• HYVÄN TOIMITUS

MITÄ ON KOLMAS ELÄMÄ?


VIDEO:

Kolmas elämä tarttuu vanhenemisen megatrendiin

Pääohjelmamme Kolmas elämän kohderyhmä on käyttämätön voimavara, yli 63-vuotiaat ja lastenlapset, samalla synnytämme tuleville eläkeikäisille uuden ikkunan katsoa tulevaisuuteensa.


Kolmas elämä on ikäryhmän nuotiotulikohtaaminen ja kaikkien nuorempien tulevaisuusseikkailu, jossa viihtymismalli toteutuu ihmisten kokemuksen kautta.

Kolmas elämä on aktivoiva vertaisohjelma yli 63-vuotiaille, jossa ihminen kertoo oman tarinansa kautta asiatietoa ja opetuksia.


Ohjelma siirtää tietoa ja arvoa eteenpäin siksi sitä katsovat myös nuoremmat.

Se on ihmisten kautta puhuvaa asiaan keskittyvä, elämätarinoiva kultuuritiedon ja sukupolvitietämyksen kuvaaja ja kiinnostava, asiatieto- ja tarinaohjelma.

”Ohjelmassa istutaan koko ajan Nuotiotulilla tai iltamissa.”


Puhutaan siitä mikä katsojakohderyhmää pohdituttaa - positiivisesti + merkillä, mutta suorasukaisesti, huumorilla ja lämmöllä, tabuja pelkäämättä.

Lisäämme vanhuuden ja lapsuuden arvoa.


Koko Suomen ”Kolmas elämä” ohjelmassa pääosassa ovat aktiiviset +63-ikäiset Harmaat leijonat.



He myös toimittavat ohjelman, opettavat, viihtyvät, tekevät hyviä tekoja ja jakavat kokemustietoa aina syntyvyydestä ikähyötytyöhön.

Tapaamme ohjelmassa paljon ihmisiä, palautamme vanhuuden arvostusta, otamme lastenlapset mukaan, pidämme hauskaa, jaamme rahanarvoista hyötytietoa.


lltapäivätelevisio Hyvän päivä käyttää digi- ja hybriditeknologian vuorovaikutteisia keinoja yleisönsä osallistamiseen ja aktivoimiseen.

Hyvän päivä on ohjelmia ohjelmassa, joka jaetaan monikanavaan: televisio, radio, lehdet, verkkomedia, podcastit, Facebook, Youtube, tapahtumat.

Puhumme siis ajan yli lämmöllä, yleisöä aktivoiden, kilpailuttaen ja osallistaen.




Käsityksemme vanhuudesta on vanhanaikainen

Jos nykyajan 65-80 vuotiaita vertaa 1950-60-luvulla eläneisiin ikätovereihin, ero on tuntuva niin jäljellä olevan elinajan odotteen perusteella kuin henkisen vireen ja terveydentilan perusteella.


Yli 90 prosenttia väestöstä aikoo pysyä aktiivisena ikääntyessään. Merkityksellinen tekeminen ja osallistuminen koetaan arvokkaaksi ja antoisaksi.

Näyttää siltä, että vanhuuden ikäraja nousee huimaa vauhtia. Pari vuotta sitten tehdyn eurobarometrin mukaan keskiarvo oli 65 vuotta - tuoreessa tutkimuksessa se oli jo 72 vuotta.


Mitä vanhemmilta kysyttiin, sitä myöhemmin vanhuuden katsottiin alkavan. Koululaisten ja opiskelijoiden mielestä vanhuus alkaa 66. ikävuodesta kun taas yli 65-vuotiaiden mielestä vanhuus alkaa vasta 76. ikävuodesta.

Mitä korkeampi koulutus haastelluilla on, sitä myöhemmin he ajattelevat vanhuuden alkavan.


Nykyvanhat ovat terveempiä, paremmin ravittuja elävät viimeiset 40 lisävuottaan aivan toisenlaista rauhan ja tietämyksen elämää kuin 70 vuotta sitten.

Maailman väestö on heidän elinaikanaan kasvanut kahdesta kohta kahdeksaan miljardiin. Maailma on muuttunut uhkakuvista huolimatta tänä aikana huikeasti parempaan tilaan kuin se 1940-luvulla oli.


2020-luvun 70-vuotias on tilastollisestikin fyysisesti ja henkisesti kuin kuusikymppinen isänsä.

Se näkyy myös siinä että yhä useampi eläkeikäinen haluaa tehdä töitä ja olla aktiivinen toimija yhteiskuntaelämässä.

Tämä on valtava voimavara.


Siksi työelämän ikähaitaria pitäisi jatkaa molemmista päistä, nuoret työmarkkinoille hyvissä ajoin ja harmaiden leijonien mobilisaatio toimeksi; ilman ikärasismia ja vapaaehtoisuuteen ja uusiin työjärjestelyihin perustuen.

Jokainen voi osallistua ja toimia omaehtoisesti kykyjensä, voimiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan haluamallaan tavalla ja tylpanokselle tai vain olla eläkkeellä. 



Me vanhat vireät olemme opinhaluisia ja kokeneita toimijoita ja mentoreita, vararesurssi ja työvoimapulan perälauta kun asia organisoidaan ilman teollisen ajan työaika ja työtapakahleita, kunkin omaan haluun nojautuen.

Yli 65-vuotiaista puhutaan kuitenkin ongelmana, taloudellisena ja hallinnollisena.

Keskustelussa puhutaan eläkepommista, verotulojen hupenemisesta ja huoltosuhteen heikkenemisestä...

Vuoden 2018 lopussa työeläkettä sai yhteensä 1 500 000 henkilöä, mikä oli 16 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Jo vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias ja yli kuusikuymppisten märrä maailmassa on kaksinkertaistunut.

Nyt on aika nuorentaa vanhanaikaisia käsityksiä.

Kolmas elämä kunniaan.




Arvoasetelma.


TOP 5

aktiivinen vanheneminen Suomen ihmisarvoksi


1. ASENNE PAREMMAKSI: on edistettävä myönteistä asennetta vanhenemiseen. Suomessa on palattava noudattamaan toimintatapaa, joka arvostaa vanhenevia kansalaisia myös hyvän muutoksen tekijöinä. Heille kuuluvat yhtäläiset sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet siksikin, että vanhoilla on kansakuntaa ja lähitekemistä hyödyttävä valtava yhteiskuntaelämän kokemus, josta nuoremmat voivat ammentaa eletyn elämän tietoa.

.

2. VANHENEMINEN KOSKEE KAIKKIA. Elämänkulun ja -vaiheiden realiteetti ja osamme luonnon kiertokulussa on hyväksyttävä ja opittava yhteiskuntaelämän osaksi.Se tarkoittaa parempaa yhteisöeloa ja elämänhallintaa voimaannuttamalla aktiivista ikääntymistä ja sen keskinäistä ymmärrystä kaikissa ikäryhmissä. Maailman murroksessa elämää pitkään kokeneet ovat tasoittava voimavara.


3. VANHAT IHMISET OVAT ERILAISIA – TIETYSTI. Vanhusten yksilöllisyys ja erilaisuus on ihmisarvo, joka pitää ottaa tekojen perustaksi. Kansakunnan ja Euroopan aktiivisen ikääntymisen strategiat on osallistettava kaikille tärkeiksi ja omakohtaisiksi. Toimintakulttuuria ei pidä rajoittaa vain paremmin ansaitseviin ja koulutettuihin eliitteihin, jotka nauttivat hyvästä terveydestä myöhemmässä elämässä.


4. VANHAT SUOMALAISET OVAT VOIMAVARA JA RIKAS TALOUS. Aktiivisen ikääntymisen monimuotoisuuden on katettava kaikki hopeatalouden ja sosiaalisen vanhojen toiminnan elämänalueet. Aktiivista ikääntymistä ei pitäisi rajoittaa ajatukseen korkeammasta eläkeiästä, vaan myös halukkaiden aktiivivanhojen vapaaehtoisesta pidemmästä työurasta, sosiaalisesta sitoutumisesta sekä tietysti kaikkien itsenäisestä elämästä ja turvallisuudesta.


5. SUKUPOLVITIEDONSIIRTOA JA VANHUUDEN VIISAUDEN ARVONPALAUTUS. +65-vuotiaat ovat Euroopassa arvoltaan 3,700 miljardin ja Suomessa 25 miljardin euron ansaintamahdollisuus nuoremmile. Kansakunnan sivistyksen arvo mitataan siitä miten se kohtelee lapsiaan ja vanhuksiaan. Vanhojen elämänkokemustietoa tulee hyödyntää ja kunnioittaa koska sen siirto on osa luonnon kiertokulkua ihmiskunnan jatkumossa





KAHDEN TUNNIN OHJELMA 1.1.2020 PILOTTI,

KLIKKAA KUVAA JA KATSO



© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com