© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

LAPSILLE ÄÄNIOIKEUS: Kenraalin vanha idea esiin

July 6, 2017

 

 


Kenraali Aimo Pajunen esitti 30 vuotta sitten lapsille äänioikeutta perheäänten kautta. Asiaan olisi syytä palata.
Lasten itsenäisyystaistelu vanhemman ikäpolven suruttoman soromnoon lopettamiseksi on syytä julistaa koska sukupolvivastuu on ”vapaassa” maailmassa unohdettu
.

LISÄÄ AIKUISTEN VELKAA SYSÄTÄÄN LAPSILLE.

Valtioiden arvellaan vuonna 2017 ottavan 6 800 miljardia dollaria lisää velkaa vuonna 2017. Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’sin mukaan maailman yhteenlasketut valtionvelat nousevat tänä vuonna noin 2,3 prosentilla yhteensä 44 300 miljardiin dollariin - kaikkien aikojen korkeimpaan velkatasoon.
Maailman lasten velvollisuus on vastata tästä.

Suomessa pörssiyhtiöt jakoivat ennätyssuuret osingot tänäkin keväänä, lähes 80 prosenttia kun 20 vuotta sitten voittoja jaettiin osinkoina vain 25 prosenttia.
Sijoittaja isit, äidit, mummut ja vaarit eivät anna varoja yritysten investointeihin tai kehittämiseen lapsiansa varten. He nostavat voitot pois ja sallivat yhtiöiden ottaa vielä lisää lainaa, jotka sijoitetaan nykykäytännössämme kasinotalouteen yhtiöiden tehdessä mieluummin finanssisijoituksia kuin investointeja huomista varten.
Suuryrityksemme investoivat kotimaahan vähiten Euroopassa.

Sen sijaan osinkojen osuus kansantuotteessa nousi vuosina 1991-2015 yhdestä kymmeneen prosenttiin. Se ei jakaannu Suomeen: ulkomaisiin osakkeisiin on sijoitettu 123 miljardia.
Pääomia ulkomaille Suomesta on viety bruttokansantuotteen verran; 263 miljardia euroa.
Palkkojen osuus laski kahdeksalla prosentilla: 68,4 > 60,4.

Kotitalouksilla, iskillä ja äideillä on Suomessa lainaa nyt noin 140 miljardia euroa.

Kuin palkat laskevat, katoaa ostovoimaa, siitä seuraa kysynnän heikkeneminen, siitä investointipelko ja siitä pysähdys paikalleen. Olemme kehässä, jonka olemme itse aiheuttaneet.

Kun tätä ryyditetään aina vaan vauraiden verohelpotuksilla laskee verotuotto ja seuraa pitkäaikaiskärsimys jo 900 000 suomalaiselle. Heistä 387 000:lla on luottohäiriömerkintä. Pätkätyöläisetkään eivät ole luottokelpoisia, he eivät ”epäsäännöllisten tulojen” vuoksi saa lainaa kuin koronkiskureilta. Pitkäaikaistyöttömiä nuoria on jo 80 000 - puolitoista ikäluokkaa - hekään eivät saa lainaa kuin koronkiskureilta.
”Jokainen eriarvoisuuden lisäys on kipinä kapinalle,” sanaili John F. Kennedy.

SUOMESSA LAPSIA EI EDES LAITETA.

Suomen kantaväestön lisääntyminen on hiipunut jo vuosia. Tänä vuonna syntyvyys uhkaa laskea alle 50 000 lapsen. Tilastokeskuksen mukaan vielä viime vuonna Suomessa syntyi 52 814 lasta.

 

Jos alkuvuoden vähävauvainen trendi jatkuu myös

lopun vuotta, painuu vastasyntyneiden

määrä ensimmäistä kertaa alle

50 000:n sitten vuoden 1868 nälkävuoden.

 

Tuolloin syntyi elävänä 43 757 lasta.

Viime vuonnakin Suomessa syntyi vähemmän ihmisiä kuin kuoli. Jatko näyttää samalta. Vuosikymmenten ajan Ruotsissa ja Suomessa syntyi suunnilleen saman verran lapsia naista kohden. Nyt tilanne on muuttunut.

Suomen syntyvyys on laskenut jo kuusi vuotta, kun Ruotsissa on parhaillaan vauvabuumi. Vuonna 2015 Suomessa syntyi keskimäärin 1,65 lasta naista kohden, Ruotsissa niin sanottu hedelmällisyysluku oli 1,85.

- Pitkittynyt taloudellinen epävarmuus Suomessa johtaa siihen, että ihmiset lykkäävät parisuhteiden muodostamista, avioliittoon menoa ja ensimmäisen lapsen hankintaa. Perheellistyminen viivästyy, jos on taloudellista epävarmuutta, kertoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch YLE;n sivuilla.

 

– Pitkällä tähtäimellä tehokkainta on laaja perhepoliittinen paketti, joka tarjoaisi rahan sijaan enemmän joustoja, enemmän mahdollisuuksia yhdistää erilaisia elämäntilanteita hyvään ja tuettuun vanhemmuuteen. Rahalla voi saada jonkin yksittäisen kunnan lapsiluvun pomppaamaan, mutta se tarkoittaa vain sitä, että ne, jotka hankkisivat lapsen muutenkin, ajoittavat lapsen hankkimisen siten, että saavat lapsibonuksen, Rotkirch sanoo.

– Väestöliiton perhebarometreissä pienten lasten vanhemmat kaipaavat juuri eniten joustoa elämäänsä

 

 


” Syntyvyyden laskulla on taloudellisia seurauksia,” todisti Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Taloussanomissa jo aiemmin keväällä.
”Meidän talouskasvumme riippuu maahanmuuttajista. Jos haluamme talouden kasvavan, tarvitsemme lisää työvoimaa.” Kuoppamäki arvioi, että lisääntyvästä digitalisaatiosta ja automaatiosta huolimatta tämä kytkös ei poistu.

Tuhkamunaista Suomea ei lähiaikoina auta, vaikka suomalaiset tekisivät lapsia huomattavasti nykyistä enemmän.
” Syntyvyyden voimakas nousu olisi lyhyellä aikavälillä ennemminkin rasite. Lapsia varten pitäisi rakentaa päiväkoteja ja kouluja ja palkata niihin opettajia. Ensimmäiset ikävuodet ovat yhtä suurta panostusta,” sanoi tanskalaispankin ekonomisti lasten kansantaloustaakasta.

Lapsileikkauksia tehdään myös hoidossa:

HOITOVAPAAKESKUSTELUSSA UNOHTUU LAPSEN ETU.

Lapsiraaka-aine on haittana myös työelämän kannattavuusmittauksissa. Jopa SAK:n mukaan äidit ovat liian pitkään poissa työmarkkinoilta. ”Se heikentää naisten ansiotasoa, eläkkeitä ja asemaa työmarkkinoilla.”

Kokoomus ehdotti keväällä vanhempainvapaan keston puolittamista perustellen sitä naisten heikentyvällä työmarkkina-asemalla. Elinkeinoelämän keskusliitto teki päivän päästä saman ehdotuksen ja vaati päivähoitomaksujen rajua alentamista - joka kustannettaisiin köyhien apurahalla – asumistukea pienentämällä.

Näin muka saataisiin isiä perhevapaille ja parannettaisiin sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Isistä vain pari prosenttia käyttää mahdollisuutta - eikä vain sovinismiaan, vaan pelosta työpaikan tai aseman menetyksestä. Tosiasiassa idea onkin ehdotuksessa leikata näin miesten kuukaudet vapaasta kokonaan pois ja siirtää perhetukea yritystueksi.
Stiiknafuuliaa jo siksi, että työn luonne muuttuu.

Kukaan ehdottajista ei sanonut sanaakaan mikä olisi lapsen etu.
Ehkäpä se yhtiöitetään.

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png