© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

TALOUS Menee niin lujaa ettei sitä edes huomaa

July 21, 2017

Taloudessa menee lamavuosiin verrattuna lujaa. Jarruja on heikentyvä devalvoituva dollari ja vapaakaupan kompurointi.

 Eurooppa panostaa tuhansia miljardeja.

Hyödyn keräävät pankit joiden kokka nousee liian hitaasti.

 

1. ENEMMÄN KUIN LUULTIIN. Suomen bruttokansantuotteen volyymi olikin puoli prosenttia enemmän kuin luultiin viime vuonna eli 1,9 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Bruttokansantuote oli yhteensä 216 miljardia euroa.

Satavuotiaan hypeen on syytä. Ellei tässä myötätuulessa pärjää ei sitten milloinkaan kaikkien ollessa meitä kohtaan myönteisiä.

 

Ekonomisteilla, joille Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto antoi ennustajaeukko-arvonimen 1990-luvulla, on vaikeaa koska talous ei taaskaan toimi kuten Chigagon koulukunnan uskontokirjoissa opetetaan.

Talous kasvaa, sen pitäisi johtaa hintojen nousuun, inflaatioon mutta niin ei käy vaikka Euroopan keskuspankki painaa lisäksi seteleitä sadoin miljardein. Se on muka Kiinan syy koska sen kuluttajahinnat ovat nousseet liian vähän.

 

Kiina ei Suomessa halpuuta hintoja, syy on keskiluokan huono, pitkään jatkunut tulokehitys ja köyhien ostovoiman heikentyminen. Kulutusjuhlat pankkirahalla voi pitää näet vain varoissaan ennestään oleva vakituloinen kansalainen. Silpputyötä tekevä pätkätyöläinen ei ole luotto”kelpoinen”, koska tulonlähde ei ole ”säännöllinen”. Hän joutuu koronkiskurien armoille ja jo 370 000 luottohäiriöisen joukkoon.


Heidän ostovoimansa kadotetaan; kun ostovoima laskee ei yritysten kannata hinnoitella itseään ostajapulaan.

 

JÄRJESTÄMÄTTÖMIEN LAINOJEN OSUUS % ERI MAISSA VUOSI SITTEN

 Pankkikriisi on yhä päällä.

 

Kun varallisuus keskittyy rikkaille ja velka keskiluokalle ja leikkaukset suunnataan vähävaraisiin ei hintapainetta synny koska kauppias tietää ostovoiman surkean tilan.

 

2. RIKKAUTTA RIITTÄÄ. Suomalaisilla on enemmän velkaa kuin koskaan mutta vastapainoksi myös ennätysmäärä varallisuutta. Pelkästään rahoitusvarallisuutta on lähes 300 miljardin euron edestä: lähes 220 miljardin arvolla osakkeita, rahasto-osuuksia ja vakuutussaamisia. Talletuksia käyttötileille ja erilaisille säästötileille oli reilut 80 miljardia mikä on talletuskorkolamassa huikean paljon.
Suurin osa rahoitusvarallisuudesta keskittyi rikkaimmille kuten myös 128 prosenttiin bruttokansantuotteesta yltänyt kotitalousvelka keskittyy suurasuntovelallisille.

 

3. KORKOKRIISI. Myös korot ovat jämähtäneet alas eivätkä seuraakaan kasvua. Siinä onkin helvetin portti apposen auki.

 

Eurooppalaispankeilla on noin 1100 miljardin euron arvosta hoitamattomia lainoja.

 

Se vastaa noin kymmenesosaa koko euroalueen bruttokansantuotteesta.

Siitä tulee jättimäinen ongelma jos korot alkavat nousta.

EKP:n raharuiskutus ja matalat korot ovat pitkittäneet pankkien haluja selvittää rapaista luottokantaa. Rahan ruiskutus jatkuu edelleen ja korot pidetään alhaalla edelleen ilmoitti Euroopan keskuspankki, syyksi sanotaan inflaation alhainen taso kun ei uskalleta sanoa, että pankit.

Kun korot ovat olleet nollassa tai jopa miinuksella, pankki on voinut pitää roskalainoja taseessaan koska luottotappiokustannus jää pankin tuloslaskelmassa silti melko pieneksi.

Talous ei toimi oppikirjan ja odotusten mukaan siis. Siksi talouskasvun juhlia seuraa paha krapula. Pankit syytävät silti taas Suomessakin asuntovelkaa kuin kaikki olisi ohi.
 

Saksan suurin pankki Deutsche Bank on ollut suurissa vaikeuksissa viime vuosina.

Kuva kertoo pankkien keskinäisen riippuvuuden. Samalla se kertoo miksi esimerkiksi

Deutschea ei panna nutin, ja senkin miksi EKP jatkaa setelin painajaisia.


 

4. YRITYSTEN MAINE: Kolme neljästä kuluttajasta ei moiti yritysten toimintaa, mutta neljännes kertoo vihaavansa jotain yritystä. kertoo tuore, Harri Saukkomaan Porin hymistyspäivillä esittelemä tutkimus.

”Vihattavien” yritysten kärjen muodostavat Talvivaara, Nordea ja Nestle. seuraavaksi eniten mainintoja saivat Talvivaaran seuraaja Terrafame, Fortum ja sähkönsiirtoyhtiö Caruna.

Suomalaiset ovat kuuliaisia ja vähään tyytyväisiä kuluttajia, joille kelpaa heille osoitettu paikka itsepalvelijoina. He maksavat itsensä palvelusta kallista hintaa ja suostuvat paraikaa itsepalvelukassojen yleistyessä lopullisesti ruokakaupan varastotyöläisiksi keräämään ja lunastamaan ostoksensa.

 

Pankeissa he eivät enää likaa Björn Wahlroosin pankkien lattioita vaan hoitavat asiansa kännykällä itse laskuja myöden. Mitä vanhoina höppänöinä pääsevät pankkiin kuulemaan miten eläkevarat kannattaisi sijoittaa säästötililtä pankkien riskisijoitustuotteisiin. Kafkamainen palvelu jatkuu puhelinalalla, jossa DNA osoittaa seuraavalle ovelle ja ruotsalaiseksi muuttunut teleyhtiö jonotuttaa puhelimessa ja myymälässäkin asiakasta vartista puoleen tuntiin odottamassa, että pääsee kuulemaan neuvostomallisen palvelun koukeroita ja ”tarjouksia” - asiakaan asian jäädessä retuperälle.

Liikenteessä rautatiellä kaikki on monimutkaisesti netissä tai automatisoitua ainoa mikä puuttuu on automaatit joissa voisi asioida, tai no, puuttuuhan tietysti aikataulussa pysyminenkin.

 

Me emme valita vaikka kansalliset yrityksemme myydään pois. Emmekä huomaa, että juuri ne ovat sen jälkeen kaikkein vihatuimpia. Caruna, Nordea-Sampo-Danske, kaivosyhtiöt ja Valion jätskit ostanut Nestle.

 

Suomalaiset myös pitävät yrityksistään, Kärkikymmenikössä on vuodesta toiseen Fazer, Veikkaus, Snellman, OP-ryhmä, Paulig ja Hartwall. Kaikilla yhtenäinen maine; hyvät tuotteet, nöyrä, mutta ylpeä palveluasenne. Hyvän tekemisen meininki ja suomalaisuus.

 

Yrityksiä ei kannata vihata vaikka vihaksi pistää.

 

Pitää vain äänestää – jaloillaan.

-------------------
AIHEESTA LISÄÄ: VALTION OMAISUUDEN HALPAMYYNTI

Kansalaismedian  luetuin jymyjuttu on tutkivaa journalismia. Siinä kerrotaan kuinka Suomen kansallisomaisuus myydään tappioksi pois, KLIKKAA!

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png