© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com

RAHA: Suomi luovutti pankkinsa, nyt se on vaivainen sivuliike

June 27, 2017

Italiassa kaatuu kaksi pankkia – valtion syliin. Uhkakuvat alkavat toteutua.

 

Suomessa pankkien tilanteen sanotaan olevan hyvä. Niin varmaan onkin ainoiden suomalaispankkien osuus- ja säästöpankkien osalta.

Pääosa pankeista on kuitenkin liputettu ulos.

 

 

 

Entinen KOP, skop, sts<>SYP=MERITA=NORDEA on nyt vain ruotsalaispankin viihdeosasto Suomessa, jonka pääekonomisti” Aki Kangasharju esiintyy Yleisradion talousviihde- ja MTV:ltä ostettujen ennustajaeukkoaamuvastaanottojen komeljanttarina. Tämä talouselämämme nerohan ennusti hetki sitten bkt:n kasvun 1,5 prosenttiin mutta juuri nokittikin uudet kolmen prosentin rätingit tälle vuodelle.

 

Se oli Suomen ennätys väärin veikkaamisessa.

 

Nyt Finanssivalvonta (Fiva) varoittaa riskeistä, jotka liittyvät Danske Bankin suunnitelmaan muuttaa suomalainen tytärpankkinsa sivuliikkeeksi. Danske Bank on puolestaan tanskalaispankki jolle Björn Wahlroos myi Sampo-pankin. Siihen oli puolestaan aiemmin ”kaapattu” valtion Postipankki > Leonia. Danske Bankin hallitus siunasi maanantaina Suomen tytärpankin sulauttamissuunnitelman.

 

Suomi on nyt Pohjoismaissa ainoa Euroopan pankkiunionin jäsenmaa joka euromaana kuuluu pankkiunioniin ja sen sääntelyn piiriin ja jolla on turvanaan pääsy euroalueen yhteiseen kriisirahastoon. Entisten suomalaispankkien ruotsalaistuminen ja tanskalaistuminen ei tätä takuuta anna.

 

Aika erikoinen tilanne euromaassa. Maan pankkitoimintaa hallitaan maan ulkopuolelta ja pankkikriisissä talletusturva on ruotsalaisten ja tanskalaisten varassa.

 

 

Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2016 lopussa 126,5 prosenttia eli 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Suomalaiset ja ruotsalaiset kotitaloudet ovat veloissa korviaan myöden ja asunto-omaisuusarvot tapissa.

Suomen rahoitusjärjestelmä on haavoittuvainen kotitalouksien velkaantuneisuuden takia varoitti Euroopan järjestelmäriskikomieta jo viime syksynä.

.

Komiteaa huoletti Suomen korkea ja yhä kasvava kotitalouksien huipun velkaantuminen. Komiteaa huoletti myös velkaantumisen heijastusvaikutukset, jos riskit realisoituisivat.

Euroopan keskuspankin jakaman pankkien "ilmaisrahan" vuoksi pankit ovat myöntäneet suuria luottoja asunnonostajille ja kuluttajille. Monet eivät korkojen noustessa selviä niistä.

Ei ihme, että myös kotimainen pankkivalvoja varoittaa riskien kasvavan suurpankkien jättäessä suomalaisasiakkaat sivurooliin.

 

Suomen Pankin Euro & talous -julkaisussa 5/2016 sanottiin, että Suomen talouden kestävä elpyminen ei voi pysyvästi perustua kotitalouksien velkaantumisen kasvulle.

"Esimerkiksi työttömyyden lisääntymisen tai asuntojen hintojen laskun seurauksena varsinkin runsaasti velkaantuneiden kotitalouksien kulutus voi äkillisesti supistua, mikä olisi vaarallista rahoitusjärjestelmän ja talouden vakaudelle".

 

Pankkikriisi ei ole kadonnut mihinkään

 

Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän riippuvuussuhteet ovat niputtuneet kuten Lehman Brothersin tuho kertoi 2008. Ongelmat Euroopan rahoitusjärjestelmässä leviäisivät siten koko maailmaan.

 

 

 

Sitä ennnen pankit tekevät kaikkensa menettääkseen maineensa. Nordea on kuin puheenjohtajansa ken lausui jo vuosikymmenet sitten käsityksensä asiakkaista lattioiden likaajana.

 

Paljastui vielä, että se vedettää mummujakin. Myös OP sai viranomaismoitteet samasta kiusallisesta syystä.

 

 

Tässä katsaus pankkirintamalle.

 

 

 

 

Finanssikriisin seurauksena on luotonannossa jouduttu outoon tilanteeseen.

  • Ne, joiden pitäisi ottaa luottoa ja panostaa eivät niin tee. Investoijat.

  • Ne, jotka saavat luottoa eivät sitä ota. Vauraat yritykset.

  • Ne, joille investointiraha olisi korotonta eivät tätä saumaa käytä vaan leikkaavat. Valtiot.

  • Ne jotka tarvitsevat luottoa eivät sitä saa. "Epätavallisissa" työsuhteissa oleva pätkäsilpputyöläisten ja vuokratyöväen luokka. Heille on tarjolla vain koronkiskuri, jota kauniisti kutsutaan "pikaluotoksi."

  • Ne joiden pitäisi luottoa antaa panevat sen kasinoon, pörssiin ja omiin taseisiin. Pankit.

Jokin tässä mättää. Tähän on pantu tukea jo 5000 miljardia euroa.

Nordea pankki on menettänyt maineensa asiakkaidensa silmissä. Kauppalehti kertoi syksyllä 2016 etusivullaan pankin maineen romahtaneen viidessä kategoriassa kuudesta punaisen puolelle eli laskeneen rajusti negaatioksi. Danskelta vastaava maineenmenetys oli syönyt  tietoliikenneongelmien vuoksi asiakkaita.

Sitten vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin pankkien valvontaa on tiukennettu ja pankit ovat joutuneet vahvistamaan tasepuskureitaan. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan ansiosta myös pankkien likviditeettitilanne on parempi kuin finanssikriisin kynnyksellä.

 

 

Tissikilpailua Suomessa
Pohjolan pankit pärjäsivät hyvin viime kesän stressitesteissä. Pankkinsa pääosin menettäneelle Suomelle, jonka säästöpankit ensin pantiin muiden pankkien lihoiksi pääosaltaan, sitten nämä pääpankit KOP-STS-SYP>Merita ja Postipankki>Leonia>Sampopankki myytiin edellisen laman seurauksena Ruotsiin ja Tanskaan, tämä on hyvä uutinen.

Paitsi siten, että Dansken kuntoa ei voi juuri kehua ja Nordea-pankki lähti Suomesta tehden Itämaasta vain sivukonttorin. Panamalla ja vanhusten sijoitusneuvonnassa rypenyt Nordea potee lisäksi asiakaskatoa ja yhteiskunnallisen luottamuksen hävikkiä. Nyt sde uhkaa paeta jo Ruotsistakin.

Maan johtavaksi pankkiryhmäksi ja huikeaksi menestystarinaksi, vastavirraksi peluripankki Nordealle, on noussut kasinoa välttänyt Osuuspankkiryhmä niin pankki kuin vakuutussektorillakin.
Käynnissä on taas 1990-luvulta tuttu Lassila-Tiivola ”kellä on suurin” kilpa OP:n hyvis Reijo Karhisen, kansankapitalistin ja pahis Björn Wahlroosin, ökykapitalistin, välillä. Viimeksi kun Nordea kertoi ryhtyvänsä nostamaan palvelumaksua automaateilla reilu Reijo sanoi ettei OP niin tee – periaatesyistä.

 

 

Ruotsissa asuva suomalainen pankinjohtaja vei pankin mennessään.

Jäljelle jämäksi sarkastisen huumorin mestari Björn Wahlroos jätti sivukonttoriin

Aki Kangasharjun ennustamaan mielipiteitä.

Muutama kuukausi Ruotsiin keskittymisensä jälkeen Nordea painosti jo Ruotsin valtiota uhkaamalla maan paolla sieltäkin.

Ruotsin valtiovarainministeri totesi, että on siinä se hyvä puoli,

että valtion pankkikriisiriskit vähenevät.


...Vetävän käteen

Pankkien toiminnan sanotaan perustuvan luottamukseen.

Mikä tahansa pankki kaatuisi heti jos suuri osa sen asiakkaista yht´äkkiä päättäisi siirtää talletuksensa patjan alle tai toiseen pankkiin. Pankit tarvitsevat myös toistensa luottamusta, muuten käy kuin 2008, jolloin luottamus meni ja aiheutti talouskriisin maailmaan.

 

Tämä keskinäinen luottamus on nyt juuri hyvin heikkoa. Se vaikuttaa jo koko maailman talouteen ja kaikkiin meistä. EKP:n tilastojen mukaan ennen vuotta 2009 yrityksille myönnettävien lainojen määrä kasvoi jopa kymmenellä prosentilla vuodessa, sittemmin on oltu pakkasella vaikka finanssisektorille on syydetty tuhansia miljardeja Euroopassa. Investointeja ei ole syntynyt eikä uutta työtä eli ostovoiman parantumista terveellä tavalla, josta syntyisi parempi kysyntä ja lisää työtä. Sen sijaan kotitaloudet on pantu matalapalkoilla ahtaalle ja velallisiksi hurjassa mitassa pankkien luodessa rahaa ”tyhjästä” mikä on niille mahdollista lainan annolla.

 

Kulutusjuhlat pankkirahalla voi pitää kuitenkin vain varoissaan ennestään oleva vakituloinen kansalainen. Silpputyötä tekevä pätkätyöläinen ei ole luotto”kelpoinen”, koska tulonlähde ei ole säännöllinen. Hän joutuu koronkiskonnan, jota kauniisti kutsutaan "pikaluotoksi", armoille ja pian jo 370 000 luottohäiriöisen joukkoon.

Heidän ostovoimansa kadotetaan; kun ostovoima laskee ei yritysten kannata investoida ostajapulaan ja toivoton kierre vahvistuu.

 

 

Italian pankeilla oli viime vuonna noin 330 miljardin euron arvosta

järjestämättömiä lainoja, mikä vastaa runsasta

16 prosenttia pankkien luottokannasta.

Ensimmäiset pankit on jo ”pelastettu” konkurssilta. 

 Harmaa talous ja veronkierto merkitsee 1000 miljardin

euron tulonmenetystä eurovaltioille.


Vaikka juuri nyt näytttää paremmalta ja käyrät osoittavat ylöspäin ei tilanne pankkirintamalla ole muuttunut kuten Italiassa nähdään.

 

Pankit tarvitsevat myös toistensa luottamusta, muuten käy kuin 2008, jolloin luottamus meni ja aiheutti talouskriisin maailmaan. Tämä keskinäinen luottamus on nyt juuri hyvin heikkoa. Se vaikuttaa jo koko maailman talouteen ja kaikkiin meistä. EKP:n tilastojen mukaan ennen vuotta 2009 yrityksille myönnettävien lainojen määrä kasvoi jopa kymmenellä prosentilla vuodessa, sittemmin on oltu pakkasella vaikka finanssisektorille on syydetty tuhansia miljardeja Euroopassa. Investointeja ei ole syntynyt eikä uutta työtä eli ostovoiman parantumista terveellä tavalla, josta syntyisi parempi kysyntä ja lisää työtä.

 

Sen sijaan kotitaloudet on pantu matalapalkoilla ahtaalle ja velallisiksi hurjassa mitassa pankkien luodessa rahaa ”tyhjästä” mikä on niille mahdollista lainan annolla.

 

Kulutusjuhlat pankkirahalla voi pitää kuitenkin vain varoissaan ennestään oleva vakituloinen kansalainen. Silpputyötä tekevä pätkätyöläinen ei ole luotto”kelpoinen”, koska tulonlähde ei ole säännöllinen. Hän joutuu koronkiskonnan, jota kauniisti kutsutaan "pikaluotoksi", armoille ja pian jo 370 000 luottohäiriöisen joukkoon. Heidän ostovoimansa kadotetaan; kun ostovoima laskee ei yritysten kannata investoida ostajapulaan ja toivoton kierre vahvistuu.

 

Pankkien kurssit ovat heitelleet EKP:n setelivoitelusta huolimatta muutenkin alakuloisilla osakemarkkinoilla. Euroopan suuret pankit joutuivat lopulta, tehtyään 2011-2014 EKP:n avulla miljarditilin valtionlainapapereilla ja pörsseissä, umpikujaan, jossa sekä korkojen nousu että lasku ovat niille uhkia.
Koska EKP:n ohjauskorko on ollut viime vuosina historiallisen alhainen jopa nolla prosenttia – myös pankkien toisilleen myöntämät lainat ovat ilmaisia. Osa pankeista ei pysty tekemään tulosta ja osa pelaa vain EKP:n ilmaisella rahalla.

Toisaalta jos korko nousee, myös nyt hintavien valtionvelkakirjojen hinta laskee. Pankkeja avittaviien valtionvelkojen alhainen korkotaso johtuu siitä, että velkapapereiden kysyntä on suurta. Kun korot nousevat, olemassa olevien velkakirjojen arvo laskee eli pankkien taseista häviäisi paljon pääomaa
.


Jos syvemmälle katsoo ymmärtää, että Euroopankin pankkien

tilanne on paljon, paljon vakavampi kuin ”stressitestit”

kertovat niiden

pelattua vuosisadan alusta liian suurta kasinopeliä

ja koko maailman velkaannuttua.

Koko pankkikriisin jälkeinen aika,

vuodesta 2008 on ollut hämäystä,

ajanpeluuta ja erilaista tukiasratkomista.


Pankeille eri maissa on pelattu aikaa saada pääomapohjansa kuntoon ennen, kuten eräs pankinjohtaja sanoi, harmageddonia, tuomiopäivän taistelua, joka odottaa itsepetoksen mustan tunnelin päässä.
Esimerkiksi ”Kreikan tukeminen” on ollut pankkitukea suurimpana hyötyjänä: 30 mrd euroa, itse EKP.
Pankkiviranomainen EBAa on alettu - syystäkin - arvostella; että se ei edes aikonut testeissään paljastaa pankkien todellista tilaa, tuskin halusikaan, koska ajanpeluuta tarvittiin lisää yhä.

Kritiikkiä kohdistuu myös keskuspankkipolitiikkaan monesta eri syystä.

Ovatko EKP:n ” elvyttävän rahapolitiikan” taloudelle aiheuttamat haitat jo hyötyjä suuremmat?
Viimeisimmät koronlaskut ja lupaukset lisäelvytyksestä eivät enää ole saaneet aikaan aiottua tuttua reaktioita markkinoilla, minkä seurauksena osakkeiden hinnat olisivat nousseet ja valuutta heikentynyt. Nousua tuli vain Trumpin avulla.


EKP:n korkopolitiikka on riskipitoinen rahapolitiikkakokeilu, jonka tehosta ei ole lopulta takeita. Tähän saakka vain finanssimarkkinat ovat hyötyneet keskuspankin rahakokeesta ei reaalitalous. EKP:n massiivinen ”elvyttävä” rahapolitiikka ei ole saanut taloutta - eikä edes inflaatiota - tarkoitettuun nousuun. Euroopan elpyminen 2017 on pientä ja haavoittuvaa.

Negatiiviset talletuskorot rasittavat pankkeja, sillä ne joutuvat jo maksamaan keskuspankkitalletuksistaan, alle-nollakorot myös kaventavan pankkien marginaaleja, sillä pankit eivät ole pystyneet siirtämään negatiivisia talletuskorkoja maksettavaksi asiakkailleen.
EKP:n tarkoitus on mennyt päälaelleen miljardikylvössä: korkopolitiikka iskeekin nyt suoraan pankkien tuloksentekoon, heikentää niiden kannattavuutta ja johtaa luottoympäristön kiristymiseen ja siten luotonannon vähenemiseen.

Esimerkiksi Deutsche Bankin kuntoa on epäilty pitkän aikaa, mutta 2016 stressitestin perusteella pankki selviäisi EBA:n muka ankarasta tulevien vuosien korkonoususkenaariosta. Silti Deutsche Bankin osakkeen arvosta oli vuoden 2016 ensi puoliskolla sulanut 43 prosenttia.

Oliko pankin osakkeen arvosta sulanut puolet väärin perustein?


Deutsche Bankin tulos stressitestissä ei vakuuttanutkaan sijoittajia, pankin osake halpeni kahdessa päivässä lisää yli viisi prosenttia uusiin pohjalukemiinsa. Tilanne on hiljainen, mutta ongelmat huutavat edelleen.

 

Sama on tilanne myös Italiassa. Italian vaikeudet jatkuvat ja uhkaavat alkanutta kasvuspurttia Euroopassa. Valtiolla velkaa oli maaliskuun lopussa yli 2 260 miljardia euroa. Se kasvoi kuukaudessa 20 miljardia!

Valtionvelan suhde Italian bruttokansantuotteeseen on jo yli 132 prosenttia, kun EU:n määrittelemä ”kriittinen” raja kulkee 60 prosentissa. Maan velkakirjojen on ollut viime aikoina nousussa.

Italian pankeilla oli viime vuonna noin 330 miljardin euron arvosta järjestämättömiä lainoja, mikä vastaa runsasta 16 prosenttia pankkien luottokannasta. Ensimmäiset pankit on jo ”pelastettu” konkurssilta.​

 

Sijoitusyhtiö Front pitää Italiaa maanosan pahimpana kriisipesäkkeenä.

 

Deutsche Bankin. Italian pankkien ja koko Euroopan pankkien ahdinko johtuu niiden holtittomuudesta. Yhtälö hoitaa finanssilaitosten, kotitalouksien ja yritysten velka on mahdoton järjestelmässä, jossa pankit luovat itse 95 prosenttia maailman rahasta myöntämällä lainaa ja lainanottajan velan muuttuessa pankin rahaksi – heti – vain takaisinmaksu lupauksella.

 

Rahaa eivät siis luo valtiot, eivät keskuspankit vaan finanssilaitokset antaessaan velkaa sekä luodessaan veloista johdannaisilla ”arvo”paperien pyramidia, joka jää lopulta aina suurimman hölpäytetyn käteen. Tämä pitäisi saada loppumaan, mutta taidamme jo olla kuilun partaalla. Muutos olisi se, että rahan luominen olisi valtion ei pankin asia. Se olisi tietenkin hyvästit myös eurolle. Koskahan poliitikot ja pankkimies Olli Rehn ymmärtävät ja uskaltavat tunnustaa, että valtavat finanssipanostukset piittaamattomaan järjestelmään ovat pois reaalitaloudesta ja kasvusta, yleisestä hyvinvoinnista?

Summa summarum:
Esimerkiksi Deutsche Bankin kannattavuutta painaa siis ”yleisen korkotason alhaisuus”, se ei pysty tekemään voittoa myöntämiensä lainojen korkotuotoilla: syynä on Euroopan keskuspankin ”liian kevyt rahapolitiikka.”

Vaikka rahaa syydettiin keskuspankista tuhansin miljardein markkinoille, pankit ovat vaikeuksissa ja yritysten investoinnit jäässä, raha ei kelvannut. Eurooppa on yhä henkisessä pysähdystilassa.

Virtuaalipankkiirien ja kasinopelaajien edessä on taas vanha oppi: ilman reaalitalouden kysyntää niin pankit kuin muutkin yritykset ovat lopulta aina vaikeuksissa, tapahtui korkotasolle mitä tahansa.

 

 

 

 

Johtopäätös:
Virtuaalitalouden aikana reaalitalous ei enää kasva koska on ollut helpompaa tehdä rahaa vedonlyönnillä.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viikon video

Donald Trumpin talouspolitiikka 4 minuutissa by Fox, joka on amerikkalainen konservatiivinen uutiskana. Video on kampanja-ajalta.

 

 Trump on oma riskinsä arvaamattomuutensa vuoksi. Monet panevat kuitenkin toivonsa häneen.


 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

OTA OSAA KESKUSTELUUN:

RADIOSSA

RADILOGO ohjelma ja Hegel.jpg
Olemme myös radiossa. Kuuntele lyhyt esittely
tai mene nettiradion ohjelmasivuille
Televisiossa
Näyttökuva 2019-1-2 kello 15.38.30.png
Osallistu
LINKKIPALLOMERI.jpg
kolmas_draft1 – Kopio.jpg
Tieto-ekirjat
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png