© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

Kykypuolueen kyvyt ovat olleet tiukilla KOKOOMUKSEN LÄPIVALAISU

August 4, 2017

Keväällä oli kulunut kolme vuosikymmentä Kokoomuspuolueen paluusta hallitukseen 21 vuoden nöyryyttävän ulkopoliittisen, mutta tosiperusteltaan sisäpoliittisen syrjinnän vuoksi.

 

Kokoomus on ollut sittemmin hallituksessa lukuun ottamatta vaalikautta 2000-2007. Vuosina 1987-1991, Holkerin hallitus, ja 2011-2015: Kataisen hallitus, se oli pääministeripuolue.

 

Muina aikoina se on vaikuttanut valtiovarainministeriöstä vahvojen Iiro Viinasen ja Sauli Niinistön ja heikomman esityksen Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin toimesta.


 

Kokoomuksen sisäinen jako

Kokoomus syntyi itsenäisyyden alussa 1918 synnyttämään kuningaskuntaa saksalaisen kuninkaan johdolla.

 

Maan porvarillinen Suomalainen puolue oli jo 1800-luvun lopulla jakaantunut myöntyväisyyslinjalaisiin - vanhasuomalaisiin – jotka kannattivat pehmeää linjaa emämaa Venäjään. Nuorsuomalainen liike puolestaan kannatti laillisuutta: että Venäjän sortotoimet ovat laittomia ja siksi niitä vastaan pitää nousta.

 

Tämä myöntyväisten juuri on kokoomuksessa syvällä sen jakaessa sen edelleen joustavaksi perustuslain tulkitsijaksi. Sata vuotta sitten suomettarelaiset olivat 1917 aluksi idänkauppasyistä itsenäistymistä vastaan mutta V.I. Leninin bolsevikkien saatua Kerenskistä yliotteen Venäjällä hekin kääntyivät itsenäisyyden kannalle vaatien mm. J.K. Paasikiven johdolla kuningaskuntaa toisten nuorsuomalaisten kääntyessä tasavaltalaisiksi, josta syntyi sittemmin Edistyspuolue, kokoomuksen sosiaaliliberaali kilpailija.

 

 JK Paasivi

 

Sen kotrapunkti Paasikivelle oi K.J. Ståhlberg ensimmäinen Tasavallan Presidentti ja perustuslain kirjoittaja,

Kokoomus syntyi siis saksalaisen kuninkaan vuoksi ja siksi se olikin pitkään vain vaaliliitto vailla selkeää ideologista tehtävää, pääosin liike- ja pankkimiesten hallinnassa jota ohjattiin enemmän Kansallisosakepankista kuin puolueen eduskuntaryhmästä.

 

Puolueen sisällä on vaikuttanut läpi sen historian kolme eri pääsuuntaa:

  1. Arvokonseratiivit: kypäräpäisen papin näköiset kokoomuslaiset, jotka ovat tiukan oikeistolaisia koti-uskonto-isänmaa ihmisiä. He olivat kuningasmielisiä, ryssävihaisia, kristillisiä ja isänmaallisia antikommunisteja, jotka ovat saaneet väistyä valtavirrasta jopa puolueesta, milloin perustuslaillisiin (1974), kristillisiin tai jopa perussuomalaisiin.

    Arvokonseratiivit ovat yksityisen omistuksen ideologisia kannattajia sääty-yhteiskunnan jatkumolla. Heidän kokoomuksensa vastusti peruskoulua halutessaan ”selektiivisen” yksityisen koululaitoksen jatkumista ”subventiosivistyksen” sijaan, Arvokonservatismi voi hyvin tänäänkin puolueen naisjärjestön rouvien riveissä, nuorisoliikkeessä ja maakunnissa. Juha Rihtniemen johdolla 1960-luvun lopulla alettiin muutos: hän puhui ”dynaamisesta konservatismista.”

    Arvokonservatiivien valtakausi oli sodan jälkeen aina 1970-luvun alkuun.

  2. Sosiaalireformistit, jotka syntyivät 1970-luvun alun Juha Vikatmaan remonttimiesten linjauksista ja hingusta päästä pitkästä sivuuttamisajasta kansanrintaman ja Moskovan suosioon alkamalla osallistua hyvinvointiyhteiskuntaan arvokonservatismin ajan jälkeen. Sosiaalireformistit olivat aluksi taktiikkaa päästä takaisin valtaan. 1980-luvulla kokoomus esitti ensimmäisenä YYA-sopimuksen jatkamista 1984 ja tuplasi eduskunnassa stalinistisen Suomen Rauhanpuolustajien avustukset. Sosiaalireformistit menivät taktisesti, pisimmälle Taru Tujusen-Jyrki Kataisen-Velipekka Nummikosken pelisilmällä alkaen puhua kokoomuksesta 2006 keskustalais-oikeistolaisena työväenpuolueena joka asetti ehdokkaakseen 2006 presidentinvaaleissa työväenpresidentti Sauli Niinistön.

    Sosiaalireformistit, keynesläisen talousteorian tuntevina, mutta sielultaan talousliberaaleina, ovat olleet vaikuttamassa vahvasti yritystukien kasvuun vanhoille toimialoille, yritys- ja tuloverotuksen laskemiseen - siis veroeroosioon - ja koulutusmäärärahojen leikkauksiin, mutta olleet myös muuten merkittäviä jakopoliitikkoja aina Sari Sairaanhoitajaa myöden.

  3. Talousliberaalit. Talousliberalismi on 1860-luvun Manchesterista alkunsa saanut nyt uusliberalismiksi kutsuttu ajatussuunta, joka on valtion vastainen, markkinoihin sokeasti uskova oppi. Se on ammattiyhdistysliikkeen vastainen ja haluaa purkaa hyvinvointiyhteiskunnan julkisen rakenteen markkinoiden hyväksi. Se tähtää valtion toiminnan ja omistusten yksityistämiseen ja valtion ja kunnan merkityksen minimoiseen. Uusliberaalit puhuvat demokratian puolesta, mutta niin, että se merkitsee kunnioitusta. He siis korostavat yksilöä yhteisön sijaan;muiden vapaudelle tehdä omalla vapaudellaan mitä mielivät. ”globalisaatio antaa planeetan kaikille asukkaille mahdollisuuden rakentaa oma yksilöllinen kulttuuri-identiteettinsä vapaaehtoisella toiminnalla omien mieltymystensä ja sisäisten motivaatioittensa mukaan."  Talousliberaalit ovat olleet kokoomuksen valtavirtaa 1920-30 luvulla ja Jyrki Kataisen jälkeen, Kokoomuksen sisällä on menossa talousliberaalien pitkäjänteinen palatsivallankumous perussuomalaisten tapaan. Talousliberaalit vaikuttavat myös Keskustan johdossa, mikä antaa heille pelin ässät käsiin. Siiven keulakuvana käytettiin Alexander Stubbia, kulississa vaikuttaa kuitenkin Björn Wahlroos enkeleinään Elina Lepomäki, Susanna Koski, Wille Rydman ja - Hjalllis Harkimo.

 

Koska kokoomuksen sisällä käydään jatkuvaa henkistä taistelua kolmen eri linjan välillä on puolueen hallitseminen vaikeaa ja monista asioista tulee pakollisia uskonkappaleita. Sosiaalireformisti Petteri Orpokin joutuu sovittelemaan talousliberalismia ohjelmaansa luoviessaan puolueen johdossa peläten talousliberaalien ja arvokonservatiivien liittoa joka kaataisi hänet.

Kokoomuksella on kuitenkin hyvä kuri puolueen sisällä, on ollut pakko oppia sisäsiistiksi jotta kaikki näyttää hyvältä. Puolueen historiallisesta vaaliliittorakenteesta on tässä hyötyä, aatteella ei ole niin väliä kun vaan saadaan kannatusta ja mennään läpi, yksilöinä ja voidaan toimia sitten ”omien mieltymystensä ja sisäisten motivaatioittensa mukaan.”

 

Tästä on kykypuolueelle myös ollut hallaa.

 

Kokoomus johtavana puolueena

 

Se on ollut surkea, kyllä: surkea, pääministeripuolue.

 

Kykypuolue on kaksi kertaa arvioinut maan taloudellisen tilanteen perusteellisesti väärin mikä on johtanut katastrofaalisiin seurauksiin.

 

Ensin niin käv Kokoomusikoni Harri Holkerin hallituksen aikana 1987-91, Erkki Liikasen(sd) ollessa valtiovaraisministerinä ja  Raimo Sailaksen budjettipäällikkönä valtion menot nousivat 1987 budjettivuoden vajaasta 90 miljardista melkein kaksinkertaisiksi 158 miljardiin markkaan vaalikauden aikana. Sellaiseen julkiseen tuhlailuun ei millään hallituksella ole ollut - ei ennen ei jälkeen - kykyä.

Seurasi virheitä markan arvon määrittämisessä ja finanssijärjestelmän ”vapauttamisessa” markkinoille. Veroeroosio alkoi valtavilla veroalennuksilla ja jakopolitiikalla. Talousliberalismi nousi valtavirtaan samalla kun hyvää jaettiin. Tuli lama, konkurssiaalto, leipäjonot ja EU 1994 sitten Esko Ahon hallituksen aikaan.

 

Holkerin sdp-kokoomus.rkp-smp hallitus on historian pahin tuhlaaja.

 

Toinen surkea esitys nähtiin Jyrki Kataisen-Stubbin Kokoomus+sdp-vihreät-vasemmisto+rkp hallituksen aikana 2011-2015.

 

Osmo Soininvaara kuvasi hallitusta historian huonoimmaksi. Raimo Sailas korjasi, että ei ihan; Martti Miettusen vähemmistöhallitus 1976 oli ollut vielä huonompi.

 

Jyrki Kataiselta meni valtiovarainministerinä kaksi vuotta 2008-2009 tajuta maailman ja kotitalouksien tila. Tullessaan pääministerksi 2011 hän rakensi edelleen toivoa suosilmäkkeen päälle luvaten tehdä sen ”lapsiamme varten”.

 

Mitä lapset sitten saivat valtiovarainministeri-pääministeri Kataisen Suomi Oy:lta?

 

Firma velkaantui seitsemässä vuodessa suunnilleen yhden vuoden liikevaihdon verran, yli 50 miljardia.


Vaihtotase oli vuodesta 2000 pudonnut 14 vuodessa 10 miljardiin plussalta 14 miljardia pakkaselle. Teollisuustuotanto putosi 25,3 prosentista 15,3 prosenttiin. Sairauskulut tuplaantuivat; seitsemästä 14 miljardiin, kaikki sosiaalikulut olivat kasvaneet 23 miljardiin euroon.


Saatavien perintä ei onnistu, varjotaloudesta ei saada ulos pahimman arvion mukaan 13,7 miljardin saatavia.

 

Silti verohelpotuksia yrityksille jaettiin miljardimitalla vaikka nämä eivät investoineet mitään.

Kyky Katainen katsoo itseään näin: ”Parasta johtajuutta on se, että pystyy energisoimaan ihmisiä tekemään itse muutosta.”


Kokoomuksen aikaansaama muutos

Kokoomuksen tulo valtaan on jatkumoa historiassa. Kolmen eri arvokuvan, arvokonservatismin yksityisen sosiaalireformin ja talousliberalismin perusteella tapahtunutta ja elinkeinoelämästä ohjattua.

 

Tietysti sen nousu raskaaseen sarjaan 21 vuoden jälkeen on vaikuttanut.

 

Näyttävämpiä asioita on ollut muutos verotuksessa. Yritysverotus, tuloveroaste, pääomatulojen verotus on laskenut rajusti, sitä myöden valtion tulopohja, joka on perustellut leikkaamisen julkisista palveluista. Tuloerot ovat kasvaneet mutta kokoomuslaiset ovat rikastuneet merkittävästi.

Puolueen kannattajilla ei pitäisi olla valittamista kun katsovat lompakkoaan. Köyhyys on kasvanut siinä samalla eikä uutta työtuntia ole löytynyt 25 vuoteen mistään.

 

Valtiota ja kansallisomaisuutta on myyty pala palalta markkinoille. Valtion liikelaitoksen ensin yhtiöitettiin ja sitten iso osa myytiin markkinoille, suurilla, pitkässä juoksussa huonoilla kaupoilla.

Kansallisen kokoomuspuolueen 30-vuoden kausi, on rkp:n, sosialidemokraattien ja keskustan avulla merkinnyt samalla Suomen muuttumista ulkoa omistetuksi tytäryhtiötaloudeksi, jossa firmat myydään valtion esimerkin mukaan ja voitot tehdään kasinolla investoinnit firmaan unohtaen.

 

Pikavoittoja aina ja yhä vain: Holkerin, Kataisen ja Stubbin puheissa saatiin koko ajan toivoa ja silti 1991-2000 ja 2008-2017, kahdeksantoista kolmesta kymmenestä on ollut lamaantunutta aikaa. Se on ollut kallis kokeilu laittaa suomalaisten ” yksilöllinen kulttuuri-identiteetti vapaaehtoisella toiminnalla omien mieltymystensä ja sisäisten motivaatioittensa mukaan.”

 

Se on kuitenkin tapahtunut kansan oman valinnan vapauden perusteella, joka on vahvistettu vaaleissa kerta toisensa jälkeen.

 

 

Kokoomuksen oma korva ei ole kertaakaan myöntynyt kuulemaan tappiolukuja vaan kaikki kannatusvähennykset on selitetty taktisesti menestyksiksi. Silloin todellisuus katoaa ja on aina vain Kultainen Vasikka markkinavoimana palvottavana, aina oikeassa kuin Lenin uudessa uskossa.

 

 

Kokoomus on muuttanut maan ulkopolitiikan.

Olemme vihdoin Lännessä. EU on totta. Olemme puolueellisia, valkoisia lännen miehiä. Itse asiassa isäntämaa NATO.ssa. Ryssää voi taas kutsua nimellä ja ostaa pyssyt amerikasta.

 

Koti, uskonto ja Isänmaa siinä on mennyt mutta onhan Helsingissä lisää väkeä, Vapaavuori, onhan sentään markkinauskonto ja EU, NATO, Goldman Sachs.

 

Suomi on nyt Lännessä, kokoomuksen tehtävä täyttyi kuin sosialidemokratia.


 

Lue myös nämä:

Lännen miehet 5 osa:

Jyrki Katainen ja Alexander Stubb

LÄHTIKÖ KAKSI

PÄÄMINISTERIÄ

MAANPAKOON?

MUUT LÄNNEN MIEHET

 

Linkit juttuihin
PAAVO LIPPONEN

PAAVO VÄYRYNEN

TIMO SOINI

JUHA SIPILÄ & MATTI VANHANEN

 

extra:

SUOMEN UNIONIHISTORIA

 

 

 

Unionihistoria

kertoo Suomen tarinan

700 vuotta kestäneeltä matkalta länteen.

Jokaisen suomalaisen tulisi untea tämä kertomus

Hansaliitosta Kalmarin Uionin kautta

Ruotsin alaisuuteen,

Venäjän osaksi ja sitten kolmen

itsenäisyystaistelun vaiheeseen joista viimeisin on

tämä oma aikamme.

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png