• HYVÄN TOIMITUS

MAAILMAN VANHAT, VAARAN KUUKAUDET JA TULEVAISUUS

TEEMANA MAAILMAN VANHAT VIREÄT


Aasiassa tai Afrikassa ei tulisi kysymykseen laittaa vanhenevia hoitolaitoksiin toisten vastuulle. Hani Hassan kertoo tästä videolla.


Vanhusväestö lisääntyy niin määrällisesti kuin suhteessa nuorempiin ikäryhmiin kaikkialla maailmassa.

Nyt kaikkia maailman vanhoja uhkaa ennenaikainen kuolemanvaara koronaviruksen seurauksena. Yli seitsemänkymppiset on eristetty yksinoloon koteihin, samalla heistä pidetään hyvää huolta etäisesti.


Kaupunkien autiot kadut ovat kylmiä mutta kodeissa kasvaa lämpö toisia kohtaan.

Vanhat ovat tästä kiitollisia mutta on samalla huomattava vaara asettaa heidät takaisin avuttomien asemaan pysyvästi.


Jokaiseen yhteiskuntaan on muovautunut omanlaisensa vanhuskäsitys

Kulttuuri muovaa käsityksiä ja tietoutta vanhuudesta ja vaikuttaa ikäihmisten asemaan yhteisöissä.

Teollinen yhteiskunta näki vanhenemisen lähinnä sosiaalisena ongelmana ja vanhukset yhtenä joukkona, nykyajan yhteiskunta on alkanut korostaa vanhuuden normaaliutta ja moninaisuutta.

Vanhuksiin on eri kulttuureissa suhtauduttu eri aikoina eri tavoin. Useimmissa kulttuureissa paras vanhuudenturva on ollut ja on yhä lapsissa.


POHJOISMAISTA YHTEISKUNNAN TUKEMAA VANHUSHULTOA EI OLE MAAILMAN MITASSA.

Täkäläinen antelias julkispalvelujärjestelmä edellyttää hyvin vahvaa veropohjaa ja korkeaa työllisyysastetta.

Siksi maailmalla vallitsee toinen tapa, se on perheeseen perustuva hoiva, joka ei aiheuta kustannuksia julkiselle sektorille, vaan ihmiset ja perheet vastaavat vanhoistaan ja kustannuksista itse.


Suuri ero on myös vanhojen arvostuksessa. Aasiassa tai Afrikassa ei tulisi kysymykseen laittaa vanhenevia hoitolaitoksiin toisten vastuulle. Hani Hassan kertoo tästä videolla.

Afrikassa yhteisöllä on määräävä osa kulttuurissa vanhuksia ei panna toisten hoitoon ja heitä pidetään suurten perheiden päänä.

Kiinassa konfutselaisuuteen pohjaava esi-isien palvonta takaa vanhoille miehille kunnioitetun aseman.

Myos Eteläisen Euroopan maissa katsotaan, että perheen sisäinen tehtävä on hoitaa vanhukset ja antaa tarvittava vanhuuden hoiva.

Maailman sivu vanhukselle toi asemaa iän myötä hankittu omaisuus ja yhteisön selviämiselle tärkeä tiedon ja kulttuurin tapojen ja arvojen siirtäminen nuoremmille polville.


Laura Kolben mukaan Isoäidin kutsumanimi kertoo paljon eri kulttuureista. Suomessa tuttuja kutsumanimiä ovat vanha emäntä, emä, eukko, muori ja akka, nyttemmin mamma, mummo ja mummu, sukupolvi sitten omia vanhempiakin teititeltiin.

Eurooppalaisissa kielissä isoäitiyteen liittyy suuruutta ja arvokkuutta, kuten englannin grandmother ja ranskan grand mere ilmaisevat.

Saksan Oma, italian nonna, Venäjän babuschka ja norjan bestemor kertovat isoäidin herättämästä vahvan viisaan ja kunnioituksen tunteesta.

Nyt lapsenlapset kutsuvat Suomessa isovanhempiaan myös etunimillä.


Maapallon mitassa voisi sanoa että idässä vanhuutta arvostetaan enemmän, kuin lännessä: idässä elinikä on lyhyempi kuin lännessä, joten itäisissä kulttuureissa vanhuus on harvinaisempaa.

Iäkkäiden ihmisten muistitieto on arvossa koska sukupolvitiedon kautta ohjeistetaan nuorempia sukupolvia ja jatketaan perinteitä.

Vanhuuden määrittely ja eläkeikä vaihtelee eri maissa, Venäjällä naiset saavuttavat eläkeiän 55- ja miehet 60-vuotiaina. Kehitysmaissa työskennellään niin kauan kuin voimavaroja riittää, työ vain vaihdetaan vanhuksen toimintakykyä vastaavaksi

Nykyvanhuus on Suomessa erilaista kuin vanhat päivät ennen.


Suomessa vanhus asui entisaikaan yhdessä naimisissa olevien lastensa tai muiden sukulaistensa kanssa.

Perhetaloudessa tai syytinkijärjestelmän puitteissa vanhoja ihmisiä hoidettiin kotona, syytinkisukupolvi osallistui voimiensa mukaan talon työhön. Syytinki oli työstä ja omaisuudesta saatava korkotulo, joka perustui sukupolvisopimukseen. Syytingille siirtyvä vanhus luovutti sukutilan hallinnan lapsilleen elinikäistä hoitoa vastaan. Saaden ruoan, asunnon ja vaatetuksen.

Vielä viime vuosisadalla elettiin aikaa, jolloin kokemustiedolla oli merkittävä rooli koko yhteisön hyvinvoinnin turvaamisessa.

Tekniikan kehittyminen on laskenut vanhemmilta ihmisiltä saatavan perinnetiedon ja osaamisen arvoa markkinatalouden mittarilla.

Maailman asukkaista yhä useampi on vanhus vuonna 2050. Silloin jopa yksi kuudesta ihmisestä on yli 65-vuotias. Tällä hetkellä osuus on yksi yhdestätoista.

Naisilla on enemmistö vanhusväestössä. Ainakin Japanissa, Portugalissa, Singaporessa ja Etelä-Koreassa naisista peräti 40 prosenttia on 65 vuotta täyttäneitä vuosisadan loppuun mennessä.


Vuonna 2012 Euroopan Unioni vietti aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden ”Aina on oikea ikä” -teemavuotta.


Tehtäviksi nimettiin aktiivisen ikääntymisen tukeminen, hurjaa vauhtia kasvavan vanhusväestön potentiaalin aikaisempaa parempi tunnistaminen ja oikeudenmukaisuus eri ikäpolvien välillä.


833 katselukertaa

© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com