© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

USKOMUKSET: Onko edessä kasvun loppu?

July 14, 2017

Valtiosihteeri Martti Hetemäki asettui vastustamaan perustuloa tai kansalaispalkkaa Porissa heinäkuussa. Hän sanoi ettei se ratkaise Suomen ongelmia, jotka automatisaatio aiheuttaa. 
Professori puolestaan vertaa aikaamme Rooman valtakunnan tuhon hetkliin.
 Köyhät eivät ehdi vaurastua ellei politiikka muutu.
 
MUUTTUNUT ARVOMAAILMA.
Suomessa syntyy tänä vuonna alle 50 000 lasta, määrä on pieni kun omaan ikäluokkaani kuului 128 000 lasta. Kun samaan aikaan väestö vanhenee suurten ikäluokkien myötä uhkaa laskun maksajien pula koko turvajärjetelmää eläkkeitä erveydenhuolktoon saakka. Ei vain vanhoiIlta vaan kaikilta.
Kun siihen liittää vielä tulonjaon keskittymisen rikkaillle ja verotulojen ideologisen vähentämisen valtapolitiikassa voi synkistellä kasvun loppumisen ja katoavan elintason perään. Jos uskoo, että ainoa tapa elää hyvin on talouskasvussa ja kulutuksessa. Monelta jää huomaamatta, että maailman luonnon varat ehtyvät ja raja niiden kuluttamisessa tulee 10 miljardin väestöllä pian vastaa.
 
 Professori Juha-Antti Lamberg esittää

väestökasvun uuden näkökulman.

 
VÄKEÄ TULEEKIN LIIAN VÄHÄN?
Taloushistorian ja strategian professori Juha-Antti Lamberg haluaa yhteiskuntatieteen nyt miettivän tilannetta, jossa talous ei enää kasva.

Lambergin Helsingin Sanomissa julkaistussa haastattelussa hän näkee Rooman valtakunnan tuhon kaltaisen tilanteen uhkaavan maailmaa kun väestön kasvu pysähtyy vuosisadan lopulla. Sitä ennen väestö tosin ehtii lisääntyä vielä parilla miljardilla.

 

Lamberg ei selitä mihin taloudellisen kasvun este tyssää kun maailman väestön suuri osa on edelleen vailla elintasoa. Lambergin mukaan Rooman tuho alkoi aluemenestyksistä ja seuranneesta väestön vähenemisestä, syntyvyys laski ja kuolleisuus kasvoi sotien ja tautien myötä. Kauppaa käytiin vähemmän ja verokertymä pieneni. Keskusvallan pienentyneet resurssit alkoivat näkyä kaikkialla.

Keskusvallan katsottiin jääneen ahneen eliitin haltuun ja siksi mm Britanniassa haluttiin irti.

 

Ihan niinkuin nytkin?

Juu ja ei.


Kasvun rajat voivat kuitenkin tulla vastaan, sen näimme kuluneen vuosikymmenen aikana. Aikamme suuri haaste olisi ymmärtää ja johtaa yhteiskuntia, jotka eivät kasva, mutta tätä näkökulmaa ei Porissa ole asialistalla kun poliittinen eliitti viihdyttää toisiaan.

 

Ongelmallisen kehityksen ketjun takana oli Roomassa ja myös on nyt myös ideologia ja sen takana oleva taloudellinen valta. Oman aikamme kehitystä kuvaa markkinataloutta korjaavan ”luovan tuhon” muuttuminen pikavoittamisen ahneeksi tuhoksi, jossa peli kasinotaloudessa korvaa tuotannollisen reaalitalouden sijoitukset. Muutos ulottuu myös politiikkaan.

 

 Rooman valtakunnan tuho uhkaa toistua meidän aikamme jälkeen.

 

KETÄ VARTEN KASVETAAN?

Aiemmin politiikan tarkoitus oli käydä köyhyyden kimppuun - nyt se käy köyhään kiinni. ”Rakennemuutoksen” ajajat haluavat vähempää sosiaaliturvaa muille ja pienempiä verotusta itselleen. Heille talouskasvu on tärkeää koska se luo mahdollisuuden sijoitusten arvon lisäykselle ja lisävaurastumiselle. Reaalitalouteen ei kannata sijoittaa koska kasinolla voittaa enemmän.

 

Talouskasvun nimiin vannottaessa on muistettava, että kasvun tarkoitus olisi saada aikaan hyvinvointia - eikä huonontaa hyvinvointia talouden kasvun vuoksi. Sekin, että integraatio on ollut kautta historian myös vaurastumisprosessi ja keino parempiosaisille turvata asema köyhempien kansalaisten lunastaessa laskun. Talouskriisin vaatiman ”markkinakurin” jälkeen Euroopan integraatiosta muodostui uusi eliittejä yhteen liittävä liima. Kansalaisille on osoitettu oma paikka hallinnan kohteena.

 

Globalisaation maailmassa asiat tulevat lähellemme mutta maailma kasvaa erilleen, leiriytyy. Äärimielipiteet, valehtelusodat, polarisaatio ja vastakohdat lisääntyvät kaikilla maailmankulmilla.

 

Maapalloistumisen ja ahneustalouden aikaansaama epäoikeudenmukaisuus nostattaa raivoa.

Eliitti on alkanut kerätä itselleen suunnattomia etuja ja muuttunut ahneuden ajan aateliksi, joka on ollut vähemmän kiinnostunut kansakunnan hyvinvoinnista.

Professori Lamberg varoittaa että ”historialliset esimerkit viittaavat siihen, että talouskasvun loppu on hyvin väkivaltainen. Siis aito romahdus, myös tiedoissa ja taidoissa.”

Edessä on poikkeuksellisen monia nopeita samanaikaisia muutoksia, joista yhteiskunnan turvaverkot eivät yksin auta selviämään, mikäli yhteiskuntaa ei laajassa mitassa saada liikkeelle uusia mahdollisuuksia kohti Nämä uudet mahdollisuudet pelastavat meidät vain, jos ehdimme tarttua niihin ajoissa.

 

Edessämme on aika jolloin tarvitaan kokonaan uusi tasapainotalouden malli, jossa kasvu ei jatku siten kun sen ymmärrämme. Siksi erilaiset degrowth-mallit pitää ottaa mukaan tulevaisuuden suunnitteluun, emme voi jäädä odottamaan vaan pitää ryhtyä vaikuttamaan tulevaisuuteen.

Silloin kulutuksen sijalle täytyy löytää kestävämpiä arvoja elämälle. Ihmiselämän tarkoitus ei ole tavaran kerääminen eikä onni ole että minulla on materiaa enemmän.

 

Tavaran määrä ei ole elämän arvon mukainen tilinpäätös. Tavaraa voi rakastaa mutta se ei rakasta takaisin.


 

 

 


 


 


 


 



 


 



 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png