Kaikkein vanhimmistakin vanhenevat rohkeimmin ne, jotka kykenevät olemaan sinut myös tulevaisuuden kanssa.
Puhumme siis vanhoista kuluttajina.
Me olemme voimakas kuluttajaryhmä elvytämme kansantaloutta 25 miljardilla eurolla joka vuosi.
Helsingin Sanomat myönsi pääkirjoituksessaan 7. marraskuuta 2020, että ”on aika ravistella pinttyneitä käsityksiä vanhuudesta: 75-vuotiaat ovat lähempänä keski-ikää kuin kuolemaa…Eliniän piteneminen hahmotetaan yleensä pidempänä vanhuutena, mutta totuus onkin jotain muuta: elämä on pidentynyt keskeltä.
Keski-ikä jatkuu 10–15 vuotta pidempään kuin 1990-luvulla.”
Sitä kolmas elämä tarkoittaa ja siten sitä pitäisi kehittää.
Ovatko kolmasikäiset suuri resurssi varavoimavara, jonka arvoa arvonluonnissa ei kunnolla ymmärettävä?
Miten digitalisaatio vaikuttaa hopeataloudessa ja erityisesti nyt koronan aikana?
Miten hopeataloutta voidaan edistää löytää innnovatiivisia toimijoita, jotka kykenevät ymmärtämään sisältä kohderyhmän + 65 tarpeet niiden kaikessa moninaisuudessaan?
Katso video
MAAILMA MUUTTUI SUKUPOLVEN AIKANA
Syntyessämme 1940-luvulla ei ollut muovia, ei langatonta- ei älypuhelinta, ei, televisiota, tietokonetta, cokista, halpamatkoja, suuria autolauttoja, eipä juuri lento- eikä edes ulkomaan matkoja, ranskiksia, sähköjunaa, moottoritietä, valmisruokaa, työsuhdeautoja, luottokortteja, ehkäisypillereitä, antibiootteja, kamferia kummempia särkylääkkeitä, tamponeja, terveyskeskuksia, peruskoulua, viisi päiväistä työ- ja kouluviikkoa, vippifirmoja, hitechia, avaruusaluksia, muovikasseja, farkkuja, play stationia, pesukonetta, internetiä, rock´n rollia, metroa, jauhomakkaraa, grilliä, etäopetusta, elementtitaloja, sähköautoa, robotteja ei algoritmeja eikä bittejä.
Tuotteet ovat muuttuneet mutta niin myös vanha kuluttaja.
Tapahtuiko suurille ikäluokille kuluttajina liikaa elämänsä aikana?
Otetaanpa esimerkiksi auto - meitä vanhoja varten.
On peruutuskamera, kaistavahti joka pitää linjassa, on peruutustutkat ja kamerat, lämpöistuin, Tapa käyttää on jo muuttunut autoa ei tarvitse ostaa omaksi pihalle seisomaan, vaan erilaiset vuokra-, leasing-, kimppa-, yhteiskäyttöratkaisut helpottavat käyttöä yhden luukun nettipalvelun kautta.
Vanhalle jatketun keski-iän kuluttajalle kaiken päälle tulee tämä digitalisaatio älylaitteet ja naamakirjat
Vanhat kuluttavat nuoria enemmän
Tulevaisuudessa kuluttajan valta on entistäkin vahvemmin vanhemman sväestön käsissä, senioriväestön kulutusvoiman kasvu on monille aloille suuri käyttämätön mahdollisuus. Tarvittaisiinko siihen kohderyhmä itse mukaan koska nuoremmilla ei ole kokemustietoa?
Yli 90 prosenttia yli 65-vuotiaista asuu omassa kodissaan vain viisi prosenttia
heistä on hoivan piirissä.
Käsityksemme vanhuudesta ja vanhenemisesta on vanhentunut.
Väestön ikääntyminen vaikuttaa ikääntyvien ihmisten kasvavien tarpeiden ja entistä selvästi paremman ostovoiman kautta merkittävästi koko kansantalouden kulutuksen tasoon.Heille suunnatut markkinat ovat ennakkoasenteiden ja huonon muutoksen tajun tarjontansa osalta olleet melko huonosti hoidetut.
Huonoina aikoina, kuten nyt, on hyvä tietää, että eläkeikäisiä talouden vaihtelut eivät hetkauta niin paljon kuin työelämäläisiä.
Koska eläketulot eivät ole samalla tavalla riippuvaisia talouden nousu- ja laskukausista kuin palkkatulot, ikääntyneiden kulutusmenot voivat jopa tasoittaa suhdannevaihteluita.
Vanhuus alkoi vielä muutama vuosikymmen sitten 63-68-vuotiaana, mutta nyt se alkaa keskimäärin 80-vuotiaana.
Vuonna 1985 kulutus oli korkeimmillaan 40–44-vuotiailla.
Tänään kaksi suurinta kulutusikäryhmää ovat 59-64-vuotiaat ja 69-74-vuotiaat.
On perin kummallista, kuinka kauan mainostajat ovat yrittäneet tavoitella vähävaraisempia nuoria. Ei ole selvitetty mitä ikääntyvät kuluttajat oikeasti haluavat.
Ikääntyvillä on varallisuutta monesti enemmän kuin nuoremmillaan: lainat on maksettu, ja lapset kasvatettu. Kuluttamiseen jää rahan lisäksi myös aikaa.
Markkinoiilla on kuvitelmia, että ikääntyneet kuluttajat ovat valinnoissaan jäykkiä ja pihejä eivätkä halua mitään uutta, on liioiteltu ja piintynyt.
Tutkija Terhi-Anna Wilska näkee ikääntyvien kuluttajapotentiaalin hyödyntämisessä lukuisia mahdollisuuksia: uusia innovaatioita voisi kohdistaa vaikkapa vapaa-aikaan, asumiseen tai syömiseen.
Tuotteiden ja palveluiden tarjontaa ja räätälöintiä kannattaakin viimeistään nyt alkaa pohtia ikääntyvien kuluttajien mieltymysten kannalta.
Ikääntyvät haluavat oman näköistään tuotetarjontaa, ei pelkästään lisäravinteita ja ryhmämatkoja.
Asumiseen ja hoivaan liittyvät ratkaisut, kiinteistöteknologia ja infra, digitaalinen yhteydenpito sekä tekoälyyn liittyvät sovellukset ovat vielä varsin vähän hyödynnettyjä mahdollisuuksia.
– Myös ikääntyville kuluttajille suunnatut pelit ja muut sähköiset palvelut ovat vieläohtaa ei kannata myöskään kulttuuripalveluita – etenkin keski-ikäiset ja keski-iän ylittäneet naiset ovat kulttuurin suurkuluttajia.
65-85-vuotiaiden jatketun keski-iän vauraus perustuu pääosin asuntovarallisuuteen. Monet meistä asuvat kaukana rakkaistamme isoissa asunnoissa kituuttaen menojensa kanssa.Systeemi ei toimi hyvin. Suomesta puuttuu mielikuvistusta ja vaihtoehtoja senioriasumisessa kuin muussakin ryhmän tuotekehittelyssä.
Keski-ikä kasvaa mutta saako ikäihminen vielä luottoa?
William Sadlerin mukaan tarvitaan"uusi malli" ymmärtää sitä bonusta - ylimääräistä 25-30 vuotta, jonka ihmiset ovat saaneet lisää elämäänsä alhaisen kuolleisuuden kehittyneissä maissa. Sadlerille kolmas ikä on uuden kasvun, uudistumisen ja positiivisen kolmannen iän identiteetin vaihe jossa luodaan tarkoituksellisemman elämän sisältö itse.
Kolmas elämä tarkoittaa uutta kuvaa, mutta myös uutta asennetta vanhenemiseen. Kolmannessa elämässä ihmiselo ei pääty enää heti eläkeiässä kuoleman odotusvuosiin,vaan aitoon elämiseen osana yhteisöä ja vanhuuden kulttuurisen rikkauden ja oman hyödyllisyyden ymmärtämiseen.
Kuolema tulee kun on tullakseen, keskimäärin myöhemmin kuin ennemmin.
