Juttu sisältää Konnevesi videon
Tämä on MuuSuomen oma ohjelma monessa eri mediamuodossa ja kaikilla digilaitteilla.
MuuSuomi monikanava-ohjelmassa kotinurkkien asioita katsotaan sen muutoksen kautta, joka on tapahtumassa elämässämme paraikaa kun Suomen kansaa siirretään taas kerran suuriin kaupunkeihin.
Suomessa ollaan, itse asiassa jo 1960-luvulta saakka, käynnistetty suuri kansanvaellus maalta metropoleihin.
Taas sanotaan, että se on välttämätön virtaus, mutta sitä ei sanota keitä keskitys todellisuudessa hyödyttää.
Ei ole tietenkään mahdollista pitää Suomen jokaista neliökilometriä asuttuna, mutta on oikeudenmukaista, että ihmiset voivat vapaasti valita asuinpaikkansa.
Maaseudusta puhuttaessa on olennaista erottaa maaseutualueiden keskinäinen erilaisuus. Maasedun keskittymät, Turku ja Tampere tai Vaasa Ja Joensuu, Varkaus tai Sodankylä ovat erilaisia Savonlinnasta tai Torniosta puhumatta,
Ongelmat Uudenmaan maaseudulla ovat erilaisia kuin saaristossa, Konnevedellä, Luhangassa, Ilomantsissa tai Lapissa.
Maaseutua uhkaa autioituminen, jollei työtä ole monipuolisesti tarjolla.
Tämä mediamme laulaa Muun Suomen lauluja, kuuluttaa maakuntien ihmisten, yritysten ja yhteisöjen äänen koko maasta ja vieläpä vie sen hyvän elämän, ajatukset, ideat, juhlan ja tuotteet yli kehäykkösen - maata jakavan henkisen linjan.
KONNEVESI - MUUSUOMEN MALLIMAANA
Kerromme tarinan ja dokumentin keinoin miten ”MuuSuomessa” tehdään hyvää ja miten hyvää voi tehdä vielä paremmin. Kohta pääset katsomaan ensimmäistä videota Konnevedeltä.
Konnevesi on ohjelmasarjassa teemaa mallintavia ”ankkuripaikkakuntia” joiden ihmisten, kuntaorganisaation, yritysten ja ympäristön kautta kuvataan asioita läheltä-kauas esimerkkien kautta.
Pieni Konneveden kunta on lähtöpaikka tarinalla jossa sen asukkaat ovat peruste virralle joka ulottuu maailmalle seutukunnan kautta jossa naapurin teollisuuspaikakunta Äänekoski heijastaa vaikutustaan supermodernin, ekologisen ja logistisesti edistyneen biotehtaan Metdsäfiberin kautta aina metsää, puuta ja tyhövoimaa tarjoavista ympäryskunnista Helsingin Vuosaareen selluterminaaliin ja sen työntekijöihin saakka jatkuen vientimaihin asti.
MUUSUOMI ohjelma tutustuttaa katsojat jatkokertomuksena paikkaseudun elämään ja ihmIsiin, yrityksiin ja ympäristöön unohtamatta vetovoimaa, matkailua ja koko elinkeinoelämää.
Pitää nytkin muistaa; että ohjelmiemme konsepti on asiatietoinen hyvä tarina, läsnäolo ja rautainen asiantuntemus, joka tarjotaan katsojille osallistavassa monimedia- ja monikanavamuodossa.
Ensimmäisessä osassa esittelemme Konneveden paikkakuntana ja tapaamme kunnanjohtaja Juha Jokitalon.
VIDEO
Elämää Helsingin kehäykkösen paremmalta puolelta
MuuSuomen ja kaupunkien välille tehty vastakkainasettelu on jälleen muotia ja näkyy vihaisena nokitteluna ja röyhkeänä puheena.
Kiistellään jopa siitä kummassa asuminen on luonnon kannalta parempi vaihtoehto. Kaupunkilaismieliset, väittävät että kaupungissa asuminen säästää energiaa ja päästöjä, koska asuttaessa kylki kyljessä voidaan saavuttaa suurtuotantoetua ja vähentää hukkaa. Maaseudun luonnonmukaisuus elämäntapana kiistetään.
Molemmat liioittelevat.
Ei pidä kutia että kaupungissa asuminen ja eläminen olisi vähäpäästöisempää. Päinvastoin, on todistettu että päästöjen kannalta maaseutu on parempi vaihtoehto.
Molemmissa on ongelmansa: maailmanlaajuisesti hallitsematon kaupungistuminen on vaarallinen kehityskulku niin lisäkulutuksen mahdollistajana kuin luonnon kestävyyden kannalta.
Tämä nähdään joka päivä suurkaupungeissa Kiinassa ja Intiassa. Kaupunkien rakentaminen on ollut ja on tuhoisaa ilmastolle.
Toisella puolella on yksi keskeinen aiheuttaja kaupunkeihin muuttoon: suurmaatalous. Perinteinen maatalous ei kannata, koska suurmaatalous kykenee tuottamaan elintarvikkeita näennäisesti halvemmalla koska suurmaataloutta tuetaan kilpailun kannalta epäterveellä tavalla.
Pienuus ei ole taakka
vaan digitalisaation ja jakamistalouden suuri mahdollisuus
Suuruus on etua, sillä tietysti on asioita ja toimintoja joissa tarvitaan leveämpiä hartioita eli yhteistyön voimaa, resurssia.
Mutta: suuruuden ekonomia vie helposti myös tutun elämänpiirin ja turvan. Kaiken kasvaessa menee helposti mukana myös lähiyhteisö: yhdessä olemisen ja tekemisen tunne, keskittäminen erottaa ihmisiä taloudellisesti ja uhkaa luontoa.
Helsingin ja maakuntien välistä keskustelua hallitsee nyt - taas - vastakkainasettelu. Se on sekä tarpeetonta että hedelmätöntä, sillä niiden välillä on todellisuudessa vahva keskinäisriippuvuus.
Muutos ei johdu asuinpaikasta vaan uudesta tavasta toimia
Tässä ajassa niin maalla kuin kaupungeissa muutos tapahtuu tietotekniikan, keskinäisen kanssakäymisen, hallinnon ja oman yhteisön tapamuutosten kautta. Tekniikka ohjaa mutta ihminen toimii. Uudet talouden muodot globalisaatio <> glokalisaatio eli maapalloisen ja paikallisen kehitys taloudessa ja rakenteissa, jakamis-, kierto- ja alustatalous, radikaalit uudet teknologiat roboteista ja tekoälystä haastavat meidät - ei Helsingin Pormestari.
On tärkeää tajuta, että tämä Suomen metropolistamisen aate, ajattelun muutos tapahtui JO vanhan teollisen yhteiskuntakehityksen oloissa, jolloin ei vielä tunnettu pienen lähellä toimivan älytuotannon ei edes digitalisaation mahdollisuuksia.
Katso video niin näet mitä ihmettä algoritmi tekee puusta.