Pitäisikö Suomi ja sen asukkaat keskittää suuriin kaupunkeihin, onko Helsingin kilpailuetu koko maan elinehto?
Suurin Suomea koskeva ASUINSIJA MUUTOS on viimeisen 50-60 vuoden aikana on ollut:
1. muuttoliike maan sisällä,
2. siirtolaisuus maasta pois
3. paljon pienempänä eniten kohuttu maahanmuutto.
Kaupungistuvassa Suomessa tärkeää huomata että Suomi on edelleen asukastiheydeltään Euroopan maaseutumaisin maa.
Kaupungit ja maaseutu ovat aina toimineet yhdessä vaikka toraa on kuultu ennenkin.
Niiden keskinäisessä työnjaossa MuuSuomen ja maaseudun osaksi on tullut oman elämän lisäksi olla kaupungin tuki- ja huoltoalue.
Kaupungit eivät selviä ilman maaseudun tuottamaa ruoka-, energia- ja raaka-ainehuoltoa ja toisaalta virkistystä vapaa-ajassa.
Helsingin herrat ja etelän media puhuu kehäykkösen eteläpuolisesta Suomesta MuuSuomena kuten Helsingin tukialueesta.
Me todistamme, että kuva on väärä.
Lähdetäänpä mannersuomen pienimpään kuntaan Luhankaan.
Kaksi elokuvaa yhteensä 20 minuuttia.
Nuori kunnanjohtaja uskoo huomiseen.
Maallemuuttajat kertovat kuinka vanha pärjää maalla
Olemme kaikessa maaseudun rauhassa tapaamassa Pertti ja Pirjo Seimolaa.
Käsistään erittäin taitava entinen ammattioppilaitoksen opettaja ja nykyinen seppä- käsityöläinen, viljelijä-metsästäjä Pertti Seimola on Luhangan kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja Pirjo, joka oli pankin kehityspäällikkö ennen eläkkeelle jäämistään, osallistuu myös yhteiskuntaelämään mm. Martoissa kuin isoäitinäkin.
Helsinkiläiset Seimolat muuttivat tänne vuonna 2004 ja kunnostivat vanhan 1800 luvun Puustellin omin käsin ja naapuriavulla.