© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

UUTISTAUSTA: 100-vuotias Suomi voi hyvin naisten ansiosta

July 3, 2017

Kiinassa miljardikaupat.

Suomeen tulee enemmän innovaatio-investointeja kuin Ruotsiin tai jopa eurooppalaisiin maihin.

Työttömyys laskee.

Joissain maan osissa kasvu on noussut yli 10 prosentin.

Meneekö nyt lujaa?

Voiko huolet heittää?

 

Suomi on ollut menestystarina, jokaisen kannattaa katsoa kirjoista tai tietovälineistä kuinka kaukaa ponnistamme sisällissotaan valmistautuvan maan saatua 1917 mahdollisuuden luoda omia kohtaloitaan.

 

Katsokaamme hyvillä mielin 100-vuotiasta Suomea juhlavuoden puolivälissä:

 

 

 Tietoruutuja ja kuvia. Klikkaa kuvaa se suurenee ja voit katsoa  ne omaan tahtiisi.

 

Menestynyt talous - parempi elämä

 

Puhun tässä jutussa taloudesta, ensin hyvistä uutisista mutta sitten myös iloa pilaavista uhista ja vaikeuksista edessämme.
Katsotaan sataa vuotta niin näemme paremmin tähän päivään.

 

Suomen talous on luonut nahkansa moneen kertaan sadassa vuodessa, muutos on ollut järisyttävä ihan maailman mitassakin. Taloudelliset tuotantorakenteemme ovat jatkuvasti muuttuneet, talous on tullut aina vaan kansainvälisemmäksi länttä kohden.

Elintaso on noussut huimasti. Suomi on nyt yksi maailman rikkaimmista ja kehittyneimmistä maista. Erilaisissa rankingeissa, vertailuissa löydämme ne monet joissa olemme kärkikaartia.

 

Suomen kilpailukyvyn perusteet ovat pitkällä aikavälillä kunnossa toimivan infrastruktuurin ja hyvän koulutusjärjestelmän ansiosta.

 

Vaikka puhun taloudesta huomautan, että tämän hyvinvoinnin sai aikaan nainen kansanvallassa jo 1906 lähtien: neuvola, kirjasto, ilmainen koulutus, hyvät opettajat, paremmat ruokatavat, sosiaaliturva ja talvisodan synnyttämä pyrkimys yhteisvastuuseen toistemme ampumisen ja vangitsemisten jälkeen.

Naisen asema on ollut Suomessa muita maiat vahvempi, se näkyy tuloksissa.

 

Juuri nyt seisomme edelleen neuvottomina menetetyn vuosikymmenen viimeistä vuotta. Kansainvälisesti vaatimaton, mutta kantokykyymme nähden merkittävä velkamme, julkinen ja yksityinen, erityisesti kotitalouksien velka kasvaa lapsillemme liian suureksi. Nyt alaknut nousu ei poista tätä ikävää faktaa. Velkaa ei ole vain valtio vaan 128 prosenttisesti suomalaiset kotitaloudet.

 

 

 

ITSENÄISYYDEN JUHLAVUONNA TILANNE NÄYTTÄÄ KÄÄNTYVÄN PAREMMAKSI

 

JUHLAVUOSI. Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on puolivälissä. Onko mahdollisuudet joita saatavilla on tarjolla käytetty täysmääräisesti hyväksi?

Aika vaatimattomalta näyttää vielä.

Toivottavasti meno paranee syksyllä..

 

Valopilkkujakin näkyy. Matkailupuolella on hyödynnetty taitavasti juhlavuoden hypeä. Kansanväliset julkaisut ovat ottaneet Suomea hyvin esiin ja rankanneet meitä imartelun asteelle saakka, saaden jopa suomalaisen palvelun maanosan kärkeen. Sitä on vaikea uskoa sille joka asuu tässä itsepalvelumaassa. Tämä on kuitenkin kiva väärinkäsitys maan kannalta.

 

Tämän viikon strategisen viestinnän painopiste valtion ja sen viestintälobbarien osalta on liikemies-pääministerin maineenpalautus kaupan sankariksi Kiinan miljardituliaisten avulla. Saavutuksella kelpaakin kehua.

Kiinan korttia on pelattu pitkään ja viisaasti maltilla. On toimittu asiakkaan, Kiinan ehdoilla. Se on kannattanut itsetuntoaan kasvattavan maan kanssa. Kiinassa on keskitetty järjestelmä ja pieni päättäjäpiiri. Kasvojen säilyttäminen ja arvokkuus on tärkeää.

Sen suomalaiset oat idän kaupan pitkällä kokemuksella hyödyntäneet, Suomen Kiinan suurlähettiläs puhui jopa 3-4 miljardin euron saumasta. Se on paljon kun Putinin kanssa Xi Jinping keskustelee ”vain” 9 miljardista eurosta parrasta aikaa,

 

MITEN MENEE SUOMI? Vaikka euroalueen yhteinen bruttokansantuote vielä vuonna 2016 oli vain puoli prosenttia korkeampi kuin 2007 ja Suomen BKT  peräti seitsemän prosenttia pienempi kuin 2007 nähtiin alkuvuodesta Suomessa jopa yli kolmen prosentin kuukausikiihdytyksiä tuotannossa.

Kesään tultaessa bruttokansantuote kasvoi 2,7 prosentin vauhtia.

Laman ja taantuman vuosikymmen kääntyi keväällä toivoksi."Se on ohi" julisti jo Pääministerikin.

Suomella on ollut ulkoista tukea matkassa, Dollarien arvo on neljänneksen alempi kuin muutama vuosi sitten, öljyn hinta yli puolet halvempaa, Saksa porskuttaa ja tämä Kiinaan tehty pitkä vientityö kantaa hedelmää, ansio tosin kuuluu yhtä paljon Joulupukille kuin nykyiselle hallitukselle.

Tilauksia sataa teollisuudelle mikä on hyvä asia kulutuskysynnän laskiessa palkkajäädytyksen ja pätkätyön Suomessa

Suomi pärjää kansainvälisissä vertailuissa, mutta kotimaisia investointipäätöksiä ei iloon nähden kuulu. EK:n uunituoreen investointitiedustelun mukaan Suomen tehdasteollisuuden investointiaste on edelleen yksi EU-maiden matalimmista.

”Kun mukaan otetaan myös tutkimus- ja kehitysmenot, niin investointiaste laskee ennusteiden mukaan edelleen vuosina 2016 ja 2017 ja jää 22 prosenttiin jalostusarvosta,” EK sanoi tuoreessa talouskatsauksessaan.
Investoinnit ovat lisääntyneet asuntorakentamisen ja metsä- ja energiahuollon suurten tehdashankkeiden kautta. Sensijaan teollisuustuotanto on elpynyt hitaasti, vielä viime vuonna lähes kaikki toimialat taantuivat.

Osinkoja jaetaan ennätysmäärä mutta firmojen kehittäminen on kilometritehtailua. Firmoja myydään ulkomaille kiihtyvällä vauhdilla. Länsi-Suomen nousun takana on saksalainen laivanrakentaja ja Mercedes Benz.

 

Puuttuuko Suomen teollisuusherroilta usko, toivo vai kyky?

 

Kotitalouksien velka kasvaa, kunnilla ja valtiolla on nousussa edelleen oleva budjettialijäämä, rakennetyöttömyys on korkea. Pitkään jatkunut taantuma on näkynyt suoraan julkisessa taloudessa, jonka rahoitusasema on ollut jo kahdeksan vuotta alijäämäinen.

 

 

 

Josko ne olisivat pantanneet hyviä uutisia?

 

 

Kotitalouksien velka kasvaa, kunnilla ja valtiolla on nousussa edelleen oleva budjettialijäämä, rakennetyöttömyys on korkea. Pitkään jatkunut taantuma on näkynyt suoraan julkisessa taloudessa, jonka rahoitusasema on ollut jo kahdeksan vuotta alijäämäinen. Julkinen velka ylitti 68 prosenttia suheessa BKT:hen vuonna 2017 ja on yli kaksinkertainen verrattuna vuoden 2008 velkaan.

Sipilän hallituksen tavoitteena on pysäyttää velka-asteen nousu hallituskaudella ja päättää velan euromääräinen kasvu vuoteen 2021 mennessä.Siksi julkista taloutta tasapainotetaan noin 4 mrd. eurolla hallituskauden aikana. Suomen Pankin ennusteen perusteella kummankin tavoitteen saavuttaminen on edelleen epätodennäköistä.

 

Kesällä 2016 maineikkaat ekonomistit Bengt Holmström, Vesa Vihriälä ja Sixten Korkman kirjoittivat pyynnöstä valtiovarainministeri Petteri Orpolle miksei Suomi kasva.

 

He sanoivat henkistä tilaa arvioidessaan, että me suomalaiset epäilemme omia kykyjämme, kaihdamme riskejä emmekä ymmärrä ottaa oppia muiden kokemuksista.

 

Kun verrataan kruunuvaluuttanaapuriin Suomen henkeä kohti laskettu kansantuote on laskenut 2 500 dollaria ja Ruotsin vastaavasti noussut saman verran. Eroa oli kuudessa vuodessa, jo vuoteen 2014, syntynyt Ruotsin hyväksi 5 000 dollaria. Sen jälkeen Suomi aloitti nollalinjan palkoissa.

 

 

Syy on ollut Suomessa tapahtunut ”rakennmuutos”: teollisuudesta on kadonnut 100 000 hyvin palkattua työpaikkaa, jotka ovat korvautuneet pääosin, mutta palvelualoilla, missä palkat ovat huonoja.

Tehdasteollisuuden tuotanto oli vuonna 2015 peräti 11 miljardia euroa pienempi kuin vuonna 2008. ”Rakennemuutos” iskee siis matalapalkkavasaralle, jonka seuraus on laskeva kysyntä. Se taas johtaa laskeviin kotimarkkinoihin ja huonompaan yritysten kannattavuuteen.

Paltia arvioi puolestaan, että palvelualoista lähtee 260 000 työpaikkaa seuraavan vuosikymmenen aikana.

 

 

I so pyörä on kuitenkin alkanut pyöriä siellä mistä ongelmat alkoivat: teknologia- ja metsäteollisuudessa.

Nokian kännykät oli pahin isku, mutta itse firma saatu uskomattomalla tavalla takaisin iskuun kokonaan uudessa kuosissa, viiden vuoden ja 25 miljardin euron yritysjärjestelyillä ja nappiajoituksella. Vanhentuneet puhelimet myytiin 5,4 miljardilla hölmölle kaapparille; Microsoftille. Sitten ostettiin verkkoyhtiön puolikas saksalaisilta 1,7 miljardilla. Sitten ranskalaisilta saatiin, korkean kurssinoteerauksen nappiajoituksena, osakevaihtona 15,6 miljardilla Alcatel Lucent ilman senttiäkään rahaa. Kassaa Nokiassa kasvatti vielä paikannusfirma Herestä kaupasta tienattu 2,8 miljardia euroa.

 

Tämä siis viidessä vuodessa, samalla jätettiin ruotsalaisten Ericsson hopealle.

Toinen rakenteellinen suuri muuttuja on ollut metsäteollisuus, joka saneerasi julmasti, mutta on nyt investoimassa Suomeen omaa ja kiinalaista rahaa miljardikaupalla. Äänekoskella nousee 1,5 miljardin tehdas, Stora-Enso panee paukkuja 2017 investointeihin yli 600 miljardia, kiinalaiset rahoittavat kaksi tehdasta Lappiin, muutama muukin biolinjan hanke etenee.

Uusilla aloilla; terveysteknologiassa, cleantechissä, peliteollisuudessa ja uusien start up yritysten määrässä tapahtuu hyvää.

Nuorten mielestä yrittäminen onkin cool eikä paskaduunia niin kuin ennen. Se on huomattu starup rahoituksia saatiin 131 kun Ruotsi sai vain alle sata.

Länsi-Suomi nousee kun saksalainen Meyer ostaa alihankintaa ja työtä telakalle ja Mersu teettä autoja Uudessakaupungissa.

 

Suomi tekee nyt laivoja ja autoja kuin ei koskaan, jopa 15 000 uutta työpaikkaa on tulossa MuuSuomeen pelkästään laiva- ja autorakentamisessa. Metsäteolliset investoinnit lisäävät vielä MuuSuomen taloudellista nousua; onko politiikassa keskittää koko väki asuntovelkavankeuteen Helsingin seudulle järkeä ?

 

 Stockmannin tuhon alku kertoo, että ylihinnoittelun ajat ovat ohi,

 

Suurissa kaupungeissa rakennetaan enemmän kuin vuosikymmeneen, teknologian ja metsän rinnalla siis kolmaskin suuri työllistäjä menestyy ja panostaa.

Näiden kaikkien panosten heijastusvaikutus ulottuu laajasti, maan suurin asuntopula onkin Uudessakaupungissa, Äänekoskella ja pian ehkä Lapissakin tehtaiden ympärillä.

Lisätään vielä, että turistien määrä kasvaa, kiinalaiset tulevat ja venäläiset palaavat. Nesteellä menee lujaa.

 

Saamme joulun alla koko maailman huomion. Sekin auttaa jos osaa hyödyntää. Vielä näyttää ettei osata, puolet juhlavuodesta on käytetty, Kiinan tuliaisista huolimatta vaikutelma on vaisu. Paras on toivottavasti näkem ättä.

Vai jatkuuko investointilama edelleen?

 Voi olla, että vielä ei ole syytä aivan yhtä suureen riemuun kuin mitä Pää- ja valtiovarainministeri tarjoavat. Työpaikkojen paluu voi kestää koko tovin. Erityisesti kun ottaa huomioon älytekniikan ja automaation aiheuttamat seuraukset.

 

 

Koko maailman kuva on monessa suhteessa parempi kuin ennen.

Tämä pitää muistaa huonojen uutisten keskellä.

 

Maailman kuva

Ikävää, että olemme myös tyrineet. Olkiluodon ydinvoimalan ja sitä seuraavan Pyhäjoen. Ydinvoiman hinta ei kestä hintakilpailua aurinkovoiman ja muiden uusien energialähteiden rinnalla. Panostamme 15-20 miljardia euroa väärään lajiin joista voi tulla täysi susi, ranskalaisten ja venäläisten koirakoulussa. Fortumkin voi tuottaa synkkiä miljardeja Venäjää valloittaessaan.

Länsimetro. Betonirakentamisen taso, homekoulut...

 

Yhdysvallat on suuri huolen aihe Trumpin kääntyessä reaganismiin jakamaan rikkaille verohelpotuksia. Väärässä luulossa, että muruja putoaisi keskiluokalle pöydän alle, hän antaa hitechin ajassa lapiot käteen panemalla rämettyneen liikenneverkon kuntoon, ihmesynnyttämällä kuolleet teollisuusalat ilmastosaastuttajaisilla ja nostamalla länteen Berliinin- eiku Meksikon – muurin ja rajat kiinni.

 

Näin tapahtuu maassa, jonka aivokapasiteetti on ollut hyvin, hyvin suurelta osin tuontitavaraa Bengt Holmströmiä myöden.

Tätä me trumpismia taivastelemme.

 

Päivitellessämme Trumpia

pitäisi nähdä lähelle

omaan Eurooppaamme.

 

Katseen pitäisi ulottua mieluummin lähelle. Eurooppa on lamaannuksen tilassa ilman johtoa ja ajatusta.

Päivittelemme populisti Trumpia Puolan, Unkarin, Bulgarian. Moldovan, Tsekin, Tanskan, Itävallan, Italian, Ranskan ja persujen maanosassa .Emme halua nähdä, mitä  oli tulossa Itävallan, Hollannin Ranskan ja Saksan vaaleissa.

Torjuntavoittoja? Jees, mutta voitettiinko vain aikaa?

Mitä brexitistä seurasi ja seuraa.

 

Me kuulumme valkoisen miehen länteen vaikka maan asema ihan bisnesmielessä on mitt i mellan idän ja lännen rajapinnassa. Koska me emme ole olleet imperialisteja, emme edes kolonialisteja. Me emme Suomessa ymmärrä miten raskas painolasti valkoisella eurooppalaisella on kolmannessa maailmassa.

Valkoisen miehen maailma on menossa kiinni, se "on rikki", vaipuu koomaan ja marginaaliin. Kukaan muu ei sitä sure, heidän näkökulmastaan katsoen ”riistäjistä” päästään.

 

Joten on tässä vielä huoliakin poikineen..

 

 

 

NETTIRADIO.

Kuuntele saatesanat itsenäisen Suomen haasteisiin

Mistä Suomi ammentaa vuonna 2017?

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png