© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

KIISTAKIRJOITUS: ”Palkkojen alentaminen ei auta mitään”

July 7, 2017

Palkkojen osuus bruttokansantuotteesta laski 25 vuodessa 74 prosentista 60 prosenttiin, suhteellisesti laskien ostovoimaa on siis kadonnut 28 miljardia markkinoilta.
Ei ihme jos kenkä puristaa.


Tämä ei kuitenkaan riitä.

Markkinat ja ennustajaeukot veisaavat palkkajäädytystä uudellekin kierrokselle.

Se on kiva juttu vientiteollisuudelle mutta myrkkyä palveluille kotimaassa.

 

 Valtion verotulot laskevat verotuksen alentumisen myötä.

Syyksi sanotaan Suomen korkea veroaste.

Vertailu Euroopan Uninoniin kertoo kuitenkin Suomen tason

olevan EU:n keskimärää alempi.

 

 

Työtunnin hinta Euroopassa 2015. Kuva kertoo, että Suomi ei ollut kalliimpi kuin kilpailijamaat Ruotsi, Tanska  tai edes Saksa vaikka muuta väitettiin. Eurostat.

 

 

 

 Nobelisti Paul Krugman sai väitteillään muutama vuosi sitten

uusliberaalin talousteorian kannattajat raivon partaalle.

 

PALKAT SUOMESSA ALAS VAIKKA OSTOVOIMA LASKEE.

Työsopimisvastuusta paenneen Elinkeinoelämän keskusliiton uusi puheenjohtaja esitti kevättalvella 10-15 prosentin palkanalennusten olevan tarpeen.
Ikävää puhetta asian osalliselta syypäältä. Melun noustessa puheenjohtaja perui uutista, mutta hävisi samalla julkisuudesta.

 

  1. Kuinka on, pitäisikö palkkoja laskea vielä, tai jäädyttää ne?

  2. Kuinka palkkavuorelle ylipäätään on jouduttu jos on?

 

Katsotaanpa miten tähän jouduttiin:
Työmarkkinapöytiin astunut kokoomus antoi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kuuluisan Sari Sairaahoitaja-lupauksensa. Se ja Elinkeinoelämän keskusliiton vaatima liittokohtainen sopiminen johti 12 prosentin palkankorotuksiin, raskaimmin julkisella sektorilla.
Työmarkkinajohtajaksi ryhtyneen Jyrki Kataisen vainu ei ollut kovin hyvä. Yksityisen sektorin palkat nousivat vuosina 2005-2013 28,6 prosenttia, Kataisen kaitsiessa varoja valtion palkat nousivat 36,7 prosenttia ja kuntien palkat 31,2 prosenttia.

Syntyi laaja yhteisymmärrys, että sama palkkakehitys ei voi jatkua. Solmittiin useampi maltillinen palkkaratkaisu. Viimeksi tämä kiky, jossa maksunaiseksi pääsi juuri Sari Sairaanhoitaja.

 

 

 

Kotitalouksien kulut nousevat asumisessa ruuan osuuden laskiessa.

 

TILANNE NYT.

Kymmenen laihan vuoden jälkeen kaikki haluavat uskoa hyvään ja toivovat alkaneen kasvupysähdyksen jatkuvan. Joka muuta väittää saa marisijan maineen.

Mutta.

Tosiasiahan on, että vaikka näkymät ovat piristyneet, paluu taantumaa edeltäneiden vuosien kasvulukuihin on vaikeaa.

Kasvumahdollisuuksia rajoittaa varsinkin se, että talouden tuottavuuden kasvu on hidastunut kovaa vauhtia vaikka automaatio kasvaa. vaikka työvoiman kysyntä on kasvanut, työttömyysaste laskee verraten hitaasti. Se osa työttömyydestä, joka ei alene työmarkkinoiden elpymisestä huolimatta, on pysyvää ”rakenteellista” työttömyyttä. vaikka työvoiman kysyntä on kasvanut, työttömyysaste laskee verraten hitaasti.

Rakenteellinen työttömyys ei alene työmarkkinoiden elpymisestä huolimatta. OECD ja Euroopan Komissio arvioivat Suomen rakenteellisen työttömyysasteen olevan huikeat noin 7,5 prosenttia. Siinä siis pohjaluku työttömyydelle.

 

Pahin huolen aihe ei ole ikääntyvä väestö, jonka perinnöt ovat oljenkorsi nuoremmille jotka kasvukeskuspolitiikka asuntojen hintojen kasvubuumi on ajanut velakriskeihin, Velkaantuminen kotitalouksissa (128 %/BKT) kasvattaa kotitalouksien ongelmia, kun korot nousevat tai talouskasvu hidastuu, eli velkaantuminen ei voi jatkua loputtomiin se lisää koko kansantalouden haavoittuvuutta suhdannevaihteluissa.

Taloustilanteen muuttuessa velkaantuneet perheet saattavat joutua supistamaan kulutustaan voimakkaasti mikä edistää talouden ajautumista takaisin taantumaan. Inflaatio korkojen nousu ja negantivinen palkkakehitys ovat katkeraa kalkkia nautittavaksi yhteiskeitoksena,

 

Tietokirjailija Ari Ojapelto on kiihkeä toisinajattelija,

joka uudessa kirjassaan osoittaa

kuinka tulonjaon muutos on tapahtunut Suomessa.

Sama kehitys on totta  myös mm. Yhdysvalloissa ja useimmissa Euroopan maissa.

Keskiluokan suhteellinen asema on heikentynyt köyhistä puhumatta.

Kuva Ojapellon kirjasta Kasvun loppu.

 

TULOKEHITYS.

Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2017 tammi–maaliskuussa 0,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot laskivat 0,7 prosenttia edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu.

Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 2016 tammi–maaliskuusta vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 0,8 prosenttia, valtiolla ja kuntasektorilla nimellisansiot laskivat molemmissa 1,1 prosenttia.

 

Ilman miljardin verokevennystä (2018) palkansaajien ostovoima on joka vuosi miinuksella vuoteen 2021 saakka laskee STTK:n ekonomisti Ralf Sund - puolen prosentin palkankorotusten mukaan ensisyksynä solmittavissa sopimuksissa. Tänä vuonna julkisen sektroin työntekijän ostovoima laskee 652 eurolla kun laskua kaikilla palkansaajille on 362 euroa.

 

Hyvinvoinnin liittäminen talouden mittauksiin antaa aivan eri kuvan kehityksestä kuin pelkkä kansantuotteen kasvun seuraaminen.

GPI (Genuine Progress Indicator) eli aidon kehityksen mittari ottaa huomioon myös kuluttajien hyvinvoinnin tasoon vaikuttavat tekijät.

Se erottaa myös taloudellisen toiminnan myönteiset vaikutukset

sen ympäristön ja yhteiskunnan tilaa heikentävistä vaikutuksista sekä ottaa huomioon ympäristövaikutusten.

Se antaa bkt:ta tarkemman kuvan taloudellisesta

todellisuudesta sekä yleisestä ja ympäristön hyvinvoinnista. 

Pysyvä GPI-nousukausi vaatii pitkän tähtäimen sitoutumista sosiaalisen tasa-arvon, kestävän talouskasvun ja hyvinvoivan ympäristön tukemiseen.

 

SUOMESSA ON VEROEROOSIO

Yritysten maksama yhteisövero on laskenut vuoden 1965 43 prosentista nykyiseen 20 prosenttiin.
G 20 maista on vuodesta 2007 kadonnut 54 miljoonaa työpaikkaa. Koko euroalueen tasolla työtulojen osuus kaikista tuloista on laskenut, pääomien noussut erityisesti Irlannissa, Italiassa ja Suomessa.
Palkkojen tulo-osuus on siis laskenut maissa, joissa ammatillinen järjestäytyminen on ollut korkeaa, mutta joissa työelämän säätelyä on alettu purkaa ideologisista, uusliberaaliuskon syistä.


Markkinaliberalismin vipuvoiman kasvun kautta palkkojen kehitys on samalla kääntynyt laskevaan suuntaan 2013 lähtien. Tämä ei EK:lle riitä vaikka samaan aikaan yritysten omistajat ovat onnistuneesti saaneet valtion maksumieheksi kolmen kantakoplaan, jolla pieniä palkkojen korotuksia voidellaan vero- tai sosiaalieduilla, mikä on rapauttanut valtion taloutta.
Ensi vuonna siis miljardin veronalennukset markkinatukiaisiksi, jotta kiky saatiin aikaan.
Valtio pönkittää lisäksi yrityksiä 3,8 miljardilla tukieurolla, vain 11 prosenttia niistä synnyttää jotain uutta.


Automatisoitu tuotanto ei maksa veroja. Verottaja siis suosii robottia ihmistyön hävitessä kilpailun.
Ei riitä, että verotuksen idea on muutettu tuloeroja tasaavasta progressiivisuudesta tuloeroja lisääväksi tasaverotukseksi.
Ei riitä, että rahanomistaja; neljännesvuosisadassa 14 kertaiseksi kertyneen osingon kautta palkkansa junaileva ei maksa kelamaksuja ei kunnallisveroa. Osinkojen osuus kansantuotteesta on kymmenkertaistunut vuodesta 1990 verovapaasti.

 

Pörsseissä onkin vauhtia riittänyt. Osakemarkkinoiden kehitys ei ole kuitenkaan johtanut laaja-alaiseen luottamuksen kohentumiseen rahoitusmarkkinoilla. Esimerkiksi Yhdysvaltain valtionlainoilla kauppaa käyvien toimijoiden näkemykset poikkeavat oleellisesti osakemarkkinoilla vallitsevasta optimismista.
Pitkät korot ovat laskeneet - ne eivät ennakoi uuden Yhdysvaltain uuden hallinnon talouspolitiikan saavan aikaan kestävää kasvua esimerkiksi tuottavuuden kohentumisen kautta.

Pankkien miinat ovat edelleen syvissä vesissä.
 

AUTOMAATIO VEROLLE

Valtio rapautuu ei ylisuurten menojen vaan pienenevien tulojen vuoksi. Pelkästään verokikkailuun vuoksi menetetään paratiiseihin miljardeja.
Verorämetys johtuu vuosikymmeniä jatkuneista yritysten, pääomatulojen ja varakkaiden tulonsaajien veronalennuksista, verovälttelystä ja -kierrosta ja pankkien takaamiseen otetusta velasta.
 
Yhtiöveroaste on alentunut jo useita vuosia 26 prosentista 20 prosenttiin, koko keskimääräinen veroaste oli 2011 jo 23,2 prosenttia, kun se vuonna 1995 oli vielä 35,3 prosenttia. Suomessa ansiotulo-, pääoma- ja yhteisöveroa on laskettu, tasaveroja kunnallisveroa ja arvonlisäveroa nostettu. Kun verotuksen yhtenäistäminen Euroopassa on epäonnistunut, ovat valtiot lähteneet verokilpailuun keskenään.

Työn määrä vähenee, se on selvä juttu, Tarvitaan uusia keinoja, tärkeää olisi pitää yhteiskunta varoissaan eli veropohjan rapautuminen pitää estää. On hyvissä ajoin ryhdyttävä perimään automaatio- ja robottiveroa tuotannosta, jotta yhteiskunta voi toimia. Tässä ei pidä sortua ”kilpailukyky menee” jargoniin, vaan katsoa rohkeasti vuosikymmenten päähän.

EI TULOA VAAN PALKKAA

Sosiaaliturva ja työ pitää liittää uudella tavalla yhteen. Sosiaalivakuutusjärjestelmää on yksinkertaistettava ja työn kohtaaminen, sen ”myyminen” ja ”ostaminen” tuotava nykyaikaan.

 

Perustulo ei ole vastaus, tarvitaan kansalaispalkkamalli, joka aktivoisi ja myös velvoittaisi pitkäaikaistyöttömiä yhteisön ”vapaaehtoistöihin”, opiskeluun ja yhteisen hyvä työn tekoon. Kysymys ei ole vain rahallisesta turvasta, vaan nuoren miehen mahdollisuudesta - ja toki velvollisuudestakin - osallistua palkkansa eteen yhteiskuntaelämään.


Olisi fiksumpaa korvata tekemistä eikä toimettomuutta.


Yhteiskuntaelämämme seuraa enemmän markkinoita; liike-elämän työelämää kuin elämää itseään määrittäessään ihmisen työkaluksi eikä eläväksi olennoksi.

Rajallisen elämämme keskelläkään me emme rohkene kysyä, onko tässä mitään järkeä.

 

Mitä mieltä olet. Kommentoi, tuossa alla on siihen mahdollisuus. Kiitos.

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png