MUUSUOMI

kertoo mitä Suomessa tapahtuu kun stadi onkin tautinen paikka ja lande terveen elämän unelma.

Kerromme pienten tarinoiden kautta suuria kertomuksia kehäykkösen paremmalta puolelta. Olemme liikkeellä Suomen merkittävämmän paikallistutkijan ja asiajulkaisijan Kunnallisalan kehittämiskeskuksen kera.

 

Päätimme, että pienet paikkakunnat otetaan kertomaan suurta tarinaa, Valitsimme malliksi koluta muusuomalaiset pienet, suurten saavutusten toimen ihmiset kameran eteen.

 

Matkoillamme kohtaamme Pohjois-Pohjanmaalla yritysihmekunta Pyhännän, Päijänteellä kauniin mökkiläiskunta Sysmän ja Itä-Uudellamaallla idealataamo Lapinjärven ja jatkamme Keski-Suomessa tutustumista sympaattiseen Konneveteen ja Luhankaan.

 

Katsokaa Suomea uusin silmiin ja lukekaa myös MuuSuomi e-kirjojamme, viihtykää MuuSuomessa netin kautta.

Matka jatkuu lokakuussa televisiossa ja on esillä nyt netissä, jossa voitte katsoa Kansalaismediasta tai Youtube kanavaltamme jo nyt 1.ohjelmakauden.

SUUNTA ON KÄÄNTYNYT

Pitäisikö Suomi ja sen asukkaat keskittää suuriin kaupunkeihin, onko Helsingin kilpailuetu koko maan elinehto?

Kun kulkutauti iski suomalaiset muuttivat maalle.

Pysyvästi? Kuinka moni. Kannattaako? Mitä opimme tästä?

 

Kaupungistuvassa Suomessa tärkeää huomata että Suomi on edelleen asukastiheydeltään Euroopan maaseutumaisin maa.

 

Kaupungit ja maaseutu ovat aina toimineet yhdessä vaikka toraa on kuultu ennenkin.

Niiden keskinäisessä työnjaossa MuuSuomen ja maaseudun osaksi on tullut oman elämän lisäksi olla kaupungin tuki- ja huoltoalue.

Kaupungit eivät selviä ilman maaseudun tuottamaa ruoka-, energia- ja raaka-ainehuoltoa ja toisaalta virkistystä vapaa-ajassa.

 

Helsingin herrat ja etelän media puhuu kehäykkösen eteläpuolisesta Suomesta MuuSuomena kuten Helsingin tukialueesta.

 

Me todistamme, että kuva on väärä.

Tietokirjastostamme; lue ekirja

GLOKALISAATIO - paikallisen iso uusi kuva

Kirjoittanut: Veli-Antti Savolainen

Millainen on Suomen tuleva palvelumalli? Miten kansalaisten osallistuminen varmistetaan? Kuinka älykkäät palveluteknologiat otetaan käyttöön? Miten rakennetaan uudet tuotannon ja toiminnan tavat? Millainen on uusi lähitalous? Millaisia ovat minipolit? Mikä on kuntien rooli?

Veli-Antti Savolainen valottaa tässä Polemiassa ”Glokalisaatio – paikallisen iso uusi kuva” maailmallisen ja paikallisen uutta kohtaamista.

Näyttökuva 2020-7-31 kello 17.12.44.png
TV-OHJELMAT MUUSUOMI 1-8 katso 1. ohjelmakausi; kevät 2020

1. TUOTANTOKAUSI 2020

OHJELMAT  &  katsojien suosikit

MuuSuomi - tarinoita kehä ykkösen paremmalta puolelta:

VASTOIN ODOTUKSIA IHMEIDEN AIKA EI OLE OHI

 

Suomessa pienillä paikkakunnilla ollaan onnellisempia ja voidaan paljon ennakkoluuloja paremmin.

 

Lähdimme MuuSuomi tv-ohjelmassa liikkeelle tarkoituksena kertoa, että etelän kaupungeissa levitetty tieto kaiken kurjistumisesta Kehä ykkösen pohjoispuolella on myytti, joka pitää tutkia kameran kanssa perättömäksi.

 

Olemme Markku Veijalaisen kanssa kuvanneet lähes vuoden päivät satoja tarinoita ensin Luhangalla ja Konnevedellä, sitten Kunnallisalan kehittämissäätiön kanssa järjestetyn lisähaun jälkeen myös Pyhännällä, Sysmässä ja Lapinjärvellä. 

Olemme etsineet pienten paikkakuntien sielunmaisemaa ja selviytymisen tapoja kaupungistuvassa maailmassa.

 

Tämä monikanavaisen levityksen tv-ja verkkomediallinen juttusarja olisi pitänyt tehdä todisteeksi toimivasta yhteisöelämästä jo kauan sitten.

Emme ole vierailleet kunnissa, vaan kohdanneet MuuSuomen keskellä yhteisöjä paikkakunnilla, joiden ei pitäisi, pienen kokonsa vuoksi, millään muodoin selvitä ilman liitoksia suurempiin.

 

Ajatelkaapa nyt Manner-Suomen kaikista pienintä Luhankaa Keski-Suomen etelärajalla. Väestömäärällä mitattuna ei Luhangalla ei olisi mitään mahdollisuutta keskityssuomessa, mutta niin vaan on seudun alhaisin kunnallisveroprosentti, kymppitonnin vauvabonus ja uusi koulu, joka palvelee myös naapureita.  Nuori kunnanjohtaja Tuomo Kärnä todistaa kuinka vanhasta väestä pidetään kauniissa kunnassa hyvää huolta. 

Luhangalla selvitään kun eletään suu säkkiä myöden sovussa. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan Pertti Seimolan luona rouva muistuttaa etelän herroja maaseudun merkityksestä; ”olisi hyvä muistaa sekin, ettei ruoka kasva kaupoissa.”

 

Konnevedellä kohtasimme elinvoimaa niin kunnantalolla kuin ennen muuta yrityselämässä. Istunmäen kyläkoululta löysimme virtuaaliyrittäjä Heidi Aution, joka kutsui firmaan keskelle metsää. Siellä Heidin korttipajassa oli merkittävän liikevaihdon jo saavuttanut, paperisia askertelutarvikkeita eri maailman markkinoilta näprääjille verkkokauppana välittävä digitaaliprosessi, jota kaksi naista pyörittää.

 

Kun saimme suumme hämästykseltä kiinni vierailimme yli 30 henkeä työllistävällä metsäfirma Varis Forestilla veljesten Mikon ja Manun luona todistamassa koneellistettua, mutta luontoa varjelevaa kaatoprosessia, jossa automatisoitu prosessi leimasi rungot sahan tarkkuudella. Konnevesi on Äänekosken biomassatehtaan naapurissa, Varis Forestin kaatamaa puuta menee sinne, tehdään selluksi ja lähetetään ilman välivarastointia Helsingin Vuosaaren satamaan selluterminaaliin lähetettäväksi maailman turuille. Konneveden puu ja Äänekosken sellu työllistää näin melkoista määrää stadilaisia duunareita. Maakunnista tihkuu siis konkereettista hyvää myös Kehä ykkösen isäpuolelle.

 

Mikä on pitänyt Konneveden eloisana? 

”Yhteistyö, innovaatio ja usko omiin kykyihin;” kertoo vanhan hyvän ajan pankkipatruuna Ari Heikkilä vuosikymmeniä Konneveden POP osuuspankkia johtanut, kaikki toimijat tunteva ja viimeisenä pankkina hyvin toimiva talousmies.

”Minä olen vain palvelutehtävässä varmistamassa, ettei eteenpäin meno kaadu luototukseen,” sanoo Heikkilä ja antaa kameran kautta monta oppihetkeä taloudesta ja yhteistyöstä katsojille.

 

Viime keväänä kerroin näistä kohtaamisista Kaksin asiamies Antti Mykkäselle, hän ehdotti ohjelmasarjan pitämistä pienten paikkakuntien piirissä edelleen. Kunnallisalan kehittämissäätiö pyysi 140:ltä alle 5000 asukkaan kunnalta tarinoita, joita AlfaTV, Youtube ja muu kumppanimedia voisi levittää jo keväällä, mutta erityisesti tulevana loka-marraskuuna 2020.

Se idea osui aivan nappiin. 

MuuSuomi -tarinoita kehäykkösen paremmalta puolelta ohjelman tuotantoryhmä on jututtanut, kohdannut ja ihmetellyt kolmea uutta pikkupaikka-jättiläistä; Pohjois-Pohjanmaan Pyhännän, Päijät-Hämeen Sysmän ja Koillis-Uudenmaan  Lapinjärven ihmeiden tekijöitä kesän aikana ja syksyn koittaessa.

© 2017- BY VELI-ANTTI SAVOLAINEN ". Proudly created with Wix.com