© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

GLOKALISAATIO: Miten tässä käy Sinun, kansalaisen: kunta ja itsehallinto uudessa tilanteessa

July 27, 2017

Työn murros, kunta menee uusiksi, uusi sote ja maakunnat markkinoiden lähitalous. itsehallinto? Kansalaisuus muuttuu  - mutta kukaan ei puhu siitä. Paitsi mitä me nyt aloitamme Kolmannessa itsenäisyystaistelussa.

 

Sitten kunnallishallinnon synnyn jälkeen vuonna 1864 ei kuntien asema ole ollut näin suuren muutoksen keskellä. Muutos vaikuttaa "kuntalaisuuteen" ihmisren asemaan kotikunnassa merkittävästi.

 

Pääkysymys on mitä tapahtuu kansan vaikutusvallalle kun kunta menettää puolet rahoistaan valtiolle, tehtäviä maakunnille, digitalisaatio tulee, toimntoja siirretään markkinoille, vaaleihin ei osallistuta, luottamusmiehet vähenevät ja pitäisi aloittaa älykunnan pito.

 

 

Supisuuko kunnan tehtävä vain markkinoiden järjestämiseksi? Ei nyt sentään.

 

 

1. Kotikunta menee ihan uusiksi

- maakunta mitättömäksi

Suomen juhliessa 100-vuotiasta itsenäisyyttään se panee ranttaliksi riuduttamalla kunnallisen itsehallinnon maakunnalliseksi yritystoiminnaksi.

 

TIETOISKU: Kunta, kuntalaisuus, lähidemokratia, lähityö ja itsehallinto; siis koko lähidemokratia on kokonaan uuden tilanteen edessä.

 

Vaikutukset ulottuvat koko ihmiselämän uudellen organisoitumiseen teollisen ajan jälkeen. Myös työn etiikka kokee murroksen työn vähentyessä ja liittyessä ekologiseen muutokseen pelastaa planeetta.

 

Lähtitalous, glokalisaatio ja sen viritykset kuten jakaminen, vertaistoiminta, vastademokratian ja kansalaisoppostioiden uudet mallit paikallisessa itsehallnnossa johtavat muuttuneeseen tapaan toimia.

Yhdyskuntasuunnitteluun saadaan kuvan mallintamia työkaluja, mutta kutakin asiaa ei voi tehdä erikseen: täytyy syntyä Käsitys kokonaisuuudesta - huomisen paikallisuudesta.

 

Siinä olennaista on ymmärtää etäisyyden haittojen häviäminen digitaalisessa verkostotaloudessa, vertainen paikallstoiminta yli matkojen, älyratkaisut, lähidemokratia, läheisyysperiaate pehmentänässä ja korjaamassa globaliaation vaikutuksia.

 

Kolmas itsenäisyystaistelu ja Kansalaismedia ratkoo ja kuvaa näitä ongelmia ratkaisukeskeisesti.

 

Mitä tämä sulle meinaa? tubettaa tekijä. Katso mobiilivideo 2 min.


 

OSALLISTU KESKUSTELUUN SIVUN LOPUSSA!

 

5 pointtia uudesta kunnasta:

 

1. TEHTÄVÄT SIIRTYVÄT POIS. Maakunnista tulee tärkeä päällepäsmäri. uusi lisähallinnon taso kunnille ja kansalaisille. Kunnan taloudesta siirtyy yli puolet valtiolle, joka jakaa rahaa maakunnille mielensä mukaan soten ja muiden uusien ja vanhojen maakuntatehtävien lisäksi. Sote ekspertit jäävät ilman hommia kunnalliselämässä, mutta maakunnissa heitä tarvitaan.

Kuntien kehitys eriytyy sen mukaan miten ne osaavat kehittää itsessään koska uusi tilanne on joko muutospelon tai muutosmahdollisuuden ennennäkemätön sauma.

Vanhusten määrä kasvaa yli 75-vuotaiden ikäluokkain tuplaantuessa 15 vuodessa. Kuntien onneksi heidän hoitonsa ei enää ole taloudellisesti sen vastuulla vaan mummut ja vaarit jäävätkin hyviksi veronmaksajiksi kunnille, ”kulujen” siirtyessä maakunnille - valtiolta saatavin varoin. Kunnille jää vain vastuu miettiä miten vanhat viisaat saavat arvostusta ja vastiketta vapaa-aikaan verorahoillaan.

Maailma keskittyy suurkaupunkeihin ja suurten yritysten vallintaan globalisaation seurauksena, Maapalloistumisen rinnalla on käynnissä kuitenkin rinnakkainen glokalisaatio- eli paikallistumiskehitys, joka saa työkalunsa digitalisaatiosta, uusista radikaaleista teknologioista ja tuotantotavoista,

Nämä jakamistalouden mallit ja älykkäät tuotantotavat muuttavat liiketoiminnan ja lähitalouden luonnetta mahdollistaen työn tekemisen ja paikkakunnalla pysymisen ilman etäisyyden haittaa.
Se on uuden kunnan elinvoimaa jota pitää edesauttaa,

2. MEGAMUUTTUJIA HYÖDYNTÄMÄÄN. Suuria muutoksia kuntien ympärillä on tapahtumassa, taloudessa maapalloistuminen ja velan valtava maapalloinen määrä, metropolikehitys ja poismuutto, eriarvoistuminen ja ääriliikehdintä. Yksinäisyys ja masennustautien kasvu. Ilmastonmuutos ja tulevat kansainvaellukset, kaikenlaiset kestävyysvajeet. Työn loppuminen kahdessa vuosikymmenessä kolmanneksella. Pelkästään palvelualoilla tämä on 260 00 työpaikkaa.

Kun työ loppuu tarvitaan kansalaispalkkajärjestely, joka on vastikkeellista osallistumistuloa, jos yhteisö antaa pitää tulolle antaa vastiketta.
Eikö tämä ole selvä juttu?

Miten tämä koskisi kuntia, joissa osallistuminen olisi paras järjestää ei hallinnosta vaan ihmisistä lähtien. Tämän uudelleen ajattelijoita tarvitaan valtuustoihin.

3. ROBOTIT JA IHMISET. Tekninen muutos johtaa vaikkapa koko liikenteen mullistumiseen, ensimmäiset ilman kuljettajaa liikkuvat autot ovat jo liikenteessä. Viiden vuoden kuluttua ne ovat massatuotannossa. Tämä mullistaa auton omistamisen idean, poistaa parkkilaitoksia ja muuttaa koko kaupunkirakenteen tilaa. Esineiden internet lisää laitteiden ja palvelujen laatua ja määrää ja korvaa ihmistyötä.


Suuri haaste uusille valtuutetuille on piirtää tiekartta kuinka älykunnan yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus tehdään, koska se tulisi nyt toden teoin aloittaa. Tämäkin vaatii asiasta peltomarketvisiota laajemman käsityksen omaavia valtuutettuja. Nopeat kunnat syövät hitaat – sama on totta myös kansakunnan mitassa.

4. ASIANTUNTEVA NUORENNUSLEIKKAUS. Tämä kaikki koskee nuoria ihmisiä. He ymmärtävät ja elävät jo huomisen järjestelmiä, päätösvaltaa pitäisi siirtää sinne suuntaan, jossa päätökset tai päättämättömyys on aikanaan omaa totta. Fiksuja nuoria vanhojen säilyttäjien ja tulisi valita homevirkamieten sijaan uuden kunnan päättäjiksi lautakuntiin ja suunnitteluryhmiin.
Tarvitsemme nyt out-of-the-box ajatteljoita; uudenlaisia ratkaisijoita kuntiin.

5. KANSALAISOPPOSITIO JA HYVÄT TEOT. Kunnilla on suuri mahdollisuus siirtyä kansalaisten palvelun eturintamaksi. Itseasiassa uudet valtuutetut voivat lain puitteissa kehittää mallin, jossa nykyinen toiminnan hallintonäkökulma voitaisiin muuttaa asiakas- tai kansalaisnäkökulmaksi.
Nykyään puhutaan kunnasta kansalaisyhteiskunnan mahdollistajana ja edellytysten antajana.
Entäpä jos näkökulma muutetaan sosiaalisen median ja kansalaisaloitteen ajassa kansalaisuudesta lähteväksi; asioita ei tarkastella pitäen kansalaisia hallinnon alamaisina vaan aidosti koko toiminnan lähtökohtana?

Toimintasuunta ei olisi ylhäältä alas vaan alhaalta ylös. Näkökulma olisi osallistaa kansalaisia ei yhteiskunnasta ja hallinnon tarpeista, vaan heidän omasta elämästään tai elinpiiristään lähtien.
Kansalaistyytymättömyyden kasvulle ja vieraantumiselle syntyy lähiyhteisön heikkenemisen vuoksi lisää tilaa ellei kansalaisten osallisuutta saada kasvamaan.

Kuntiin tarvitaan valtuuttettujejn tuekso kunnallisten viranhaltijoiden rinnalle asiantuntijoiksi kansalaisyhteisön uuden luonteen ymmärtäjiä, jotka näkevät ja osaavat myös digitalisaation mahdollisuudet ja sosiaalisen median asiakertaisen muutosvoiman kansalaistoimintojen synnyttäjinä.

Kunnissa puhutaan kumppanuuksista toiminnan kehittäjänä. Jospa ajateltaisiin niin, että kunta on kansalaisen kumppani: tässä järjestyksessä ja täydellä filosofialla ja syvyydellä. Sitä ei mikään laki estä.
Muu kuin vanha ajatustapa.

 

 

2. Desentralisaatiota ilman valtaa ja rahaa
Tilanne on vaalien ja soten seurauksena uusi mutta mahdollisuuksia täynnä.
 

Nyt  viedään sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuu maakuntiin mutta valtion holhoukseen, kunnat eivät saa olla edes yksi palvelun tarjoajista. Samalla 50-70 prosenttia kunnan työntekijöistä siirtyy pois kunnan palkkalistoilta maakuntien firmoihin, sillä valittu hallintamuoto on yhtiömuoto, joka puolestaan vähentää valvontaa, avoimuutta ja tiedonkulkua kuntalaisille.

Tilanne on kuin nykyisissä kuntayhtymissä, joissa harvat päättävät ja vielä harvemmat tietävät. Munauksien maksut kuitenkin jaetaan yhteisesti.

 

 

Suomen kansalaisyhteiskunta on perustuslaillisesti nojannut vahvaan kuntien itsehallintoon, palvelujen ja niitä koskevan päätösvallan hajautukseen ihmisen lähelle. Kunta on ollut se, joka on vastannut lastensuojelusta, sossun luukusta Kelan kanssa, hoitanut perusterveydenhuollon ja ottanut osaa erikoissairaanhoitoon edustajiensa kautta; omistajana, asiakkaana ja maksumiehenä.
Nyt sosiaali- ja terveystoimi siirtyvät pois kunnilta. Palvelujen hallinto siirtyy maakunnille, sieltä niiden yhtiöihin ja sieltä markkinoille kilpailtavaksi.

Lisäksi vaikuttaa digitalisaatio.

Kuntien keräämistä ”veroäyreistä” 12,3 siirtyy - ei maakuntiin – vaan valtiolle jaettavaksi taas takaisin maakuntiin. Maakunnat ostavat palvelut omistamiltaan firmoilta tai yksityisiltä yrityksiltä. Summa on yli 20 miljardia euroa.


Havaitse hämypuhe

Nyt harrastetaan lumepuhetta, jossa luvataan asteittaista etenemistä pieniä yksityisiä toimijoita edesauttaen.
Nurkan takana on kuitenkin pihlajalinnassa asuva mehiläinen, jonka terveystalo onkin suuri ja monikansallinen ja veropäätepiste paratiisisaarella.

Kansainvälisen rahan edustama mehiläinen ja pihlajalinnan mies ovat ehtineet jo huutaa pettymyksensä ilmoille kun jättipotin jako uhkaa siirtyä kun päävoittoa ei saakaan yhdellä kierroksella.
Kauppalehdessä pihlajalinnasta valitettiin keväällä, että kokoomuksen tarjoama valinnan vapaus ei koskisikaan kuin satunnaisterveyspalveluja tarvitsevia, potin jäädessä ”vain” 200 miljoonaan euroon. Maakuntafirma hoitaisikin vakiasiakkaat.

Mehiläinen valittaa, että ”jos suuruuden ekonomiaa estetään, kuvio ei kuulosta järkevältä, kun uudistuksen vaiheistus kestää kauan ennen kuin saadaan hyötyjä, jotka pitäisi saada heti,” sanoi terveysyhtiö Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää.

Kummankohan hyödyistä hän puhui - mehiläisen vain maksavan pesän?

Hänen mukaansa palveluista pitäisi ottaa maksu jo julkisen talouden tilankin vuoksi. ”on luontevaa ja oikeudenmukaista, että maksurasitetta siirretään niille, jotka palveluja eniten käyttävät,” selittää päämehiläinen. Eniten käyttävät: sairaat, tutkimuksien mukaan köyhät ja syrjäytyneet, vanhukset ja lapset siis joutaisivat oikeudenmukaisuussyistä luontevasti maksamaan entistä enemmän.


Ongelma maakuntiin katoavassa terveyssosiaalirahassa ole vain kuntalaisille pelko sen päättymisestä omasta taskusta kansainväliseen megayhtiötalouteen, verotuksella kerättynä verovälttelyn piiriin, vaan myös lähidemokratian katoaminen keskitykseen.

Vallan hajautus onkin nyt vallan keskitystä. Yhteiskunnassa ei tapahdu desentralisaatiota kepun johdolla vaan sentralisaatiota kokoomuksen viedessä - ja demarien korjatessa sadon huomenna.
Kokoomuksen kuntakeskitysaseveljelle, valtiouskoiselle SDP:lle tämä sataa vaalivoiton jälkeen laariin.
Yli puolet kuntien keräämistä verotuotoista siirtyy valtiolle. Maakuntiin valitaan nukkehallinto puuhailemaan maalaisliittoa kun maakunnalliset terveysfirmat tekevät päätökset, joille rahat jakaa päätökset ohjaava valtio.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta voi muuttaa valinnan vapauden askelmerkkejä. Itse asian voi muuttaa vain kansalaisten mielipide,

Siksi käytetään vanhaa poliittista kikkaa. Isot asiat pöytään Juhannusviikolla jotta kukaan ei jaksa rähinöidä.

Tämäkin näytelmä on hyvin strategisesti suunniteltu.

 

Mikä poliittisten pelien paikka, mikä koplaamisen taivas tästä syntyykään!

 Toinen 2BETus mobiilipuhelinvideo, jossa Veli-Antti Savolainen tubettaa

kotikunnan kohtaloa lähitaloudessa.


Uusi kunta - tästä on kyse

Uusi kunta pitää vastuullaan kuntasuunnittelun, liikenneasioita, pienen mahdollisuuden elinkeinopolitiikan, koulut, sivistystoimen, nuorisotyön, kulttuuria ja vapaa-aikaa. Tärkeitä asioita.
Tehtäviä valtiolta kunnilla on vielä 535,vuonna 2019 määrä laskee, tässä kaikessa riittää puuhaa - jos riittää - sillä väen rahtaaminen Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun ympärille voi keskittää kunnat isommiksi ja viedä loputkin kotipaikan tunteesta ihmisiltä.


Paradoksaalista tässä on, että

suurin osa ihmistä ei vastoin vihreiden luuloa

halua hirvittävään velkavankeuteen

pieneen asuntoon Helsingissä.

He haluavat asua pienissä kaupungeissa

tai omakototalossa metsän reunalla.

Radikaalit teknologiat muuttavat nopeasti kunnan tapaa toimia. Kuntiin pitää saada ihmisiä johtamaan muutosta ei markkinaistamaan tai säilömään omia etuja.
Jos emme herää uuteen älykunnan haasteeseen ajoissa, siitä seuraa miljardilasku. Haaste ei ole teknologia vaan ajan vaatimus uuteen yhteiskuntaelämään, yrittämiseen ja yhdyskuntasuunnitteluun, lähitalouteen.
Kunnan pitää nyt valita roolinsa; pysyäkö paikallaan tai olla verkostokunta, joka tekee yhteistyötä muiden kanssa vai liittyäkö yhteen toisten köyhien kuntien kanssa. On kyse toimitapamuutoksesta ja astumisesta uuden älykunnan aikaan.

Kunta on palvelutaso joka eniten kohtaa ”asiakasta” kansalaista. Asiakasnäkökulma näkyy uudistuksissa kuitenkin lähinnä poissaolollaan.
Kunnilla on suuri mahdollisuus keksiä itsensä uudelleen yli puolet tuloistaan menettäneinä, väkikadossa, asuntopulassa ja keskellä automatisaation ja älyjärjestelmien aiheuttamaa toimintatapojen radikaalia muutospakkoa.

Kuntien päättäjiksi tarvitaan nyt uudenlaisiin haasteisiin, digitalisaation ja älykuntaidean osaajia, aidon paikallishallinnon luojia, jotka eivät hevin anna loppuakin yhteiskunnasta kaupaksi vaan kansalaisille.

 

Lue ja katso tietokuvat myös tästä jutusta.


 

 

Tietokuvia: Digitalisaatio ei odota kuntapäättäjiä - siihen on mentävä mukaan.

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png