Suomalaisen yhteiskunnan perustasoa; paikkakuntaa, kotikontuja: lähiyhteisöä ollaan muuttamassa rajusti.
Pandemia, kulkutauti muutti asetelman; kaupungin kutsu. vaimeni pakosta.
Korona pani ajattelemaan.
Pääkysymys on mitä tapahtuu kansan vaikutusvallalle kun kunta menettää puolet rahoistaan valtiolle, tehtäviä maakunnille, digitalisaatio tulee, toimintoja siirretään markkinoille, etätyö kasvaa, kulkutauti kriiisiyttää, vaaleihin ei osallistuta, luottamusmiehet vähenevät ja pitäisi aloittaa älykunnan pito.
Uudistus osuu koko olemassaoloamme koskevaan kehitysvaiheeseen, jossa globalisaatio ja talouden keskittyminen uhkineen ja mahdollisuuksineen edellyttää myös julkishallinnon järjestämistä uudelleen.
Digitalisaatio mahdollistaa siirtymisen paikallisyhteisön menestyksen ja vireyden edistämiseen, siirtymisen nykyisen kunnan palveluorganisaation hallintojohtamisesta paikallisyhteisön poliittiseen johtamiseen kuntalaisten osallistamisen kautta kuin ei koskaan ennen.
Jan Vapaavuori haluaa Helsingin kaupunkivaltioksi valtiossa.
Hän on kutsunut kokoon 21 kaupunkia uuden eturintaman perustamiseksi.
Helsingin kaupunginjohtaja Jan Vapaavuori, joka haluaa Tasavallan Presidentiksi 2024, on kutsuu 21 suurinta kaupunkia kapinakokouksiin säännöllisin välein.
Kaupunkien eturintamaidea kohdistuu maan hallitukseen ja Kuntaliittoon, jota Vapaavuori arvostelee.”kun yrittää olla kaikkea ei voi olla mitään” sävyllä.
KAIKKI HELSINGILLE.
Vapaavuori virittää vuodesta toiseen vanhaa skabaa pystyyn maakuntauudistuksen pelossa. Hän sanoo, että Sipiläja sitten Sanna Marinin hallitus lukee ajan merkkejä väärin kun se haluaa suosia koko maan asuttuna pitämistä.
Kokoomus virittää siis taas kaksipäisen kotkan asetelmaa, joka oli käytössä myös Jyrki Katainen-Sauli Niinistön suosiotaktiikassa ennen kuin Niinistöstä tehtiin presidentti. Kuvaan kuuluu muka ristiriita, mutta todellisuudessa puolue taktikoi yhtäaikaa kaksilla korteilla..Petteri Orpo on lehmänkaupoilla, mutta Vapaavuoren härkä hyökkää puolueen puolesta kohti lisä-ääniä.
MuuSuomi-Helsinki vastakkainasettelu on on vanha tapa ja vanhanaikaista touhua, joka kumpusi jo maatalousyhteiskunnan murroksesta teollisen ajan kaupungistumiseen Suomessa sodan jälkeen. Stadien kannalle ovat asettuneet teollisuustyöväen puolue SDP ja teollisten herrojen kokoomus, myöhemmin tietenkin vihreätkin.
Perinteisesti MuuSuomen, ”maaseudun”, puolesta ovat toimineet maalaisliitto-keskusta ja jossain määrin myös kansandemokraatit-vasemmisto ja vennamolaiset. SAK on ollut teollisuuskaupunkien joukoissa ja MTK tietenkin MuuSuomen puolella.
Myös media on jakaantunut: etelän kaupunkimediaa johtaa tietysti Helsingin Sanomat, joka on joutunut luopumaan valtakunnallisesta valloitusretkestään ja menettänyt yli puolet lukijoistaan.
MuuSuomen media on ollut ryhmittynyt Lännen median ja itäisen media-allianssin ryhmiin.
Yleisradio peesaa molempia, Sanomien palattua maakuntiin sen ostettua, Aamulehden ja muut Alman maakunta- ja paikallislehdet estääkseen Keskisuomalisen nousun ohi..
Ei ole vain yksi kehityssuunta, niitä on monta rinnakkaista
- ja eriytyvääkin.
HELSINGIN NÄKÖKULUMA.
Vapaavuori syyttää muita vanhanaikaisesta kehityskuvasta, on maailmanlaajuinen trendi, että suurten kaupunkien painoarvo kasvaa; ihmiset pyrkivät asumaan niihin. Ne ovat talouden vetureita ja kaupunkivaltioita joilla on keskenään enemmän intressejä kuin koko valtakunnan kanssa.
Vapaavuori lähtee kuitenkin vanhasta maailmasta itsekin ja on siksi väärässä - ja vaarallinen suunnannäyttäjä muille 20 kaupungille. Korona sai aikaan, että 2020 Helsingin väkilukun kääntyio laskuun.
Huhtikuu 2021 HS
Niiden intressi ei ole keskitys, vaan vallan hajauttaminen.
Jos väki pakataan edelleen Pääkaupunkiseudulle ja 4-5 keskittymään, johtaa se yhä pahempaan asuntopulaan ja elinkustannusten nousuun ja asumisen räjähdysmäiseen yhteiskunnan tukeen näillä alueilla koska pienipalkkaisilla ihmisillä ei ole varaa maksaa kotinsa kuluja.
Vastavuoroisesti asuntojen arvo laskee Pääkaupunkiseudun, Turun, Tampereen ja Oulun ulkopuolella.
Asiaan liittyy siis aina - suomalaisen yhteiskunnan jatkuvasti vaiettu suurin mätäpaise – asuntokeinottelun, rakentamisen ja maanomistuksen kautta syntyviä korruptioetuja maankäytön ja rakennusoikeuden kautta - kymmenien miljardien edestä.
Tämä täytyy osata lukea, ymmärtää ja tuoda julki. Asiassa ei tapahdu parannusta koska intressit ovat jättimäiset.
Asuntonsa jo maksaneet kaupunkilaiset tai asuntonsa kalliilla ostaneet ja sijoittajat, maanomistajat ja grynderit eivät halua hintojen laskevan. Paras tapa on pitää tarjonta niin niukkana, että hinnat pysyvät ylhäällä.
Jo yksin tämä reaalimaailma; kallis asuinkaupunki tekee paisuvasta Helsingistä Hölmölän hommaan kansantalouden kannalta.
"Tarjonnan pitäminen kysyntää pienempänä selittää myös sen, miksi asuntojen keskihinnat Helsingin seudulla ovat kaksinkertaiset maakuntakeskuksiin verrattuna. Työehtosopimukset ja rakennustarpeiden hinnat ovat samat. Kun hintojen ja vuokrien jatkuva nousu on kuitenkin sekä asuntonsa jo maksaneiden etu että uusien asuntovelallisten elinehto, ensimmäistä asuntoaan etsivät jäävät auttamatta vähemmistöön. Helsingin hintatasoa puolustellaan maantieteellisillä erityisolosuhteilla. Asuntojen tarjontaa ja elämisen kustannuksia on kuitenkin mahdollista alentaa, jos niin halutaan, seuraamalla Paul Krugmanin yksinkertaista neuvoa: rakentamalla ylöspäin sekä käyttämällä tehokkainta ja edullisinta julkista liikennevälinettä, hissiä." Matti Jantunen tutkimusprofessori emeritus, Kuopio Helsingin Sanomissa.
Koronan ja etätyön seuraus:
MUUTTOSUUNTA ON MUUSUOMI
Toimistotilasta on metropoleissa ylitarjontaa. Etätyö on nyt in. Kaikki eivät enää palaa toimistoiihn. Ihmiset ovat kyllästyneet suurkaupunkien asuntokuluihin, Yhteiskunta ei voi ylläpitää Helsingin asuntohintakeinottelua asumistuella. Muuttoliike muutti suuntaa koronan vuoksi.
Teknologinen kehitys; älypalvelut, tavaroiden internet, tavaroiden toistamistekniikat (3D) itsepalveleva robottiliikenne, robotiikka ylipäätään, kommunikaatiojärjestelmien ja liikkumisen muutokset mahdollistaisivat tarpeen lopettaa ihmisten pakkomuutattaminen keskuksiin.
Teknologiset ja toimintatapamuutokset poistavat työn paikkasidonnaisen tekemisen koska työnteon paikalla, jonka tehdaspaikkatyö synnytti ei ole enää merkitystä. Älytekniikan poistaessa työteon teollisen ajan vaiheen sidonnaisuudet, palaamme takaisin aikaan ennen tehtaita; pieniin tuotantoyksiköihin.
Helsingissä, josta on tullut toki coolimpi, vireämpi, hauskempi ja kansainvälisempi, paremmin toimiva kaupunki, luullaan ihan oikeasti, että kaikki haluavat MuuSuomesta sinne makeamman elämän la Dolce Vitan äärelle, ruuhkien, vuokrariiston, asuntovelkavankeuden, kovien hintojen ja taskuvarkaiden keskelle.
Korona johti siihenkín, että Suomessa ei koskaan ole tapahtunut sen mitan lähielämän muutosta mikä nyt on alkanut.
Muutos vaikuttaa kirkonkylissä, lähiöissä, kunnissa ja kaupunkien kaduilla, työssä ja omana aikana.
Kaikki keskittyy maailmassa suureksi, mutta samalla palataan vanhan hyvän ajan yhteisöllisyyteen uuden tekniikan avulla kun kaikki kaukainenkin tulee omaan taskuun.
Suuren rinnalle syntyy pientä mukavaa.
Vapaavuori ei näe keskittämisen uusliberalismissaan, että koko taloudessa on tapahtumassa rinnakkainen merkittävä muutos, jossa vastakkainasettelu kaupunkien ja MuuSuomen välillä on mennyttä aikaa.
Maailma ei kehity vain keskittävän globalisaation kautta vaan on myös yhä enemmän glokaali: lähi-ja jakamistalous tekevät siitä maapalloistumisen rinnalla yhä enemmän paikallisen, lokaalin eli maapalloinen ja paikallinen yhdistyvät.
Tämä glokalisaatio ilmiö näkyy jo esimerkiksi omaehtoisen matkailubisneksen kehittymisessä ja pientuotannon renensanssina.
Helsingistä nouseva ajatuskulma on siis teollisen yhteiskunnan paikkasidonnaisen ajatuksen, yhteiskuntasuunnitelun harhaoppi koska se ei huomio lainkaan käynnistynyttä toiminta- ja elämäntavan murrosta, joka älykkäät teknologiat, ilmastonmuutos ja glokalisaatio; jakamistalous aiheuttaa.
Sitäpaitsi mielipidetiedustelut jotka koskevat suomalaisille mieluisinta asumismuotoa eivät tue helsinginherrojen väittämää heidän tonttimaasta mansikkana.
#janvapaavuori #C21 #aluehallinto #GLOKALISAATIO #maakuntahallinto