Tällä palstalla opitaan vanhenemisen taitoja. Ole hyvä.
Olemme vanhoja ja siksi viisaita. Nuoriksi me emme tule - mutta te tulette vanhoiksi…
Kolmas elämä kertoo uudesta pidentyneestä ja paremmasta vanhuudesta; eläkeläisistä pitkän elinajan oloissa koronakuoleman uhan alla.
Tämä on monimuotoinen ja monessa kanavassa jaettava kirjasto, media ja promootio.
Luonnovalinta on jo toiminut entiseen tapaan riskiryhmässä EI TARPEEN TEHDÄ ROKOTUSTEN ALUEPAINOTUKSIA
Kun vauhtiin päästiin alkoi vauhdikas rokottaminen. Me vanhat +70 riskit olemme iloisia, että vuosi karanteenivelvoitteen ensisijan jälkeen olemme nyt myös ensimmäisiä rokotettavia.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin aluella rokotteiden jakelusta rokotuspaikoille huolehtii HUS itse. Sairaanhoitopiirin johtaja on voimakkaasti vaatinut rokotusten keskittämistä sinne missä hätä on suurin. Kertakaikkiaan ihanaa on, että tämä valittu alue-valinta on meidän riskiryhmäläisten keskuudessa jo sattunut tapahtumaan.
Keräsin tiedot THL: n sivulta; https://www.thl.fi/…/roko…/koronarokotusten_edistyminen.html
KULTTUURIN SIIRTÄJIEN IKÄRYHMÄ & KOLMAS ELÄMÄ Maailman väestön enemmistö on vuonna 2070 yli 65-vuotiaita. Suomen kansasta meitä on jo 23 prosenttia. Me emme halua olla menemään heitettyjä vanhoja tavaroita.
Elämme nykyään tätä kolmatta elämän vaihetta valtavin resurssein. Me olemme toimintahaluisia ja toimintakykyisiä - viisaita. Me olemme kansakunnan tosipaikoissa piilevä uusi vanha, vapaaehtoinen resurssi. Tarvitaan vain "vanhuuden" kunnianpalautus ja mobilisaatio. Vanha on viisas. Se on voimavara, joka kannattaa mobilisoida. Vapaaehtoisesti.
KEITÄ VANHAT OVAT MAAILMAN MITASSA?
"Vanhuuden" iän määrittely ja eläkeikä vaihtelevat eri maissa ja kulttuureissa. Esimerkiksi Venäjällä naiset saavuttavat eläkeiän 55- ja miehet 60-vuotiaina. Kehitysmaissa usein työskennellään niin kauan kuin voimavaroja riittää, työtä vaan vaihdetaan vanhuksen toimintakykyä vastaavaksi. Kuten Suomessa syytinkiaikaan...
Vanhoja ikäkäsityksiä pitäisi kyseenalaistaa, koska länsimaissa väestö elää entistä pitempään ja terveempänä. Tulisi ymmärtää, ettei ihmistä ohjaa pelkkä kronologinen ikä, vaan myös elämän tapahtumat.
TILASTOTIETOA Eläkkeensaajia oli 1,6 miljoonaa vuonna 2019. Vuoden 2019 lopussa eläkettä maksettiin Suomessa 1 612 000 henkilölle. Heistä naisia oli 886 000 (55 %) ja miehiä 726 000 (45 %).
Kaikista eläkkeensaajista 1 556 000 asui Suomessa. Suomen väestöstä 28 prosenttia sai siten jotain eläkettä, joko omaa eläkettä tai perhe-eläkettä tai molempia. Ulkomailla asuvia eläkkeensaajia oli 57 000.
Kaikista omaa eläkettä saaneista neljä viidesosaa (1 219 000) oli täyttänyt 65 vuotta ja yksi viidesosa oli alle 65-vuotiaita (302 000). Eniten eläkkeensaajia oli 65–69- ja 70–74-vuotiaiden ikäryhmissä, molemmissa noin 350 000.
Yli 65-vuotiaiden eläkkeensaajien ikäryhmissä naisten osuus oli miehiä suurempi ja kasvoi vanhempiin ikäryhmiin mentäessä.
65–79-vuotiaista eläkeläisistä naisia oli runsas puolet. 80–89-vuotiaiden ikäryhmässä naisten osuus oli jo yli kolme viidesosaa (62 %) ja sitä vanhemmista eläkeläisistä naisia oli kolme neljäsosaa (74 %).
1/100+. KOLMAS ELÄMÄ 100+ VANHENEMISEN TAITOA
Tervetuloa monimuotomediaan - vanhenemisen taitojen kirjastoon!
100+sivusto käsittää kiinnostavia 100+ lisätarinoita ja katsauksen vanhoista päivistä ja eläkeajan uudesta, pidemmästä elämästäsi.
VIHJE ALLE 65-VUOTIAILLE: Meistä jokainen vanhenee joka hetki, koko ajan. Tätä tutkimusretkeä, kolmannen elämän tarinaa, kannattaa nuorempienkin seurata, koska eläkeikä on Teilläkin edessä.
Suurin osa suomalaisista ei nimittäin valmistaudu millään tavoin eläkevuosiinsa vaikka tähän eläkkeelle ”joutumiseen” tai ”jäämiseen” liittyy yhä pitkäkestoisempi elinkaaren jakso.
NYT VAI SITKU? Kolmas elämä on se ”korkea aika” tai ”sitten kun” eli sitku-tekemisen paikka. Meidän pitää aloittaa viimeinen kierros itse, ettemme vain ”jää” eloon tai ”joudu” sivuun, vaan alamme elää omaa elämäämme, ihan itse - mutta muiden kanssa.
Tämä kolmas elämähän on valtava muutos, edessä oleva seikkailu ja tutkimusmatka, jossa jokainen lähtee omalle matkalleen viimeisillä - mutta vielä hyvillä voimillaan.
Seuraa 100+ sivuja täällä, Facebookissa, Youtubessa, Alfatv;ssä, Instagramissa, Facebookissa- hommaa ja lue tietysti myös koko kirja. Sataplussa juttuja löydät läjäpäin myös täältä: https://www.itsenaisyys.com/voi-hyvin
VANHOJEN ASIA ON SINUNKIN ASIASI!
Eläkeikä on aikanamme pidentynyt vuosista vuosikymmeniin. Muuttunut ja aktiivinen eläkeaika; vanhuus vaikuttaa koko yhteiskuntaan perusteellisesti- Siksi on myös syytä oppia elämään sitä ja oppia vanhemisen taito uudella tavalla. Ihmisen on mahdollista yltää vanhaksi ja viisaaksi kuin ei koskaan ennen.
Vanha & viisas ei ole ollut enää kuitenkaan kovin muodikas ilmaisu ajassamme. Olemme sen sijaan ymmärtäneet viimeiset vuodet väärin; uudeksi lapsuudeksi keski-ikä yhteiskunnassamme.
Käsityksemme vanhuudesta on perin vanhanaikainen.
MIKSI SINUA SAA KUTSUA? Miksi me haluamme tulla kutsutuksI eläkeiässä?
Me "vanhat" itse puhumme kiertoilmauksin iästä kuin seksitabuista, ikääntynyt, harmaa leijona tai pantteri, suosikkina seniori - joka sisältää kokemuksen ja arvostuksen eikä vain ikää.
Minä olen aina halunnut elää menossa olevaa ikää koska valinnanvapautta ei itse asiassa ole. Kun nyt tässä puhun itsestäni ja ikätovereistani ”vanhoina” teen sen ylpeänä. On hienoa olla "vanha mies." Myöhemmin varmaan myös"vanhus".
Elämme pidempään kuin koskaan, se on siis muutakin kuin nimittelykysymys. Muutos elämässämme eläkeiässä on tapahtunut tosiasia siksi pitäisi irrottautua perinteisestä luonnontieteellisestä vanhenemisnäkemyksestä: vaivaisuusryhmittelystä eli surkeusnäkemyksestä ja tuottaa myönteisempiä vanhenemiskäsityksiä.
Tämä Kolmas elämä jota elämme on uusi osa koko elämän kuvaa eikä oikein sovi yhteen perinteisen vanhuuskuvan kanssa, siksi monet kieltäytyvät hyväkuntoisuuttaan olemasta vanhaksi kutsuttavia ihmisiä. Kolmannen elämän vaiheen saavuttaneet ovatkin ensimmäisinä täyttämässä ihmisen ikuisen unelman elää pitkään ja vauraasti.
Kielenkäytön ongelmat eläkeiästä tai vanhuudesta puhuttaessa kertovat myös, että suhtautumisemme ikääntymiseen on usein pelonsekainen ja kielteinen. Vanhus-sanaa ei saa käyttää juuri kenestäkään.
"Ikääntymistä" siedetään paremmin kuin "vanhenemista", osin koska vanha haluaa olla yhä nuori. Nykyvanhojen on vaikea entisinä nuorina hyväksyä korkeampaa ikäänsä. Kukaan ei halua kuulua stereotyyppiseen ”vanhojen” ihmisten ryhmään. Hesari tarjosi syksyllä tilalle pidennettyä keski-ikää. Tottahan se onkin, elämme 20-30 pidempään kuin vanhempamme. Muut luovat kuvaa meistä myös toisen iän lähtökohdista.
Yleisin median lähestymistapa meihin vanhoihin aikuisiin on talousperusteinen ja juttu meistä mediassa käsittelee useimmiten huonoa hoivaa.
Kommentoija on harvoin "vanha" ihminen itse.
Vanhuus on julkisuudessa useimmiten hoivaongelma vaikka vain viisi prosenttia eläkeikäisistä tarvitsee pysyvää hoitoa.
Ei siis ihme jos me seitsenkymppiset haemme kiertoilmauksia.
”Kukaan työelämässä ei ole vielä kokenut vanhuutta. Nuorelle toimittajalle vanhuus käsitteenä on aina ulkopuolista,”sanoo Gerontologian tutkimusekuksen johtaja Kirsi Lumme-Sandt.
Minä kuulun vauraimpaan kuluttajaryhmään 72-vuotiaana
Kaikkein vanhimmistakin vanhenevat rohkeimmin ne, jotka kykenevät olemaan sinut myös tulevaisuuden kanssa.
Puhumme siis vanhoista kuluttajina.
Me olemme voimakas kuluttajaryhmä elvytämme kansantaloutta 25 miljardilla eurolla joka vuosi.
Miten digitalisaatio vaikuttaa hopeataloudessa ja erityisesti nyt korona.aikana?
Miten hopeataloutta voidaan edistää löytää innnovatiivisia toimijoita, jotka kykenevät ymmärtämään sisältä kohderyhmän + 65 tarpeet niiden kaikessa moninaisuudessaan?
Vanhat kuluttavat nuoria enemmän.
Tulevaisuudessa kuluttajan valta on entistäkin vahvemmin vanhan väestön käsissä, eläkeläisten kulutusvoiman kasvu on monille aloille suuri käyttämätön mahdollisuus.
Tarvittaisiinko siihen asiantuntijaapua: kohderyhmä itse mukaan koska nuoremmilla ei ole kokemustietoa?
Väestön ikääntyminen vaikuttaa ikääntyvien ihmisten kasvavien tarpeiden ja entistä selvästi paremman ostovoiman kautta merkittävästi koko kansantalouden kulutuksen tasoon.
Eläkeläisille suunnatut markkinat ovat paljastaneet ennakkoasenteiden ja markkinoiden huonon muutoksen tajun tarjontansa osalta.Hioeaarkkinat ovat olleet melko huonosti hoidetut.
Huonoina aikoina, kuten nyt, on hyvä tietää, että eläkeikäisiä talouden vaihtelut eivät hetkauta niin paljon kuin työelämäläisiä.
Koska eläketulot eivät ole samalla tavalla riippuvaisia talouden nousu- ja laskukausista kuin palkkatulot, ikääntyneiden kulutusmenot voivat jopa tasoittaa suhdannevaihteluita.
Varsinainen vanhuus alkoi vielä muutama vuosikymmen sitten 63-68-vuotiaana, mutta nyt se alkaa keskimäärin 80-vuotiaana.
Vuonna 1985 kulutus oli korkeimmillaan 40–44-vuotiailla.
Tänään kaksi suurinta kulutusikäryhmää ovat 59-64-vuotiaat ja 69-74-vuotiaat.-
DIGITALISAATIO JA VANHA KULUTTAJA
Sosiaalisen median palveluiden käyttö kasvoi selvästi koronapandemian aikana. Vuonna 2020 some-palveluita käytti 69 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Yli 64-vuotiaat ikäryhmässä somen käyttö lisääntyi 14 prosenttiyksikköä he ryhtyivät kasvavassa määrin myös lukemaan verkkouutisia ja seuraamaan nettitelevisiota. 64-74 vuotiasta 42 prosenttia oli Facebookissa, sama määrä käytti netin videopalveluita kutern youtube
Suomessa 64-75-vuotiaista käytti 2016 jo 74 prosenttia internettiä määrä on edelleen kasvanut; vuonna 2020 88 prosenttiin.
Muutos on raju sillä 75-89 vuotiasta nettiä käytti vuonna 2016 vain 21 prosenttia, mutta 2020 jo 51 prosenttia.
Korona pandemia on antanut äkillisen, suorastaan rajun sysäyksen jokapäiväisen elämämme digitalisaatiolle.
Se on lisännyt digitaalisen tekniikan käyttöä ja ennen muuta sitä hyödyntävien toimintamallien hyödytämistä eri aloilla: työnteko, hoitotavat, pankkiala ja ostokset, vapaa-aika ja harrastukset, sosiaalinen vuorovaikutus, kohtaaminen, opetus ja ruuan jakelu, jakamis-, kierto- ja lähitalous…
Digitaalinen osallisuus on edelleen kysymys ihmisen oikeuksista.
Vaikka yhä useampi ikääntynyt on läsnä verkossa, monet eivät silti pääse verkkopalveluihin täyttääkseen perustarpeitaan tai pysyäkseen sosiaalisesti osallisina.
PARI KYSYMYSTÄ
Teknologialta ja digitalisaatiolta odotetaan paljon, mutta todellisuus ikäihmisten parissa on toinen.
Suunnitellaanko palvelut/tuotteet 65-vuotiaan vai 85-vuotiaan (hyvin toimeentulevan) ikäihmisen lähtökohdista?
2. Kolmekymppinen suunnittelee kahdeksankymppiselle – miten nämä maailmat saadaan kohtaamaan) ?
+65 VUOTIAIDEN ELÄMÄN AIKANA EI MUUTTUNUT VAIN KOKO MAAILMA VAAN MYÖS VANHAT PÄIVÄT.
Tarinamme kertoo jokaiselle eläkeläiselle, miten eläkeikä muuttaa tänä päivänä noin 1,6 miljoonan suomalaisen elämää. Eläkeikää lähestyville Kolmas elämä kirja ja lisälukemisto 100+ on kurkistus maailmaan, jota he eivät täysin tunne, ehkä vähän pelkäävätkin.
”Käsityksemme vanhuudesta on vanhentunut. Kolmas elämä on minun sukupolvelleni, suurille ikäluokille syntynyt uusi elämä joka ei vastaa vanhaa vanhenemisen kuvaa."
Ihmiskunnan ikiaikainen Unelma pitkästä iästä on toteutunut paremman ravinnon, lääkkeiden ja elinolosuhteiden vuoksi.
Eläkevuosia eletään pari vuosikymmentä aiempaa pidempään. Samalla maailman väestö on kasvanut kahdesta kahdeksaan miljardiin. Koskaan vanhat eivät ole voineet näin hyvin. Erityisesti kehittyneissä maissa. Vaikka eläkeläisköyhyys ja siihen usein liittyvä yksinäisyys on sietämätön vitsaus on köyhyys vaikkakin ikäryhmässä 65-74 pienintä verrattuina muihin ikäryhmiin.
Suurin eläkeläisköyhyys iskee vasta +74 iässä. Se kasaantuu yksin asuviin, joiden köyhyysriski on liki kymmenkertainen perheellisiin verrattuna.
Ikääntyneiden naisten pienituloisuusaste oli 24 prosenttia ja miesten 11 prosenttia vuonna 2016. Korona on korostanut tilannetta.