Näyttökuva 2020-11-18 kello 12.03.36.png

MUUSUOMI

kertoo mitä Suomessa tapahtuu kun stadi onkin tautinen paikka ja lande terveen elämän unelma.

Kerromme pienten tarinoiden kautta suuria kertomuksia kehäykkösen paremmalta puolelta. Olemme liikkeellä Suomen merkittävämmän paikallistutkijan ja asiajulkaisijan Kunnallisalan kehittämiskeskuksen kera.

 

Päätimme, että pienet paikkakunnat otetaan kertomaan suurta tarinaa, Valitsimme malliksi koluta muusuomalaiset pienet, suurten saavutusten toimen ihmiset kameran eteen.

 

Matkoillamme kohtaamme Pohjois-Pohjanmaalla yritysihmekunta Pyhännän, seutukaupungit Ylivieskan ja Kalajoen, etelässä'Salon.Päijänteellä kauniin mökkiläiskunta Sysmän ja Itä-Uudellamaallla idealataamo Lapinjärven ja jatkamme Keski-Suomessa tutustumista sympaattiseen Konneveteen ja Luhankaan.

 

Katsokaa Suomea uusin silmiin ja lukekaa myös MuuSuomi e-kirjojamme, viihtykää MuuSuomessa netin kautta.

Matka jatkuu lokakuussa televisiossa ja on esillä nyt netissä, jossa voitte katsoa Kansalaismediasta tai Youtube kanavaltamme jo nyt jo. 1-3 ohjelmakauden.

SUUNTA ON KÄÄNTYNYT

Pitäisikö Suomi ja sen asukkaat keskittää suuriin kaupunkeihin, onko Helsingin kilpailuetu koko maan elinehto?

Kun kulkutauti iski suomalaiset muuttivat maalle.

Pysyvästi? Kuinka moni. Kannattaako? Mitä opimme tästä?

 

Kaupungistuvassa Suomessa tärkeää huomata että Suomi on edelleen asukastiheydeltään Euroopan maaseutumaisin maa.

 

Kaupungit ja maaseutu ovat aina toimineet yhdessä vaikka toraa on kuultu ennenkin.

Niiden keskinäisessä työnjaossa MuuSuomen ja maaseudun osaksi on tullut oman elämän lisäksi olla kaupungin tuki- ja huoltoalue.

Kaupungit eivät selviä ilman maaseudun tuottamaa ruoka-, energia- ja raaka-ainehuoltoa ja toisaalta virkistystä vapaa-ajassa.

 

Helsingin herrat ja etelän media puhuu kehäykkösen eteläpuolisesta Suomesta MuuSuomena kuten Helsingin tukialueesta.

 

Me todistamme, että kuva on väärä.

Tietokirjastostamme; lue ekirja

GLOKALISAATIO - paikallisen iso uusi kuva

Kirjoittanut: Veli-Antti Savolainen

Millainen on Suomen tuleva palvelumalli? Miten kansalaisten osallistuminen varmistetaan? Kuinka älykkäät palveluteknologiat otetaan käyttöön? Miten rakennetaan uudet tuotannon ja toiminnan tavat? Millainen on uusi lähitalous? Millaisia ovat minipolit? Mikä on kuntien rooli?

Veli-Antti Savolainen valottaa tässä Polemiassa ”Glokalisaatio – paikallisen iso uusi kuva” maailmallisen ja paikallisen uutta kohtaamista.

Näyttökuva 2020-7-31 kello 17.12.44.png
TV-OHJELMAT MUUSUOMI 1-8 katso 1-2 ohjelmakausi; 2020

1. TUOTANTOKAUSI 2020

OHJELMAT  &  katsojien suosikit

MUUSUOMI 7/8: SYSMÄSSÄ NAISIA TAPAAMASSA
26:11
HYVÄN PÄIVÄ: KOLMAS ELÄMÄ / MUUSUOMI / INNOSUOMI

MUUSUOMI 7/8: SYSMÄSSÄ NAISIA TAPAAMASSA

SYSMÄLÄISIÄ TARINOITA Käymme ensimmäisellä matkallamme oppaamme Raija Hännisen kanssa kylillä, Päijänteellä sekä ihanassa monitoimitalossa; Lintan kammarissa jossa tapaamme yrittäjä Tuija Rajavuoren. Hymy suussa käymme tapaamassa Sonja Rouvista - ilopilleriä vailla vertaa. Kolmas tapaaminen kuvataan kohteena kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki, muu jää seuraavaan kertaan. Sysmän resepti on tehdä eri tavalla kuin muut. Sysmässä on silti Päijät-Hämeen maakunnan alin kunnallinen tulovero. Sysmä kasvaa kesällä kolminkertaiseksi, kesäasukkaita arvostetaan ja vieraatsaavat hyvän kohtelun juurevilta sysmäläisiltä. Sysmä kuuluu, jopa omaa rahaa "sysmää" on kokeiltu. Tekniikka kuitenkin petti ei into. No, ei siinä kaikki digi: Sysmä otti käyttöön ensimmäisenä kuntana Suomessa e-kuntalaisuuden ja nyt kuka tahansa voi ryhtyä e-sysmäläiseksi. Sysmä on lähes kaikessa kokoaan suurempi. Sysmän erityispiirre on vuosittain toistuvat korkeatasoiset kulttuuri- ja kotiseututapahtumat. Sysmän Suvisoitolla on pitkät perinteet ja se soi kartanoissa, kirkossa, kansallisromanttisessa Teatteritalossa ja pihatossa. Kirjakyläpäivillä luetaan, kirjoitetaan ja kuullaan kirjailijoita. Sysmässä toimii myös Villa Sarkia, joka on kunnan omistama rakennus, kauniisti remontoitu nuorten kirjailijoiden, kääntäjien ja runoilijoiden käyttöön. Villa Sarkian nimi tulee siitä, että runoilija Kaarlo Sarkia on asunut Sysmässä vuosina 1943-45. Lisää juttua myös: www.kansalaismedia.com