMIKATSAUS 3. Hyvän olon psykoosi valtaa mielemme

August 16, 2017

 

ONHAN KAIKKI NYT VARMASTI HYVIN?

Viime vuodet ovat olleet yhtä natinaa ja valitusta. On luultu, että lama loppuu mutta ei vaan ole loppunut.

Mutta nyt.

Meidät kaikki on vallannut Toivo kuin Kataisen kokoomuksen 12 vuotta sitten. Haluamme, että nyt menee paremmin.

 

Jotkut haluavat taas panna jakovaraa peliin. Toiset taas haluvat kivaa fiilistä kaikille mutta fyrkat edelleen omaan taskuun. Olemme hyvin menee olon tarpeessa

 

 

NYT ON rehellisyyden nimessä myös kerrottava, että elämme edelleen kotipaikan lottovoittajien Suomessa.

Yhteiskunnan kehittämiseen tulee entistä vähemmän uusia suuntia, mutta olisi kovin lyhytnäköistä sanoa, ettei Suomessa saada mitään aikaan.

 

Vasta 150 vuotta sitten olimme alusmaa, joka loi kielen,kulttuurin, instituutiot, tullin, teollisuuden, senaatin, oman rahan, kirjallisuuden, kansansivistyksen, osuustoiminnan, 8-tuntisen työpäivän, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, teollisuuden, omat pankit, itsenäisyyden, neuvolat, kirjastolaitoksen, valtionyhtiöt, yritys- ja maataloustuen, verohelpotukset, työttömyysturvan, pekkaspäivät, työterveysjärjestelmän, maksuttoman yliopiston ja peruskoulun, Tekesin, Sitran ja työsopimukset.


 

Maa, joka selvisi kansalaissodasta yhtenäiseksi, pärjäämään talvi- jatko- ja kylmään sotaan. Maksoi velat Amerikkaan, sotakorvaukset, EU-jäsenmaksut ja Kreikan tuet.

Nyt Suomi on maailman paras maa asua kuten Newsweek-lehti todisti 2011.

 

On lottovoitto syntyä suomalaiseksi, jossa ihmiset ovat tutkitusti eräitä maailman onnellisimpia ja vauraimpia sillä Suomi on tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta.


Satojen vuosien kampailun jälkeen Suomi on marssinut päämääräänsä ruottalaisten komennosta ja idän ryssän ikeestä pitkälle länteen. Suomi on nyt Kalmarin Unionin, Ruotsin vallan, Venäjän autonomian, sisällissodan, talvi- jatko- ja kylmän sodan yöpakkasten YYA-kauden jälkeen Euroopan Unionissa ja Nato-yhteensopiva.


Se on voittanut Ruotsin kielen ylivallan, venäläistymisen ja suomettumisen.
Suomalaiset naiset ovat – eivät vain kauniita, ihania ja kiehtovia, vaan myös korkeasti koulutettuja ja tasa-arvoisia. Maailman ensimmäinen naiskansanedustaja oli jo 1907 suomalainen - 19 kertaisesti. Nyt naisia on hallituksissa aina puolet ja suurin määrä maailmassa parlamentissa.


Sen tuloksena Suomi on pehmeiden arvojen; lasten hoidon, sosiaaliturvan, koulutuksen ja ihmisoikeuksien kärkimaa.

 

Suomessa on korkea sosiaaliturva ja elintaso. Erona Suomen hyvinvoinnissa useimpiin muihin maihin nähden on, että yhteiskunnallisen turvaverkon piiriin kuuluvat kaikki ja että etuudet ovat kansainvälisesti vertailtuna varsin suuria. Perusperiaatteena Suomessa on oikeuksien universaalisuus, eli kaikilla on yksilöllinen oikeus yhteiskunnan tukeen, mikäli hän ei itse kykene elättämään itseään. Kansan koulutustaso on Suomessa Euroopan korkeampia.

 

Vuonna 1999 peruskoulun jälkeinen koulutus oli 25–59-vuotiaista suomalaisista 74,5 prosentilla, EU-maissa keskimäärin 61,8 prosentilla. Erityisesti naisten koulutustaso on Suomessa EU-maiden keskitasoa korkeampi. Naisten asema ja vaikutus Suomessa on huippuluokkaa.

 

 

 

 

Maailmanlaajuisessa elintaso- ja terveysvertailussa suomalaiset kuuluvat vauraiden ja terveiden kansakuntien harvalukuiseen joukkoon, jossa ovat läntinen Eurooppa, Japani, Pohjois-Amerikka, Australia ja Uusi-Seelanti. Niissä tarttuvat taudit ovat harvinaisia, lapset ovat terveitä ja ihmiset elävät pitkään, niissä on myös parhaat terveyspalvelut.

Suomi oli kahdeksas the Legatum Instituten vuosittain julkaisemassa kansainvälisessä vaurausvertailussa. Vertailussa tarkasteltiin 142 maan vaurautta kahdeksalla eri osa-alueella. Kärkeä pitivät Norja, Sveitsi ja Uusi-Seelanti
 

A-reitattu Suomi on taseeltaan selvästi voitollinen maa kun lasketaan mukaan sen sosiaalivakuutusjärjestelmän valtion 54 miljardin euron vuosibudjetin yli kolminkertaisesti ylittävä varallisuus mukaan. Suomen valtion velka kasvaa, mutta on verrokkeihin nähden vielä maltillinen.

 

Arvostetun Foreign Policy -lehden julkaiseman vertailun mukaan Suomi on maailman vähiten hauras maa, siis hyvin turvallinen ja vakaa.

Suomi on maailman kuudenneksi ja Euroopan onnellisin maa the World Happiness Reportin mukaan, mittareina olivat kansantuote henkeä kohden, odotettava elinikä, tunne vapaudesta elämänvalintoihin, korruptioaste, anteliaisuus sekä luotettavien ystävien määrä.

 

OECD:n How´s life raportin mukaan suomalaisnuorten osaaminen on OECD-maiden huippua. Osaamista mitattiin luku-, lasku- ja ongelmanratkaisutaidoilla 11 eri osa-alueella.

 

Suomessa asuvat ulkomaalaisetkin ovat keskimääräistä paremmin koulutettuja: 40 prosenttia on korkeakoulutettuja. Suomalaiset itse sijoittuvat neljänsiksi EF Education First -koulutusyhtiön raportissa, jossa vertailtiin englannin osaamista niissä maissa, joissa se ei ole äidinkieli.

 

Suomi sijoittui EU-maiden kärkeen myös asumistyytyväisyydessä.

 

Ranskalainen aikakauslehti Monocle valitsi 2014 Helsingin maailman viidenneksi parhaaksi asuinkaupungiksi.

 

 

Suomalaisten pääomasijoitusyhtiöiden hallinnoimat pääomat nousivat jo 2015 kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen; 5,8 miljardiin euroon, niistä 1,2 miljardia oli start up yrityksiin sijoittavissa rahastoissa. Kansainväliset pääomasijoittajat sijoittivat tammi-kesäkuussa 2015 suomalaisiin yrityksiin 403 miljoonaa euroa.

 

Maailman talousfoorumin, WEF, mukaan Suomessa on maailman paras infrastruktuuri ja siten parhaat valmiudet informaatioteknologian hyödyntämiseen, mikä selittyy WEF:n mukaan Suomen ”vahvalla innovaatiokulttuurilla.”

 

Bloomberg on puolestaan arvioinut maailman innovatiivisimmat maat 2015 ja Suomi on noussut vertailussa neljänneksi yhdeksänneltä sijalta.

 

HYVÄ MAA VALITTAA
Uusliberalismikin on tuonut kaikenlaista kivaa.

Pörssiyrityksilläkin menee niin hyvin, että niillä on aikaa valittaa - vuosittain yli 11 miljardin voitonjaon alla, kurjuuttaan ja vaatia lisää tukea ja helpotuksia.

 

EKP:n setelipainajaisten ansiosta taas on meklareillakin varaa lyödä shorttausvetoja muutamalla miljardilla veikkaamalla lyhyesti kenellä menee heikoimmin.

 

Vauraisiin suomalaisiin suuryrityksiin voi kävellä 40 kertaa sisään ja huijata rahaa miljoonakaupalla kun ne eivät tiedä globalisaatiossa kuka niiden johtaja on ja kelle prokura kuuluu. Ei ihme, että korppikotkat leijuvat samojen pörssiyhtiöiden yllä.

Vaikka Suomessa talouden mittarit sojottavat alaspäin ei hätä koske kuin 700 000 köyhää ja 400 000 työtöntä muiden voidessa taantuman alkuun osuneiden suurten palkankorotusten vuoksi paremmin kuin koskaan.


Suomessa on vielä rajat auki muuttaa vaikka Portugaliin tai viedä verot paratiisiin, mitä mahdollisuutta runsaasti käytetäänkin.


Suomen väestö ikääntyy, mutta onnekseen maahan saapuu rajan yli nuorta intohimoista työvoimaa reserviksi niin työvoima- kuin miespulaankin.

 

 

JA SITTEN...
Yliopistoillammekin on rikkaassa Suomessa vauraudessaan Oma Tarina; kertomus kuinka pahoin asiat ovat heti sen jälkeen kun niille kerättiin satojen miljoonien varallisuusaalto.


Kauppalaivastomme, pankit, sokeriteollisuus, Ingman, telakat, menestyneet startupista nousseet yritykset, myös Tele, Nokian kännykät, Instrumentarium, malmivarannot, Kemira ja ja muuta huoltovarmuushelmiä on saatu jo myytyä ulkomaalaisille.  Pian myös Neste ja rautatiet.


Suomalaiset ovat niin vauraita, että he siirtävät työpaikkoja ulkomaille ja niin vahva kansa globalisaatiossakin, että voimakkaimmilla kansallisuusaatteen vaalijoilla on kanttia osoittaa etnisten suomalaisten ylivoima vaatimalla rajoja kiinni Neuvostoliiton malliin.


Suomen kansa on niin suomalainen, että se pelkää vieraita kiimaisia nuorukaisia ja liinapäisiä naisia enemmän kun lapsuuteni omia huivipäisiä Mummoja.

 

Katsokaa viimeistä 20 vuotta; YYA-sopimuksen lopettaminen, lama, sen nujertaminen, liittyminen Euroopan Unioniin, mahdollisuus edes pohtia Natoa, maan elinkeinorakenteen astuminen puujaloilta tietotekniikan, hi-techin, bio-techin ja hi-tech-konepajateollisuuden menestyjäksi on pelastanut maan. Meriteollisuus nousi taas kuopasta - kun Saksa astui kehiin. Peliteollisuuden kautta ilmenee, että ensi kertaa suomalaiset ovat oppineet kuluttajalähtöisille sisältöaloille pelkistä insinööritieteistä. Maan luottoluokitus on edelleen ”vakaa” vaikka yksi aa menikin syksyllä 2014.

 

Maamme kansainvälinen asema on parantunut vaikkemme YK:n turvaneuvostoon päässeetkään. Ulko- ja talouspolitiikan menestyksen, onnistuneen innovaatiotoiminnan kautta on saatu rahaa ja asemia, ehkä kaiken kaikkiaan parempaa kansallista turvaakin.

 

Viimeisessä asiassa ei kuitenkaan pidä olla liian naivi, me olemme geopoliittinen nappula suurten pelissä, eikä kukaan ole meitä koskaan auttanut, kun kova paikka tulee.

 

Ukrainan kriisi oli terve herätys maantieteestä.

 

Kansainvaellusten hallitsematon alkaminen aina tänne Pohjan perukoille saakka kertoi kuinka samassa maailmassa me elämmekään.

 

Euroopan ja kaikkien kansojen vieraspelkoisten reaktio puolestaan kertoi miten lähellä 1900-luvun sula hulluus on päästä uudestaan irti.

 

Silti oman maan sisälle ei ole löydetty samaa paloa kuin pyrkimisessä maailmalle unioneihin. Olemme vain ongelmissa tämän maapalloistumisen keskellä.

 

Riittääkö Suomen henkinen ja aineellinen resurssi maailman yhdentyessä ja globaalien ongelmien vaikuttaessa väkisin meihin?

 

 

 Kolmas kierros pitäisi osata välttää...


 

NÄIN JOUDUTAAN LIEMEEN TAKAISIN

Euroopassa muhii pankkikriisin aineksia. Velkamäärät ovat tapissa pankeilla, valtioilla, kotitalouksilla.

Piittamaton yläluokka saa kansalaisia kapinamielelle ahneuksissaan.

EKP pitää lavastusta pystyssä setelipainajaisilla... riskejäkin siis on...

 

Rahoituskriisit alkavat kovan kasvukehityksen kautta kun yritysten ja rahoituslaitosten matalariskiset sijoitukset tuottavat ja talouskasvu alkaa kiihtyä.

Yritykset ja rahoittajat ottavat tuolloin suurempia riskejä investoinneissaan. Innostus siirtyy yrityksiltä ja kotitalouksilta pankkisektorille, lainaa ja instrumentteja tyrkytetään ja saa. Luoton ehdot keventyvät ja kaikkien investointien uskotaan olevan kannattavia. Kasvukierre nostaa varallisuuskohteiden hintoja velkarahan lisätessä kysyntää. Luottoa aletaan jakaa yhä enemmän kuin huolta huomisesta ei enää olisikaan.

 

Nuoret meklarit innostuvat, että nyt on koittanut tuhatvuotinen valtakunta, jossa tullaan kolmessa vuodessa miljonääriksi.

Media lähtee tähän mukaan koska toimittajasukupolvi on edellisestä lamasta muuttunut tai osaajat on siirretty homekorvien kuoroon, joka ei nykymenosta mitään tiedä. Rahoitusmarkkinoiden rajojen tullessa tietysti pikkuhiljaa vastaan ei uusia osallistujia enää ilmestykään tähän pankkimaailman pyramidiin, vaan ketjulainat tyssäävät pelaajien puutteeseen.

 

Sitten alkavat velkarahalla riskisijoituksia tehneiden vaikeudet: tehdään pakkomyyntejä ja alkaa varallisuushintojen negatiivinen kehitys.3.. Kukaan ei enää luota toisiin kun tuntee oman humpuukihistoriansa.

 

Alkaa paniikki matalariskistenkin sijoitusten muuttuessa tappiollisiksi. Velkojen lyhentäminen vaikeutuu rahoittaja alkaa hiostaa ja kuluttajain velka vaikeuttaa reaalitalouden kehitystä kun aletaan maksaa velkaa ja kuluttaa vähemmän. Nekin, joilla, on, muuttuvat varovaisemmaksi.

Sitten ollaankin päinvastaisessa kierteessä. Jokainen huhu syöksee nuoret meklarit paniikkiin, tapahtuu entisen toiveajattelu-järjenlähdön jälkeen markkinapsykoosin vastaliike epäluulon ruokkima paniikki-järjenlähtö.

 

Itseään korjaava vapaa markkinatalous ei olekaan vapaa muussa kuin pudotuksessa. Yht´äkkiä kirottu valtio onkin ei häirikkö markkinoilla, vaan turvasatama, josta toki halutaan sitten auringon paistaessa, äkkiä merille - kun veromaksajien raha-automaattipajatso on tyhjennetty.

 

Kun menee huonosti, hän, jolla on Muumimamman tavoin hilloa pärjää. Tyhjän kellarin yrityksille ja tyhjän hillopurkin ihmisille käy huonosti - paitsi pankeille, joilla on suojanaan seteliselkärankainen poliitikko ja heidän kauttaan kansan karttuisat kädet. Ja johtaja-aatelille, joka on tässä aikamme aatelin virityksessä virheissäänkin korvaamaton bonuskone.

 

TALOUSTIEDE

Talouden takana sanotaan olevan tiede, taloustiede, olette huomanneet, että minä, vanha mies sanon kokemuksesta, että pikemmin siellä takana on uskomus ellei ihan uskonto. Ei väliä onko puhe sosialimista tai kapitalismista.

 

Teorian kyseenalaistaminen vaikeutuu, koska me ihmiset niin mielellämme takerrumme omaan alkuperäiseen ajatukseemme, oppiin, josta tuleekin usko ja jota vielä samalla vahvistamme näillä todellisuudesta sopivasti keräämillämme osahavainnoilla.


Teoriaan on kuulunut, että markkinat korjaavat itseään, ekonomistien lisäksi virheitä ovat tehneet myös ne joiden olisi pitänyt tietää. Mutta kun arviointilaitokset ja yritykset sekä ovat tilintarkastajia, kirjanpitäjiä, luokittajia että arvioijia, seuraa kaamea sotku.


Yrityksen - tai rahoituslaitoksen - ulkopuolisen tahon tekemän talouden ja toiminnan tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön antamat tiedot ovat oikeita ja sen toiminta lainmukaista ja vastaa sen omistajien etuja. Tämän tulisi vakuuttaa yleisö, että kapitalististen yhtiöiden johto ei ole korruptoitunut ja toiminta on asianmukaista.


Kyse taloudenpidossa ei siis ole ollut vain suurten palkkioiden ajamasta lyhytnäköisestä riskinotosta, vaan järjestelmällisestä toiminnasta, jossa etujen vyyhti on pantu palvelemaan harvojen intressiä, omistajia ja yleisöä on suorastaan johdettu harhaan.

 

Taloustutkija Jussi Raumolin, joka on ollut yksi harvoja toisen linjan ekonomisteja, syytti jo yli vuosikymmen sitten kollegoitaan ja poliitikkoja yhden totuuden tien vaarallisuudesta. Nämä uusliberaalit ekonomistit kun luulevat jokainen tietävänsä miten asiat tapahtuvat, selittävät sitä teoriastaan lähtien, mutta eivät huomaa että maailma onkin paljon monimutkaisempi ja sisältää ennakoimattomia suuria yllätyksiä.

 

He ovat selittäneet menneisyyttä omasta teoriastaan käsin, jossa menneisyys alkaa Milton Friedmanista, 1970-luvulla eikä ulotu edes suureen lamaan 1930-luvulla.

Kun historiaan on ollut vain yksi teoreettinen selitys ja usko johonkin mantraan (markkinavoimien erehtymättömyys) on menty pahasti pieleen.

 

Koska ekonomisteilla on lopulta vähän kokemusta reaalielämästä he majoittuvat tilastojen taakse arvioimaan keskimäärää eivätkä näe suuria muuttujia kun ne tapahtuvat ulkopuolella totutun.

Asuntokupla ja rahoitusinstrumenttien käyttö, johtaja-aatelin kvartaalimanipulaatiopeli omaksi eduksi sekä Venäjän oligarkeilta mallinnettu omaisuuden siirto jäi huomaamatta.

 

Tapani Lausti esitteli 2015 nettikirjoitussarjassaan Yhdysvaltain tilaa toisinajattelijoiden silmin. Kanadassa nykyään työskentelevä yhdysvaltalainen professori Henry A. Giroux on yksi Yhdysvaltain nykyisen politiikan kriittisimpiä tarkastelijoita.

 

”Finanssihirviöiden hallitsemassa maassa elämää ei enää leimaa usko järkeen, kriittiseen ajatteluun ja lähimmäisten auttamiseen. Kriittisen koulutuksen ja ajattelun jäänteitä halveksitaan. Suurpääoman tukemat kiihko-oikeistolaiset poliitikot halveksivat julkisin varoin rahoitettuja kouluja ja vieroksuvat verotusta, kriittistä ajattelua rohkaisevia instituutioita sekä yhteistä hyvää tukevia sosiaalipoliittisia ohjelmia.”

 

Neoliberalismi vihaa kaikkea yhteisöllisyyttä, koska yhteistyöhön perustuva kulttuuri on ristiriidassa yksilöllistä voimaa palvovan ajattelun kanssa.

Tämä kaikki on Giroux'n mukaan osa kasinokapitalismia, joka opetuksessa tähtää tukahduttavaan pedagogiaan. Opiskelijoihin halutaan istuttaa kurinalaisuutta, jotta he sisäistäisivät vallitsevat valtarakenteet.

Heidän ei haluta kehittävän kriittistä ajattelukykyään. Niin meistä tulee kuuliaisia. On vain niin hyvä olla.

 

”Sekä myönteiset että kielteiset tunteet ohjaavat koko ajan päätöksentekoa eikä ihminen pysty tekemään valintoja ilman tunteiden myötävaikutusta,” sanoo emeritusprofessori Markku Ojanen, joka on positiivisen psykologian tutkija.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png