MITÄ ON KOLMAS ELÄMÄ?


VIDEO:

Kolmas elämä tarttuu vanhenemisen megatrendiin

Pääohjelmamme Kolmas elämän kohderyhmä on käyttämätön voimavara, yli 63-vuotiaat ja lastenlapset, samalla synnytämme tuleville eläkeikäisille uuden ikkunan katsoa tulevaisuuteensa.


Kolmas elämä on ikäryhmän nuotiotulikohtaaminen ja kaikkien nuorempien tulevaisuusseikkailu, jossa viihtymismalli toteutuu ihmisten kokemuksen kautta.

Kolmas elämä on aktivoiva vertaisohjelma yli 63-vuotiaille, jossa ihminen kertoo oman tarinansa kautta asiatietoa ja opetuksia.


Monimediamme. siirtää tietoa ja arvoa eteenpäin siksi sitä katsovat myös nuoremmat.

Se on ihmisten kautta puhuvaa asiaan keskittyvä, elämätarinoiva kultuuritiedon ja sukupolvitietämyksen kuvaaja ja kiinnostava, asiatieto- ja tarinaohjelma.

”Ohjelmassa istutaan koko ajan Nuotiotulilla tai iltamissa.”


Puhutaan siitä mikä katsojakohderyhmää pohdituttaa - positiivisesti + merkillä, mutta suorasukaisesti, huumorilla ja lämmöllä, tabuja pelkäämättä.


Lisäämme vanhuuden ja lapsuuden arvoa.


Koko Suomen ”Kolmas elämä” monikanava ohjelmassa pääosassa ovat aktiiviset +63-ikäiset Harmaat leijonat.



He myös toimittavat ohjelman, opettavat, viihtyvät, tekevät hyviä tekoja ja jakavat kokemustietoa aina syntyvyydestä ikähyötytyöhön.

Tapaamme ohjelmassa paljon ihmisiä, palautamme vanhuuden arvostusta, otamme lastenlapset mukaan, pidämme hauskaa, jaamme rahanarvoista hyötytietoa.


lltapäivätelevisio Hyvän päivä käyttää digi- ja hybriditeknologian vuorovaikutteisia keinoja yleisönsä osallistamiseen ja aktivoimiseen.

Hyvän päivä on ohjelmia ohjelmassa, joka jaetaan monikanavaan: televisio, radio, lehdet, verkkomedia, podcastit, Facebook, Youtube, tapahtumat.

Puhumme siis ajan yli lämmöllä, yleisöä aktivoiden, kilpailuttaen ja osallistaen.




Käsityksemme vanhuudesta on vanhanaikainen

Jos nykyajan 65-80 vuotiaita vertaa 1950-60-luvulla eläneisiin ikätovereihin, ero on tuntuva niin jäljellä olevan elinajan odotteen perusteella kuin henkisen vireen ja terveydentilan perusteella.


Yli 90 prosenttia väestöstä aikoo pysyä aktiivisena ikääntyessään. Merkityksellinen tekeminen ja osallistuminen koetaan arvokkaaksi ja antoisaksi.

Näyttää siltä, että vanhuuden ikäraja nousee huimaa vauhtia. Pari vuotta sitten tehdyn eurobarometrin mukaan keskiarvo oli 65 vuotta - tuoreessa tutkimuksessa se oli jo 72 vuotta.


Mitä vanhemmilta kysyttiin, sitä myöhemmin vanhuuden katsottiin alkavan. Koululaisten ja opiskelijoiden mielestä vanhuus alkaa 66. ikävuodesta kun taas yli 65-vuotiaiden mielestä vanhuus alkaa vasta 76. ikävuodesta.

Mitä korkeampi koulutus haastelluilla on, sitä myöhemmin he ajattelevat vanhuuden alkavan.


Nykyvanhat ovat terveempiä, paremmin ravittuja elävät viimeiset 40 lisävuottaan aivan toisenlaista rauhan ja tietämyksen elämää kuin 70 vuotta sitten.

Maailman väestö on heidän elinaikanaan kasvanut kahdesta kohta kahdeksaan miljardiin. Maailma on muuttunut uhkakuvista huolimatta tänä aikana huikeasti parempaan tilaan kuin se 1940-luvulla oli.


2020-luvun 70-vuotias on tilastollisestikin fyysisesti ja henkisesti kuin kuusikymppinen isänsä.

Se näkyy myös siinä että yhä useampi eläkeikäinen haluaa tehdä töitä ja olla aktiivinen toimija yhteiskuntaelämässä.

Tämä on valtava voimavara.


Siksi työelämän ikähaitaria pitäisi jatkaa molemmista päistä, nuoret työmarkkinoille hyvissä ajoin ja harmaiden leijonien mobilisaatio toimeksi; ilman ikärasismia ja vapaaehtoisuuteen ja uusiin työjärjestelyihin perustuen.

Jokainen voi osallistua ja toimia omaehtoisesti kykyjensä, voimiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan haluamallaan tavalla ja tylpanokselle tai vain olla eläkkeellä. 



Me vanhat vireät olemme opinhaluisia ja kokeneita toimijoita ja mentoreita, vararesurssi ja työvoimapulan perälauta kun asia organisoidaan ilman teollisen ajan työaika ja työtapakahleita, kunkin omaan haluun nojautuen.

Yli 65-vuotiaista puhutaan kuitenkin ongelmana, taloudellisena ja hallinnollisena.

Keskustelussa puhutaan eläkepommista, verotulojen hupenemisesta ja huoltosuhteen heikkenemisestä..


Vuoden 2018 lopussa työeläkettä sai yhteensä 1 500 000 henkilöä, mikä oli 16 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Jo vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias ja yli kuusikuymppisten märrä maailmassa on kaksinkertaistunut.

Nyt on aika nuorentaa vanhanaikaisia käsityksiä.

Kolmas elämä kunniaan.













1,542 katselukertaa